Itseisarvo kuvaa matematiikassa luvun suuruutta riippumatta sen etumerkistä. Reaaliluvun itseisarvo thumb|300px|Itseisarvon kuvaaja origon läheisyydessä. Kuvaajasta ilmenee, ettei itseisarvo voi saada negatiivisia arvoja. Reaaliluvun itseisarvo on sen etäisyys lukusuoran nollasta riippumatta, onko luku positiivinen tai negatiivinen. Luvun itseisarvoa merkitään . Itseisarvon muodollinen määritelmä on
Positiivisen reaaliluvun ja nollan itseisarvo on luku itse, negatiivisen reaaliluvun itseisarvo on luvun vastaluku eli luku kerrottuna luvulla −1. Esimerkiksi luvun kolme itseisarvo merkitään ja se on 3. Miinus kahden itseisarvo puolestaan on kaksi, . Helpoiten negatiivisen lukuarvon itseisarvon saa lasketuksi poistamalla miinusmerkin.
Kompleksiluvun itseisarvo eli moduuli Kompleksiluvun itseisarvo on . Tämä on sama kuin kompleksilukua c kompleksitasolla vastaavan pisteen etäisyys origosta. Kompleksilukujen itseisarvoa kutsutaan myös moduuliksi. Itseisarvo voidaan yhtäpitävästi esittää myös muodossa , missä c* on luvun c kompleksikonjugaatti.
Muita itseisarvoja Vektorin itseisarvosta käytetään tavallisesti nimitystä normi ja se vastaa vektorin euklidista pituutta. Tavallisen kolmiulotteisen vektorin v pituus on
Kvaternion itseisarvo määritellään analogisesti vektorien kanssa
Itseisarvon ominaisuuksia Itseisarvolle voidaan todeta pätevän seuraavat laskusäännöt. Olkoon . Tällöin pätee
(kolmioepäyhtälö)
Lähteet pdf download
Viitteet
Kirjallisuutta
Luokka:Funktiot Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit