Hondurasin tasavalta () eli Honduras () on noin 9,3 miljoonanhttps://www.ine.gob.hn/V3/ asukkaan valtio Väli-Amerikassa. Sen rajanaapureita ovat Guatemala, El Salvador ja Nicaragua. Hondurasilla on meriyhteys sekä Tyynelle valtamerelle että Karibianmerelle. Maan pääkaupunki on Tegucigalpa. Maan espanjankielinen nimi República de Honduras tarkoittaa ”Syvänteiden tasavaltaa”, mikä juontuu Karibianmeren syvänteistä maan itäpuolella.
Sotilasvalta, korruptio, suuret tuloerot, rikokset ja luonnonkatastrofit ovat vaikuttaneet siihen, että Honduras on yksi Keski-Amerikan turvattomimmista ja vähiten kehittyneistä maista.Country Profile Honduras BBC News Esimerkiksi lokakuun 1998 hurrikaani Mitch surmasi arviolta yli 7 000 ihmistä ja saman verran katosi, ja aineelliset tuhot olivat hyvin merkittäviä kautta maan.
Maantiede pienoiskuva|vasen|Hondurasin kartta
Pohjoisessa Honduras rajoittuu Karibianmereen ja etelässä Fonsecanlahteen Tyynellä valtamerellä. Hondurasin naapurimaat ovat Guatemala, El Salvador ja Nicaragua. Valtion pinta-ala on 112 090 neliökilometriä.
Valtion pinta-alasta 80 prosenttia on vuoristoista. Maan korkein kohta on Cerio las Minas 2849 metriä merenpinnan yläpuolella. Cerro Cangrejal on 2450 metrin korkuinen. Toimivia tulivuoria ei ole maan alueella monia. Vuoristoalueen lisäksi maassa on kaksi kapeaa, alavaa rannikkokaistaletta.
Tärkein joki on 400 kilometriä pitkä Ulúa, joka laskee Karibianmereen Valle de Sulan laakson poikki. Sen lisäksi maassa on lukuisia muita jokia, joilla ei ole niinkään merkitystä kulkuväylinä vaan siksi, että jokilaaksot ovat suotuisaa viljelysmaata. Lago de Yojoa maan länsiosassa on tekojärvien ohella maan ainoa järvi. Vuoriston pohjois-etelä-suunnassa halkaiseva jokilaakso on savannia eikä sademetsää kuten pohjoisrannikko.
Hondurasin sisäosien ilmasto on mantereisempi ja yöt ovat viileämpiä kuin rannikkoseuduilla. Karibianmeren rannikkokaistaleella sataa rannikon suunnan takia selvästi vähemmän kuin Belizessä tai Nicaraguassa. Sateet ajoittuvat talviaikaan, koska silloin pasaatituulet puhaltavat suoraan mereltä. Vuoristoalue peittää suuren osan maasta, ja siellä kasvillisuutena ovat luonnostaan tammi- ja mäntyvaltaiset metsät.Honduras BBC Weather
Hondurasin kansallispuistoja kehitetään matkailukohteiksi. Maassa elää 700 lintulajia ja monia harvinaisia nisäkkäitä kuten Uuden maailman kierteishäntäapinoita, tapiireja ja suurista kissapedoista puumia ja jaguaareja.National Parks in Honduras Honduras.com
Historia
Varhaishistoria ja espanjalaisvalta thumb|280px|Copánin mayakaupungin raunioita
Ennen eurooppalaisten tuloa Hondurasin alueella on asunut ihmisiä monista eri kulttuureista ja kieliryhmistä. Kehittynein kulttuuri oli mayoilla, jotka levittäytyivät nykyisen Hondurasin länsiosaan 400-luvulla. Sieltä he etenivät Rio Motaguan laaksoa pitkin. Keskeiseksi seremonialliseksi paikaksi muodostui Copán, jota kehitettiin yli kolmen vuosisadan ajan. Se hylättiin tuntemattomasta syystä noin vuonna 800.Mayojen kanssa samaan aikaan elivät lencat, joilla oli ajoittaisista yhteenotoista huolimatta toimivat kauppasuhteet sekä mayojen kanssa että kolmansiin maihin nykyisen Panaman ja Meksikon alueita myöten.
Kristoffer Kolumbus saapui Hondurasiin vuonna 1502 ja nimesi maan sen rannikon syvien vesien mukaan (, 'syvyys'). Jo Kolumbus julisti maan Espanjan omaisuudeksi, mutta käytännössä konkistadorit valtasivat maan vähitellen vuosien 1523–1537 aikana. He kilpailivat keskenään ja kohtasivat kovaa intiaanien vastarintaa.
Honduras oli Espanjan vallan alla noin kolmesataa vuotta. Honduras ja muut Keski-Amerikan valtiot julistautuivat itsenäisiksi vuonna 1821. Maa oli vähän aikaa Meksikon keisarikunnan osa, ja se julistautui osaksi Keski-Amerikan liittotasavaltaa 1823. Valtioliitto hajosi vuonna 1838. Hondurasin kansallissankari kenraali Francisco Morazán Quesada johti yrityksiä valtioliiton säilyttämiseksi.
Río Plátanon biosfäärialueella on runsaat kaksisataa mayojen aikaista rauniota, ja alue kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Itsenäisyys ja Yhdysvaltojen taloudellinen valta pienoiskuva|left|United Fruit Companyn höyrylaivayhtiön mainos 1916.
Honduras itsenäistyi kokonaan vuonna 1840.Timeline: Honduras BBC News Pääkaupunki siirrettiin vuonna 1880 Comayaguasta Tegucigalpaan.
1800-luvun lopulla Hondurasin talous ajautui täysin yhdysvaltalaisten yritysten haltuun, jotka perustivat banaaniplantaaseja pohjoisrannikolle. Esimerkiksi vuonna 1913 maan banaanien ulkomaanviennistä kahta kolmasosaa hallitsi yhdysvaltalainen United Fruit Company. Ulkomainen pääoma, plantaasit, konservatiivinen politiikka ja alituiset vallankaappaukset hallitsivat Hondurasia 1900-luvun puoleenväliin asti. Vuonna 1924 käytiin lyhyt sisällissota. Vuosina 1932–1949 Honduras oli oikeistolaisen kansallispuolueen (PNH) ja kenraali Tiburcio Carías Andinon diktatuurin alaisena.
Vuonna 1955 kahden autoritaarisen diktaattorin ja banaanityöläisten lakon jälkeen nuoret uudistajat kaappasivat vallan ja järjestivät perustuslakia säätävän kokouksen vaalit 1957. Kokous nimitti Ramón Villeda Moralesin presidentiksi ja muutti itsensä parlamentiksi kuusivuotiskaudelle. Liberaalipuolue hallitsi 1957–1963. Vuonna 1963 konservatiiviset upseerit estivät vaalit ja kaappasivat verisesti vallan. Asevoimat hallitsi vuoteen 1970 eversti Oswaldo López Arellanon johdolla.
Vuonna 1969 Honduras kävi kuusi päivää kestäneen sodan El Salvadoria vastaan. Tämän jalkapallosodaksi kutsutun sodan kimmokkeena oli jalkapallon MM-karsintaottelu, mutta maiden välit olivat jo erittäin tulehtuneet jo ennen ottelua laittomasta siirtolaisuudesta ja rajariidoista johtuen. Pian sodan jälkeen 1970 nimitettiin siviilipresidentti Ramón Cruz Uclés kansallispuolueesta. Hän ei kyennyt kokoamaan toimivaa hallitusta ja kenraali López kaappasi vallan taas 1972. López teki nyt jotain uudistuksia, muun muassa maauudistuksen, mutta sotilasvalta kaatui vuosikymmenen puolivälissä korruptioskandaaleihin. 22. huhtikuuta 1975 armeija vaihtoi presidentiksi eversti Juan Alberto Melgar Castron. Castro (1975–1978) ja kenraali Paz García (1978–1983) rakensivat maan nykyisen infrastruktuurin, kuten tiet ja viestintäjärjestelmät. Maa nautti myös nopeimmasta talouskasvustaan sen tuotteiden kysynnän ja ulkomaisen rahoituksen turvin.
Vuonna 1974 Hurrikaani Fifi iski Hondurasiin tappaen tuhansia ja tuhoten koko kalastuslaivaston sekä 95 prosenttia banaanisadosta.
Siviilihallinto ja sota Nicaraguaa vastaan Nicaraguan diktaattorin Anastasio Somozan vallasta 1979 syösseen vallankumouksen ja El Salvadorin epävakauden vuoksi sotilashallitus luopui vallasta, ja hondurasilaiset valitsivat perustuslakia säätävän kokouksen vuonna 1980 ja parlamentin 1981. Uusi perustuslaki tuli voimaan 1982, ja presidentiksi nousi liberaalien Roberto Suazo Córdova. Suazo liittoutui Yhdysvaltojen kanssa, ja maahan virtasi talousapua ja sinne perustettiin leirejä elsalvadorilaisten joukkojen koulutukseen maan sisällissodan aikana. Presidentin lisäksi asevoimien komentaja kenraali Gustavo Alvárez käytti huomattavaa vaikutusvaltaa maan asioissa. Vuonna 1982 Yhdysvaltain tukemat contrat käynnistivät hyökkäyksensä Nicaraguan sandinistihallitusta vastaan Hondurasin maaperältä. Kenraali Alvárez vastasi maassa lisääntyviin levottomuuksiin pidättämällä ammattiliittoaktiiveja ja vasemmistolaisten tukijoita. Alvárez syöstiin vallasta vuonna 1984 lisääntyvien anti-amerikkalaisten mielenosoituksen jälkeen. Yhdysvaltain perustamat koulutusleirit suljettiin, mutta hallitus jatkoi contrien tukea vastineeksi avokätisestä talousavusta.
Vuoden 1985 vaalien lähestyessä liberaalipuolue tulkitsi vaalilakia asettamalla useita ehdokkaita vaaliin, ja kun heidän yhteinen äänimääränsä ylitti kansallispuolueen äänimäärän, puolue julisti eniten ääniä saaneen ehdokkaansa José Azcona del Hoyon voittajaksi. Armeijan tuella Azcona nousi presidentinvirkaan 1986. Tämä oli ensimmäinen siviilipresidenttien välinen rauhanomainen vallanvaihto yli 30 vuoteen. Ihmisoikeusrikoksista annettiin yleinen armahdus 1987, mutta vielä 1988 Amnesty Internationalin raportti syytti asevoimia ja oikeistolaisia kuolemanpartioita lisääntyvästä väkivallasta. Vasemmistosissit salamurhasivat kenraali Alvárezin tammikuussa 1989 Tegucigalpassa. Samana vuonna päästiin sopimukseen nicaragualaisten contrasissien aseistariisumisesta Hondurasissa.
Yhteiskunnan demilitarisointi alkaa Nationalistipuolueen Rafael Callejas valittiin presidentiksi ja hän aloitti kautensa tammikuussa 1990. Callejas aloitti uusliberaalin talouspolitiikan soveltamisen. Haagin kansainvälinen tuomioistuin vahvisti 1992 uuden rajan Hondurasin ja El Salvadorin välillä ja päätti näin vuodesta 1861 jatkuneen rajariidan. Maan budjetin alijäämä räjähti ja elinkustannusten nousu ja syytökset hallituksen laajasta korruptiosta saivat äänestäjät valitsemaan liberaalipuolueen Carlos Roberto Reinan suurella enemmistöllä 1993. Hän pyrki vähentämään korruptiota ja armeijan valtaa ja lopetti yleisen asepalveluksen. Reinan kaudella alettiin tutkia 1980-luvun ihmisoikeusrikkomuksia ja korruptiota.
Liberaalien valta jatkui kun Carlos Roberto Flores nousi presidentiksi 1998. Hän aloitti talousuudistukset pyrkien parantamaan maan kilpailukykyä ja pyrki turvaamaan maan köyhimpien kansalaisten aseman. Flores perusti siviilien hallitseman puolustusministeriön ja siirsi poliisin asevoimien alaisuudesta siviileille.
Lokakuussa 1998 hurrikaani Mitch tuhosi Hondurasia, surmasi yli 5 000 ja jätti 1,5 miljoonaa kodittomiksi.
Kansallispuolueen Ricardo Maduro voitti 2001 presidentinvaalit. Hän laajensi jälleen poliisin ja asevoimien yhteistoimintaa ja lähetti välittömästi virkaan astuttuaan poliisien ja asevoimien yhteisyksiköt partioimaan kaduille. Maduro tuki myös vahvasti Yhdysvaltain terrorisminvastaista sotaa ja lähetti vuonna 2003 Irakin koalitioon 370 sotilasta. Honduras ratifioi myös Yhdysvaltain kanssa Yhdysvaltain-Keski-Amerikan vapaakauppasopimuksen (CAFTA), josta sai vastineeksi maan velkoja anteeksi. Honduras oli myös ensimmäinen Latinalaisen Amerikan maa, joka solmi Millennium Challenge Account -sopimuksen Yhdysvaltain kanssa.
Zelayan presidenttikausi ja syrjäyttäminen thumb|Mielenosoittajia vuoden 2009 vallankaappauksen aikaan.
Liberaalien Manuel Zelaya voitti 27. marraskuuta 2005 presidentinvaalit niukasti. Kautensa loppupuolella hän halusi kutsua koolle perustuslakia uudistavan kansankokouksen. Hondurasin korkein oikeus, parlamentti ja armeija syyttivät presidenttiä jatkokausien tavoittelusta ja tällä verukkeella syrjäyttivät hänet 28. kesäkuuta 2009. Presidentti haki turvapaikkaa Costa Ricasta.
Ympäröivä maailma tuomitsi kaappauksen. Zelaya palasi Hondurasiin syyskuussa 2009 ja sai turvapaikan Brasilian suurlähetystöstä. Neuvottelut Zelayan ja Michelettin välillä eivät tuoneet tulosta. Virallisen virkakautensa päätyttyä Zelaya siirtyi maanpakoon Dominikaaniseen tasavaltaan.YLE.fi - Hondurasissa kansa tuomitsee vallankaappauksen Viitattu 10.10.2009
Vallankaappauksen jälkeen Honduras menetti Maailmanpankin ja Amerikan kehityspankin tuet, sekä Venezuelan ja Euroopan unionin kehitysavun. Ulkoinen tuki oli käsittänyt viidenneksen maan budjetista. Myös ulkomainen matkailu laski 70 prosenttia kaappauksen jälkeen.
Honduras vuodesta 2009 lähtien 29. marraskuuta 2009 maassa pidettiin presidentinvaalit, joissa äänestysprosentti kohosi lähes 60 prosenttiin. Vaalit voitti konservatiivipuolueen Pepe Lobo.Opposition Lobo Hondurasin presidentiksi Yle uutiset 30.11.2009 Helmikuussa 2010 Maailmanpankki ilmoitti alkavansa jälleen myöntää maalle lainoja.Hondurasin eristäminen päättyi YLE Uutiset Vuonna 2010 Honduras solmi uudelleen diplomaattisuhteet 29 maahan. Yhdysvallat jatkoi avustusohjelmaansa. Totuuskomissio alkoi tutkia vuoden 2009 vallankaappausta. Honduras erosi vuonna 2010 Venezuelan johtamasta Latinalaisen Amerikan vasemmistohallitusten taloudellisesta yhteistyöjärjestöstä ALBA, johon se oli liittynyt Manuel Zelayan valtakaudella vuonna 2008.