pienoiskuva|Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa pienoiskuva|Näkymä vanhan Tarton keskustaan. Tartto Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 () on Viron toiseksi suurin kaupunki,Tartu, Estlandia.de, viitattu 8.2.2017 jossa asui 1. tammikuuta 2023 97 435 asukasta. Emajoen varrella sijaitseva Tartto on Etelä-Viron ja Tartumaan maakunnan keskus.
Tarttoa pidetään Viron kulttuurin ja sivistyksen pääkaupunkina, henkisenä pääkaupunkina.Tartto – Viron henkinen pääkaupunki, Anna.fi 19.6.2009 Kaupungissa on vuonna 1632 perustettu maan vanhin ja suurin yliopisto, vanhin vironkielinen teatteri Vanemuine, Viron opetus- ja tiedeministeriö, korkein oikeus ja Viron kansallismuseo (Eesti Rahva Muuseum).
Hallinnollisesti Tartto on epäitsenäinen kaupunki (linn, asustusüksus), laajemman Tarton kaupungin (linn, haldusüksus) osa.
Maantiede ja kaupunginosat
Tartto sijaitsee Emajoen keskijuoksulla Võrtsjärven ja Peipsijärven välillä. Emajoen laakso halkaisee kaupungin luoteesta kaakkoon 800–2 000 metriä leveänä. Laakeaa laaksoa ympäröivät aaltoilevat moreenitasanteet. Tarton keskusalueella sijaitsee tasalakinen Toomemägi, jota ympäröivät pienemmät notkelmat.Tartu linna maastikuline ülevaade, Miksike.ee viitattu 18.3.2017
Kaupungin pinta-alasta 38,97 km² on veronalaista maata eli 58 prosenttia. Tonttimaata on 11,0 km², soista vesijättö- ja joutomaata 4,7 km², maatalousmaata 4,3 km², katuja 6,2 km² ja rautateitä 5,3 km², puistoja ja viheralueita 3,8 km² sekä teollisuusalueita 5,9 km².
Tartto jakautuu 17 kaupunginosaan (linnaosa) ja 31 alueeseen (asum), joiden asukasluku ja pinta-ala vaihtelevat suuresti. Runsasväkisimmät kaupunginosat ovat itäinen lähiökaupunginosa Annelinn (27 000 asukasta), puutalokaupunki Karlova (9 000 as.) sekä omakoti- ja viheralue Tammelinn (8 000 as.). Väestömäärältään pienimpiä ovat Maarjamõisa (400 as.) ja läntisimpänä sijaitseva Ränilinn, maaseutumainen Ihaste keskustan kaakkoispuolella ja puutaloalue Supilinn (1 800 as.). Pinta-alaltaan suurimmat kaupunginosat ovat Annelinn (540 ha), Ihaste (424 ha) ja eteläinen Ropkan teollisuusalue (354 ha). Alueeltaan pienimpiä kaupunginosia ovat Supilinn (48 ha), Vaksali (76 ha) ja Variku (77 ha).( vuodelta 2014)
Historiaa Tartto on Viron vanhin ja Pohjois-Euroopan vanhimpia kaupunkeja. Ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1030. thumb|350px|Tartto vuonna 1554.
Venäläisten, saksalaisten, puolalaisten ja ruotsalaisten kiistakapula Arkeologiset tutkimukset osoittavat, että Tarton kohdalla Toomemäen laella on ollut virolaisten muinaislinna jo 400-luvulla. Vuonna 1030 Kiovan ruhtinas Jaroslav I Viisas valloitti Tarbatun ja rakensi paikalle linnoituksen, josta on käytetty nimeä Jurjevin linnoitus. Tarton kautta kulkivat kauppatiet Suomenlahdelta länteen liiviläisten maille sekä itään Pihkovan ja Novgorodin valtakuntiin. Virolaiset valtasivat Tarton takaisin vuonna 1061.Tartu ajaloost, Tartu.ee viitattu 2.2.2017.
Saksalaiset ristiritarit valloittivat Liivinmaan ja Vironmaan useita kertoja. Vuonna 1224 Tartto päätyi saksalaisten käsiin. Saksalaiskaudella kaupunki oli piispan valtapiirissä. Piispanlinna mainitaan kirjallisissa lähteissä 1234.Bernotas s. 56 Venäläiset hyökkäsivät Tarttoon vuonna 1262, ja aiemmin on oletettu että kaupunginmuurin rakentaminen alkoi pian sen jälkeen. Kuitenkin uudemmat tutkimukset ajoittavat muurin rakentamisen 1300-luvun alkupuolelle, jolloin kaupungin suunnitelma oli valmis.Bernotas s. 68 Muurin rakentamisen aloituksesta ei ole kirjallisia mainintoja.Bernotas s. 60
Tuolloin kaupungista käytettiin nimeä Tarbatu. Vanhat linnoitusrakennelmat jäivät saksalaisten piispanlinnoituksen muurien alle. Toomemäen pohjoisosaan alettiin rakentaa Baltian suurinta kirkkoa, Pyhän Dionysiuksen tuomiokirkkoa, joka jäi pois käytöstä uskonpuhdistuksen levittyä alueelle vuonna 1525.Dome Church' ruins, Visit Tartu, viitattu 30.12.2016 (Archive.org)Towers of the Dome Cathedral, Tarton yliopisto, viitattu 30.12.2016
1200-luvun lopusta lähtien Tartto kuului Hansaliittoon saksalaisella nimellä Dorpat. Kun Pihkova ja Novgorod joutuivat Moskovan valtapiiriin, Tarton merkitys kauppakaupunkina väheni.
Liivinmaan sodassa 1500-luvun jälkipuolella venäläiset valloittivat Tarton. Sen jälkeen kaupungissa valta vaihtui tiuhaan tahtiin, kun venäläisten jälkeen tulivat puolalaiset, sitten ruotsalaiset, kunnes taas puolalaiset. Venäläisvalta kesti pisimpään, eli vuodet 1558–1582, mutta Venäjän–Puolan rauhansopimuksessa vuonna 1583 Tartto jäi Puolalle. Jesuiitat perustivat Tarttoon vuonna 1583 Viron ensimmäisen korkeakoulun, kymnaasin. Kaupunkiin saapuneet jesuiitat alkoivat käännyttää katolisuuteen takaisin virolaisia, jotka eivät olleet ehtineet omaksua uudistettua, luterilaista uskoa. Käännytysyritykset eivät vaikuttaneet saksalaisiin, jotka pysyivät luterilaisinaThe Jesuits arrive in Tartu, Histrodamus.ee, viitattu 7.2.2017 (vaatii Flashin hyväksymisen) Estonia divided between Sweden, Poland and Denmark, Estonica.org, viitattu 8.2.2017.
Kaupunki joutui jälleen Ruotsin valtaan vuonna 1625, ja jesuiittojen käännytystyö päättyi. Vuonna 1630 ruotsalaiset perustivat kaupunkiin kymnaasinMihkel Lees, Estonian education system 1990–2016, Estonian Ministry of Education and Research 2016, s. (s. 3 pdf) ja vuonna 1631 kirjapainon. Seuraavana vuonna perustettiin Tarton yliopisto, Academia Dorpatensis,Facts about the History of the University of Tartu, Tarton yliopisto, viitattu 7.2.2017 josta kaupunki erityisesti tunnetaan. Kansalta alettiin edellyttää lukutaitoa, ja siksi tarvittiin opettajia. Tarttoon perustettiin koko Ruotsin valtakunnan ensimmäinen kyläkoulunopettajien seminaari, niin sanottu Forseliuksen seminaari.B. G. Forseliuse selts, viitattu 23.12.2016
Tsaarin aika ja kansallinen herääminen thumb|220px|Vuonna 1786 valmistunut Tarton raatihuone hansapäivien aikana. pienoiskuva|Toisessa maailmansodassa tuhoutuneen Kivisillan pienoismalli nykyisen Kaarisillan luona.
Suuressa Pohjan sodassa venäläiset valtasivat jälleen Tarton. Ruotsalaiset siirsivät yliopiston sodalta turvaan Pärnuun, ennen kuin sen toiminta lakkasi kokonaan. Ruotsalaisten paluuta pelätessään venäläiset karkottivat vuonna 1708 kaupungin lähes kaikki saksalaiset asukkaat VenäjälleDeportations, a centuries-old terror mechanism, Estonian World Review, viitattu 8.2.2017 ja hävittivät kaupungin talot ja puolustusrakennelmat.Physics, Tarton yliopisto, viitattu 8.2.2017
Kaupunki toipui sodasta hitaasti, ja 1700-luvun kuluessa kaupunkia tuhosivat myös tulipalot vuosina 1755, 1763 ja pahimmin 1775, jolloin kaupungista tuhoutui kaksi kolmasosaa. Sen jälkeen, keisarinna Katariina Suuren hallintokaudella, Tartto rakennettiin lopullisesti uudelleen. Keisarinna lahjoitti kaupungille myös Kivisillan,Tartu põhjasõja aastail, Tarton yliopisto, viitattu 16.2.2017 joka oli ensimmäinen pysyvä silta joen yli ja koko Baltian ensimmäinen kivisiltaVanaisa jättis Emajõe sillad meie teha, Tartu Postimees 26.11.2008, viitattu 25.2.2017Kivisild, Tartu.ee, viitattu 25.2.2017.
Vuodesta 1782 lähtien Tartto ei ole ollut enää linnoituskaupunki. Tuolloin Toomemäki siirtyi kaupungin hallintaan. Asukkaita kaupungissa oli 1800-luvun alussa 3 500.History of Tartu, Tarton kaupunki, viitattu 8.3.2017 Yliopisto avattiin uudelleen vuonna 1802. Sen ansiosta kaupungin elämä vilkastui, ja se alkoi kasvaa nopeaan tahtiin, niin että ensimmäisen virallisen väestönlaskennan mukaan vuonna 1881 asukkaita oli 30 000Population in counties and towns, 1881, Statistic in Estonia, viitattu 8.3.2017 ja vuonna 1897 jo 42 000.Population in counties and towns, 1897, Statistic in Estonia, viitattu 8.3.2017 Vuonna 1876 Tartto sai rautatien, joka yhdisti sen Tallinnaan ja sitä kautta Pietariin. Myöhemmin rautatieyhteyttä jatkettiin Valgaan ja Riikaan.Eestimaa rongid, viitattu 21.2.2017
Tartto oli yliopiston ansiosta koko Vironmaan ja Liivinmaan henkinen keskus. Siitä tuli myös Viron kansallisen heräämisen keskipiste 1800-luvun loppupuolella.Tartto - kaupunki tien ja vesitien varrella, Tuglas-seura, viitattu 16.2.2017 Kaupungissa alkoi ilmestyä Eesti Postimees -sanomalehtiAktsiaselts Postimees ostis Eesti suurimat maakonnalehte Pärnu Postimees, Postimees.ee 5.6.1998, viitattu 20.2.2017 ja siellä perustettiin 1865 Vanemuine-yhdistysVanemuine selts, viitattu 20.2.2017. Tartossa perustettiin myös Eesti Kirjameeste Selts (Viron kirjailijoiden seura)Kreutzwaldi sajand, viitattu 20.2.2017 ja Õpetatud Eesti Selts (Viron sivistysseura)Kreutzwaldi sajand, viitattu 20.2.2017. Tartossa aloitti toimintansa myös ensimmäinen vironkielinen oppikoulu, Miina Härman koulu vuonna 1906Miina Härma, Kreutzwaldi sajand, viitattu 20.2.2017.
Lokakuun vallankumouksen jälkeen tilanne Virossa oli pitkään epäselvä. 24. helmikuuta 1918 Viro julistettiin itsenäiseksi, mutta käytännössä saksalaiset miehittävät maan ja etenivät etelästä kohti Tallinnaa, jolloin Tarttokin joutui saksalaisten ankaran miehityksen alle.Zetterberg s. 497–502 Vallankumous Saksassa pakotti saksalaiset miehitysjoukot lähtemään, ja seuraavaksi kaupunki joutui Viron työkansan kommuunin joukkojen hirmuhallinnon alle 22. joulukuuta 1918. Viron joukot vapauttivat kaupungin lopulta 14. tammikuuta 1919 Julius Kuperjanovin johdollaJulius Kuperjanov, Kultuur.ee, viitattu 22.2.2017.
Kaupungin nimi oli vuosina 1893–1919 jälleen Jurjev (). Tämän nimisenä Liivinmaan kuvernementin kihlakuntakaupunkina se on esimerkiksi vuoden 1897 väestönlaskennassa.
Itsenäisen Viron sivistyspääkaupunki Tartossa solmittiin rauhansopimukset Neuvosto-Venäjän ja Viron välillä 2. helmikuuta 1920Kun Daavid löi Gojatin, Tuglas-seura, viitattu 18.2.2017 ja Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä 14. lokakuuta 1920Tarton rauhasta 90 vuotta, Yle.fi, uutiset 14.10.2010, viitattu 18.2.2017. Itsenäisessä Virossa Tarton asema sivistyspääkaupunkina säilyi ja jopa vahvistui. Kaupungissa toimi kansallinen yliopisto, musiikkikorkeakoulu, taideyhdistys Pallas ja sen perustama taidekoulu Pallas.
Toinen maailmansota Viro liitettiin Neuvostoliittoon 6. elokuuta 1940, ja sen jälkeen aloitettiin suuria sosialistisia muutoksia. Kaupungin budjetti kasvoi peräti kolminkertaiseksi, kun terveydenhuoltoa ja sivistystointa tehostettiin. Yritykset ja kiinteistöt kansallistettiin, ja monia omistajia vainottiin. Ensimmäiset suurkarkotukset olivat virolaisille suuri järkytys: 14. kesäkuuta 1941 alkoivat virolaisten kuljetukset karjavaunuissa Siperiaan,Soviet deportations from Estonia in 1940s, Viron suurlähetytystö Tbilisissä , 17.3.2009, viitattu 24.2.2017 ja Tartosta vietiin lähes tuhat henkeä.
Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941, alkoivat Tartossa pakkoevakuoinnit ja summittaiset vangitsemiset. Taistelu Tartosta alkoi 10. heinäkuuta ja kesti kaksi viikkoa. Taistelu käytiin aluksi pääasiassa virolaisten sissien eli metsäveljien ja Neuvostoliiton armeijan välillä saksalaisten pysäytettyä hyökkäyksensä etelämmäksi. Tarttoon saapui vain kaksi kuorma-autollista saksalaisia sotilaita, mutta puna-armeija vetäytyi keskustasta Emajoen toiselle puolelle, koska luuli Saksan aloittaneen suuremman hyökkäyksen. Neuvostojoukot pitivät puoliaan Emajoen toisella puolella tuhottuaan joen yli vievät sillat, muun muassa historiallisen Kivisillan. Saksan armeija jatkoi hyökkäystään ja valtasi Tarton 25. heinäkuuta.Zetterberg s. 641–643
Vaikka saksalaiset otettiin aluksi vastaan vapauttajina, pian huomattiin, että hirmuhallinto oli vain vaihtunut toiseen. Saksalaiset tuhosivat niin vasemmistoaktivistit, juutalaiset kuin romanitkinZetterberg s. 648. Saksalaiset perustivat kaupungin laidalle keskitysleirin.The holocaust in Estonia, Ajaloo Muuseum viitattu 28.2.2017 Teloitukset suoritettiin kaupungin etelälaidalla, eikä panssarikaivantoihin haudattujen ruumiiden määrää tiedetä nykyisinkään.