Huumausainerikos Suomessa on rikoslaissa (39/1889) säädetty rikos, joka koskee huumausaineiden laitonta valmistamista, viljelyä, maahantuontia, maastavientiä, kuljettamista, myyntiä, välittämistä, levittämistä, hallussapitoa ja käyttöä. Rikoslain 50 luvussa säädetään kuudesta huumausainerikostyypistä: huumausainerikoksesta, törkeästä huumausainerikoksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, huumausainerikoksen valmistelusta, huumausainerikoksen edistämisestä ja törkeästä huumausainerikoksen edistämisestä.
Rikoslaissa säädetyt rangaistukset muodostavat yhden osan Suomen huumausainepolitiikasta, sillä huumerikollisuuteen ei voi vaikuttaa pelkästään rangaistuksia säätämällä. Sen vuoksi harjoitetaan myös ennalta ehkäisevää rikoksentorjuntaa ja pyritään auttamaan huumeongelmaisia esimerkiksi päihdepolitiikan avulla. Rikoslaissa on annettu mahdollisuus jättää käyttörikokseen syyllistynyt henkilö syyttämättä tai tuomitsematta, jos hän on hakeutunut hoitoon tai rikosta on pidettävä vähäisenä.
Kansainväliset sopimukset Suomen huumausainevalvonta perustuu kansalliseen lainsäädäntöön, jonka pohjana ovat kolme YK:n huumausaineyleissopimusta: huumausaineyleissopimus vuonna 1961 (korvasi aiemmin käytössä olleen kansainvälisen oopiumisopimuksen) psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus vuonna 1971 ja huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa koskeva yleissopimus vuonna 1988.
Kaikki EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet huumausainepolitiikan pohjaksi edellä mainitut YK:n yleissopimukset. Sopimukset kieltävät yksiselitteisesti huumausaineluettelon mukaisten aineiden tuotannon muihin kuin tieteellisiin ja hoidollisiin tarkoituksiin, mutta jättävät sopimuksiin sitoutuneille maille harkinnanvaraa tavassa suhtautua huumeiden käyttöön ja käyttäjiin.
YK:n huumausainetoimikunta (CND) äänesti joulukuussa 2020 kannabiksen ja kannabishartsin poistamisesta vuoden 1961 yleissopimuksen ankarimmasta luettelosta IV, tunnustaen niiden hoidollisen käyttömahdollisuuden. Aineet säilyivät kuitenkin luettelossa I, joten niiden kansainvälinen valvonta jatkuu.
EU-tasolla huumausainevalvontaa ohjaa neuvoston puitepäätös 2004/757/YOS, jossa vahvistetaan vähimmäissäännökset laittoman huumausainekaupan rikosten tunnusmerkistöistä ja seuraamuksista. Puitepäätöstä on muutettu direktiivillä (EU) 2017/2103, jolla uudet psykoaktiiviset aineet sisällytettiin huumausaineen määritelmään. Euroopan huumevirasto (EUDA) aloitti toimintansa heinäkuussa 2024 aiemman Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) seuraajaorganisaationa laajemmalla toimivaltuudella.
Huumausaineen määrittely Rikoslain 50 luvun 5 §:n mukaan huumausaineena pidetään huumausainelaissa (373/2008) tarkoitettua huumausainetta. Huumausainelain 3 §:n mukaan huumausaineella tarkoitetaan YK:n huumausaineyleissopimusten listoihin kuuluvia aineita ja valmisteita sekä valtioneuvoston asetuksessa erikseen lueteltuja aineita. Huumausainelain mukaisena lupa-, ilmoitus- ja valvontaviranomaisena toimii Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea), jonka valvonta kohdistuu huumausaineiden lailliseen käsittelyyn: Fimea myöntää lupia huumausaineiden valmistukseen, maahantuontiin ja käsittelyyn sekä valvoo apteekkien, sairaaloiden, lääkevalmistajien ja tutkimuslaitosten toimintaa. Huumausainelain noudattamisen ylin johto ja ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Laittoman huumausainetoiminnan torjunnasta vastaavat Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos.
Suomessa laittomat huumausaineet määritellään valtioneuvoston asetuksessa huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Luetteloa huumausaineena pidettävistä aineista päivitetään tarpeen vaatiessa.
Erittäin vaarallinen huumausaine pienoiskuva|Amfetamiinia. Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan rikoslain 50 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet. Termi on oikeudellinen, ei lääketieteellinen. Lain perustelujen mukaan kannabistuotteet eivät ole erittäin vaarallisia huumausaineita.
Esimerkiksi amfetamiini voi johtaa yliannostuskuolemaan tavallisen käytön yhteydessä.KKO:2002:5 Lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva terveydenvaara voi tarkoittaa keskushermoston vaurioita, jotka syntyvät kertakäytöstä tai joistakin käyttökerroista, kuten crackin käytöstä. Lain perustelujen mukaan esimerkiksi amfetamiinin ja kokaiinin on esitetty voivan suhteellisen lyhytaikaisellakin käytöllä vaurioittaa elimistöä monipuolisesti. Voimakkaat vieroitusoireet tarkoittavat aineista aiheutuvaa fyysistä riippuvuutta, ja ne ilmenevät kipu- ja tuskatiloina. Sellaisia aiheutuu esimerkiksi oopiumista valmistetuista huumausaineista mutta ei kannabiksesta.
Huumausaineen erittäin vaarallisuuden määrittelee tuomioistuin hankittuaan asiasta selvityksen. Rikosoikeudessa vallitsevan syytetyn suosimisperiaatteen vuoksi erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi määrittely edellyttää kaiken järkevän epäilyn ulkopuolella olevaa näyttöä. Käytännössä lausunto huumausaineen ominaisuuksista pyydetään ainakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja usein Fimealta.KKO:1999:89
Korkein oikeus (KKO) on ennakkopäätöksissään katsonut erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi ainakin seuraavat aineet:
Aine KKO:n ennakkopäätös Amfetamiini KKO:1998:162KKO:1998:162 Kokaiini KKO:2001:13KKO:2001:13 Heroiini KKO:2003:100KKO:2003:100 Buprenorfiini KKO:2004:127KKO:2004:127 Ekstaasi (MDMA) KKO:2005:56KKO:2005:56 Gamma (GHB) KKO:2009:53KKO:2009:53 Fentanyyli KKO:2014:34KKO:2014:34 Metadoni KKO:2014:41KKO:2014:41 Alfa-PvP KKO:2018:76KKO:2018:76 Furanyylifentanyyli ja U-47700 KKO:2020:87KKO:2020:87 Oksikodoni KKO:2025:39
KKO on katsonut, ettei khatKKO:2011:108 eikä psilosybiinisienetKKO:2017:33 ole erittäin vaarallisia huumausaineita. KKO:n ennakkopäätös ohjaa tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä alemmissa oikeusasteissa.
Huumausainerikokset rikoslaissa Rikoslain 50 luvussa säädetään kuudesta huumausainerikostyypistä:
Rikos Pykälä Rangaistusasteikko Huumausainerikos RL 50:1 sakko – 2 vuotta vankeutta Törkeä huumausainerikos RL 50:2 1 – 10 vuotta vankeutta Huumausaineen käyttörikos RL 50:2a sakko – 6 kuukautta vankeutta Huumausainerikoksen valmistelu RL 50:3 sakko – 2 vuotta vankeutta Huumausainerikoksen edistäminen RL 50:4 sakko – 2 vuotta vankeutta Törkeä huumausainerikoksen edistäminen RL 50:4a 4 kuukautta – 6 vuotta vankeutta
Lisäksi luvussa säädetään määritelmistä (5 §), menettämisseuraamuksista (6 §), toimenpiteistä luopumisesta (7 §) ja oikeushenkilön rangaistusvastuusta (8 §).
Huumausainerikos Huumausainerikokseen (RL 50:1) syyllistyy henkilö, joka laittomasti
valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee tai yrittää viljellä kokapensasta, kat-kasvia (Catha edulis) tai Psilosybe-sieniä, viljelee tai yrittää viljellä oopiumiunikkoa, hamppua tai meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa, tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta.
Huumausainerikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
KKO on ratkaisussaan KKO:2022:11 linjannut, että huumausainekaupan mahdollistavan verkkoalustan ylläpitäminen on huumausaineen välittämistä, ei pelkkää avunantoa, vaikka ylläpitäjä ei itse käsittele huumausaineita.KKO:2022:11 Ratkaisussa Sipulikanavan ylläpitäjä tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta 5 vuoden 6 kuukauden vankeuteen.
Törkeä huumausainerikos Törkeä huumausainerikos (RL 50:2) on kyseessä, jos huumausainerikoksessa
rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta, tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos tehdään osana rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun, huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa, aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla
ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitaan vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
KKO on ratkaisussaan KKO:2020:45 linjannut, ettei enimmäisrangaistusta (10 vuotta) tule käyttää kaavamaisesti suurten huumausainemäärien perusteella, vaan asteikon yläraja on varattu kaikkein vakavimmille rikoksille.KKO:2020:45
Törkeä huumausainerikos ei kuulu syyteneuvottelumenettelyn soveltamisalaan, koska sen enimmäisrangaistus (10 vuotta) ylittää nykyisen kuuden vuoden rajan. Hallituksen esityksessä HE 187/2025 vp ehdotetaan syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista siten, että myös törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö ja törkeä ihmiskauppa lisättäisiin menettelyn piiriin. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. kesäkuuta 2026.
Suuri määrä huumausainetta Suuri määrä huumausainetta on tuomioistuimen tapauskohtaisesti arvioitava käsite. Oikeuskäytännössä on vakiintunut eri aineiden osalta lähtökohtaisia määriä, joista lähtien kyseessä voi olla törkeä huumausainerikos:Huumausainerikosten rangaistussuositus 4.12.2006. Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2006
Aine Törkeän huumausainerikoksen raja Hasis 1 000 grammaa Amfetamiini (25-prosenttista) 100 grammaa Ekstaasi 300 tablettia LSD 300 imeytyvää yksikköä Kokaiini 30 grammaa Heroiini 15 grammaa
Korkein oikeus on myöhemmissä ratkaisuissaan täsmentänyt, että amfetamiinin osalta 100 gramman raja tarkoittaa tavanomaisen käyttövahvuuden (25-prosenttista) ainetta, ja pitoisuudeltaan poikkeava amfetamiini muunnetaan laskennallisesti tähän vahvuuteen.KKO:2021:3KKO:2018:45 Tuomioistuin ei ole sidottu taulukon mukaisiin määriin, vaan se harkitsee rangaistuksen tapauskohtaisesti rikoslain vähimmäis- ja enimmäisrajojen puitteissa.
Huumausaineen käyttörikos Huumausaineen käyttörikokseen (RL 50:2a) syyllistyy henkilö, joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Käyttörikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Käyttörikossäännös soveltuu kaikkiin huumausaineisiin, myös erittäin vaarallisiin. Oleellista on, että huumausaine on tarkoitettu omaan käyttöön. Pienenkin määrän hallussapito voi johtaa tuomitsemiseen huumausainerikoksesta, jos huumausaine on tarkoitettu levitykseen. Huumausaineen maahantuonti on aina huumausainerikos, vaikka määrä olisi vähäinen ja tarkoitettu omaan käyttöön.KKO:2019:2 Vastaavasti hampun viljely on aina huumausainerikos eikä käyttörikossäännöksen soveltamisalaan kuuluva teko, vaikka viljelyn tarkoituksena olisi oma käyttö.KKO:2018:7
Huumausaineen käyttörikoksen syyteoikeus vanhentuu kahdessa vuodessa.
Vähäinen määrä Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO:2023:12 linjannut, että noin 30 kerta-annosta huumausainetta on lähtökohtaisesti vähäinen määrä rikoslain 50 luvun 2a §:ssä tarkoitetulla tavalla.KKO:2023:12 Vähäistä määrää arvioitaessa lähtökohtana on kerrallaan hallussapidetty määrä, ei koko tekoajan yhteenlaskettua kokonaismäärää. Erittäin vaarallisten huumausaineiden osalta vähäisen määrän raja voi olla jonkin verran alempi.
Raskaudenaikainen huumausaineiden käyttö