Oy Matkahuolto Ab on vuonna 1933 perustettu yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys. Matkahuollon omistaa vuonna 1928 perustettu Linja-autoliitto osastoineen.
Historia
Ennen Matkahuoltoa 1928–1932
Linja-autoliikenteen alkuaikoina yrittäjät ilmoittivat kukin erikseen sanomalehdissä, mistä heidän bussinsa lähtevät ja mihin aikaan. Vuonna 1928 perustettiin Linja-autoliikennöitsijäin Liitto (LAL). Sille haluttiin perustaa paikallisosastoja, jotta liikenteen valvonta olisi tehokkaampaa. Ensimmäinen paikallisosasto perustettiin Hämeenlinnassa vuonna 1928. Vuoteen 1930 mennessä paikallisosastoja oli syntynyt Helsinkiin, Jyväskylään, Kotkaan, Kuopioon, Lahteen, Mikkeliin, Poriin, Tampereelle, Turkuun, Vaasaan, Viipuriin ja Pohjois- ja Itä-Karjalaan. LAL:n paikallisosastot ryhtyivät perustamaan keskitettyjä linja-autoasemia helpottamaan matkustusta ja tavarankuljetusta. Ensimmäiset linja-autoasemat avattiin Tampereella ja Hämeenlinnassa vuonna 1929. LAL teki yhteistyötä kahden öljy-yhtiön kanssa. Sekä Suomalainen Shell Oy että Osakeyhtiö Nobel-Standard Suomessa alkoivat perustaa kilpailevia linja-autoasemia samoille paikkakunnille.
Matkahuolto 1933–1999
Oy Matkahuolto Ab:n perustivat 1933 LAL:n ohella Suomen Autoilijaliitto ry, Vakuutusosakeyhtiö Liikenne, Arne Söderberg ja Frithiof Timgren kukin 20 prosentin osuudella. Matkahuollon tehtävä oli huolehtia eri puolelle maata perustetuista linja-autoasemista, niiden asiakkaista ja niiden kautta kulkevasta tavaraliikenteestä. Se yhdisti maan liikennealan yritykset ja tuki niiden markkinointia ja palvelutoimintaa. Yhtiöjärjestyksen mukaan Matkahuollon tarkoitus oli "toimia ammattiautoilijoiden huoltokonttorina, perustaa linja-autojen pysähdyspaikoille odotus- ja matkailutoimistoja ja hoitaa niitä, omistaa kiinteistöjä tai niitä vuokrata, toimia vakuutusyhtiöiden asiamiehinä sekä harjoittaa asianomaisella luvalla ravintola- ja kahvilaliikettä ynnä kauppaa kaikilla autoalaan kuuluvilla tavaroilla." Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli Atte Rainio.
Matkahuollon tehtävistä tärkein oli linja-autoasemaverkon laajentaminen. Ensimmäisenä vuonna avattiin kaksitoista linja-autoasemaa, seuraavana vuonna seitsemän. Viipuriin ja Lappeenrantaan rakennettiin ensimmäiset alun perin linja-autoasemaksi tarkoitetut rakennukset vuosina 1932 ja 1933. Vuonna 1935 Tampereelle valmistui Pohjoismaiden suurin linja-autoasema. Vuonna 1937 otettiin käyttöön matkailijoille suunnattu rengasmatkalippujärjestelmä. Helsingin linja-autoasema siirtyi LAL:ilta Matkahuollolle vuonna 1935. Sinne sijoittui Matkahuollon pääkonttorin lisäksi Linja-autoliikennöitsijäin Liitto. Yrjö Wänttinen aloitti yhtiön toimitusjohtajana vuonna 1936. Vuonna 1939 Matkahuollon osake-enemmistö siirtyi LAL:lle. Yhtiöllä oli tuolloin 56 toimipaikkaa ja 36 omaa asemaa.
Sotien aikana linja-autoliikennettä rajoitettiin polttoaineen säännöllistämiseksi. Liikenne oli kuitenkin ennakoitua vilkkaampaa ja kun myös palkkakustannukset vähenivät, ja Metsähallitus alkoi myydä linja-autoasemilla hiiltä vuonna 1940, Matkahuolto saattoi jatkaa toimintaansa. Toimitusjohtaja Wänttinen oli komennettu Kotijoukkojen esikuntaan, mutta hän hoiti osittain myös Matkahuollon asioita yhdessä kamreeri Kalle Kajasin kanssa. Vuonna 1946 Matkahuollolla oli 35 omaa linja-autoasemaa ja 133 linja-autotoimistoa. Vuonna 1947 linja-autoasemilla otettiin käyttöön niin sanottu kaukopalvelu, jonka myötä tiettyyn matkaan oikeuttava lippu voitiin ostaa miltä tahansa Matkahuollon linja-autoasemalta ja sitä voitiin käyttää minkä tahansa yrittäjän linja-autossa. Edistyksellistä lippujärjestelmää ihailtiin muissa Pohjoismaissa. Vuosikymmenen lopussa Matkahuollon omia linja-autoasemia oli 49 ja asiamiestoimipaikkoja 310. Tavaranvälityksen osuus liikennetuloista oli kasvanut pula-ajan jälkeen 40 prosenttiin.
Matkahuolto tarjosi palvelujaan myös liikenteenharjoittajille myymällä matkalippuniteitä, rahastajan pihtejä ja kuljettajan lakkeja.
Kolmekymmentä vuotta Matkahuoltoa johtaneen Wänttisen (1936–1966) seuraajana aloitti ekonomi Olli Metsävainio. Suurimmillaan asiamiesverkko oli vuonna 1967 (464 kpl), kunnes verkosto alkoi supistua maaseudulta pois muuton ja yksityisautoistumisen takia. Vuonna 1977 yrittäjävetoisia Matkahuollon toimipaikkoja oli vajaa 400, Matkahuollolla taas oli 68 omaa linja-autoasemaa. Almex-rahastuskassakoneita meni kaupaksi 1960–1970-luvuilla vuosittain aluksi 300 ja lopulta noin tuhat kappaletta vuodessa. Matkahuollon välittämän bussirahdin määrä viisinkertaistui kasvoi vuodesta 1947 vuoteen 1969, jolloin niitä tehtiin yli viisi miljoonaa.
Vuonna 1979 Matkahuollon omistajia olivat Linja-autoliitto, LAL Helsingin os, LAL Turun os, Esso, Shell ja LAL Tampereen os.
Vuonna 1981 Jan Heikkilä aloitti Matkahuollon toimitusjohtajana. Yhtiöllä oli hyvä likviditeetti, mutta se kannatti huonosti. Heikkilä alkoi panostaa mainontaan, johtamisjärjestelmään ja henkilökunnan kouluttamiseen. Keskioluen myynti lopetettiin Matkahuollon kahviloissa vuonna 1982. Toimenpiteet paransivat liikevaihtoa.
Matkahuolto alkoi testata Kotkan reiteillään niin kutsuttuja älykortteja vuonna 1988. Matkahuolto-konserniin kuulunut Kutter Oy, joka oli valmistanut linja-autokoreja Espoossa suljettiin. Matkahuolto hankki yhdessä Suomen Rahtian kanssa Cargo Expressin (alun perin Kuljetusliike P. Lumiaho), mutta luopui siitä kolmessa vuodessa.
Vuonna 1989 Matkahuolto keskitti tavarakuljetukset Sininen Kuljetus –nimiseen konseptiin. Seuraavana vuonna monet bussiyritykset liittyivät ExpressBus-palveluun.
Vuonna 1990 Matkahuollon toimintoihin kuului matkustus, kuljetus, vähittäiskauppa, ravitsemis- ja sijoitustoiminta. Konsernilla oli 1100 työntekijää. Ravintolatoiminnasta vastasi Matkainvest Oy. Konserniin kuului myös Matkafinanssi Oy ja 10 kiinteistöyhtiötä. Sekä 1990-luvun lama että kuljetusalan työtaistelut keväällä 1991 heikensivät yhtiön tulosta vuoteen 1995 asti. Vuonna 1991 Matkahuolto osti Rautatievirkamiesliitolta Siipipyörä Oy:n, johon kuului Hyvä Ystävä -ketju, helsinkiläinen Mikado-ravintola, Ykköskioskit ja Karkkipussi-myymälät.
Joulukuussa 1993 Matkahuolto tilasi Ranskasta lähes 200 000 mikroprosessorilla toimivaa maksukorttia, joita alettiin käyttää paperisten sarjalippujen tilalla.
Vuonna 1995 Siipipyörä myi neljä Hyvä Ystävä -ravintolaa, syyskuussa 1996 loput eli kahdeksan Hyvä Ystävä -ravintolaa myytiin Restelille. Myös Mikadon ja Seaside-hotellin ravintoloiden myyntiä suunniteltiin. Kaupoista saadut rahat oli tarkoitus käyttää älykorttijärjestelmään.
Vuoden 1996 loppuun mennessä älykorttijärjestelmä oli käytössä koko Suomessa. Järjestelmässä hallinnoitiin lähes 400 bussiyrityksen matkatilityksiä.
Vuonna 1997 Suomessa oli 400 bussiyritystä ja 6000 niiden operoimaa autoa.
Matkahuolto 2000–2019 Maaliskuussa 2000 Matkahuolto otti käyttöön älykorttipohjaisen maksuvälineen, jonka se toivoi kiinnostavan liikematkailijoita. Kortin myötä matkalaskutus ja matkakustannuksiin liittyvä kirjanpito helpottuivat, kun samaa korttia saattoi käyttää vuorotellen useampi henkilö ja matkat maksettiin jälkikäteen. Elokuussa Matkahuolto toi Suomeen franchise-mallilla toimineen amerikkalaisen Mail Boxes Etc -konseptin.
Kesän 2002 ja kevään 2003 välillä Matkahuollon verkkosivuille lisättiin kaukoliikenteen aikataulut, noin 20 000 vuoroa. Aiemmin siellä oli ollut vain pikavuorojen aikataulut.
Vuonna 2004 Matkahuolto aloitti yhteistyön kansainväliseen pikarahtiin erikoistuneen TNT:n kanssa.
Vuonna 2007 Matkahuolto testasi laajakaistayhteyksiä kaukoliikenteen busseissa. Yhtiö kehitti myös sähköistä lipunmyyntijärjestelmää internetiin. Maaliskuussa Matkahuolto ja Tradeka (Suomen Lähikauppa joulukuusta 2008 lähtien)) aloittivat yhteistyön, jonka myötä Siwat, Valintatalot ja Euromarketit liittyivät Matkahuolto pakettiverkostoon. Yhteistyö nosti toimipaikkojen määrän 500:sta 1200:een.
Joulukuussa 2011 Viestintävirasto antoi Postille yleispalveluvelvoitteen, jonka mukaan se sai toimittaa pakettejaan ilman arvonlisäveroa, toisin kuin sen kilpailijat, jotka maksoivat 24 prosentin arvonlisäveron.
Matkahuolto valitti Postille annetusta verovapaudesta helmikuussa 2012 Helsingin hallinto-oikeuteen.
Vuonna 2013 Matkahuolto perusti ShopInShop-verkkopalvelun, joka oli tarkoitettu kokoamaan suomalaiset verkkokaupat yhteen paikkaan. Matkahuolto myi matkakortteja ja pikavuoroliikenteen lippuja yhteensä 160 miljoonalle eurolla.
Helsingin hallinto-oikeus kumosi Viestintäviraston päätöksen Postin erikoisasemasta huhtikuussa 2015. Viestintävirasto poisti Postille myönnetyn verovapauden seuraavan vuoden kesäkuussa.
Ensimmäiset pakettiautomaatit otettiin käyttöön vuonna 2015 Helsingissä ja Kauniaisissa.
Pakettipalvelu-yhteistyö aloitettiin Keskon kanssa, kun se osti Suomen Lähikauppa Oy:n huhtikuussa 2016. Kesällä Matkahuolto ja käytettyyn muotiin keskittynyt Zadaa avasivat Zadaa Package -logistiikkapalvelun, jonka avulla käyttäjä sai myydä ja ostaa käytettyä muotia. Tuotteiden kuljetuksessa hyödynnettiin Matkahuollon verkostoa. Koko vuonna Matkahuolto myi matkakortteja ja pikavuoroliikenteen lippuja yhteensä 110 miljoonalle eurolla, pakettien kuljetuksesta 66 miljoonaa, matkapalveluista 10 miljoonaa ja kioskeista 2 miljoonaa.
Matkahuolto uudisti strategiaansa keväällä 2017 ja kertoi hakevansa kasvua pakettien kuljetuksesta, matkaketjuista ja pikavuorolippujen myynnistä mobiilisovelluksen avulla.
ShopInShop-palvelu suljettiin tammikuussa 2018. Lokakuussa uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Janne Jakola. Matkahuolto kertoi avaavansa Lehtipisteen kanssa noin 300 pakettiautomaattia. Yhtiöllä oli yhteensä noin 2000 palvelupistettä, muun muuassa R-kioskeissa, K-kaupoissa ja Tokmanneilla.
Keväällä 2019 Matkahuolto ja Kesko testasivat Vantaalla logistiikkalennokkien käyttöä pakettien toimittamiseen logistiikkaterminaalista K-markettien pakettipisteisiin. Marraskuussa Posti lakkoili, mikä toi Matkahuollolle uusia asiakkaita pakettien jakeluun. Joulukuussa Matkahuolto ja MaaS-alustaa operoiva Kyyti Group sopivat yhteistyöstä matkoja ketjuttavasta mobiilisovelluksesta.
Kartelliepäily ja oikeudenkäynti 2011–2019 Joulukuussa 2009 kaukoliikenteen reitit Suomessa vapautuivat lakiuudistusten myötä. Linja-autoyhtiöt olivat yrittäneet kommentoida lakiuudistusta, joka teki nopealla aikataululla kaukoliikenteestä vapaimman koko EU:ssa, samalla kun kuntien ja ely-keskusten hallitsemaa bussiliikennettä ei vapautettu.
Kilpailuvirasto teki syyskuussa 2011 yllätystarkastuksen Linja-autoliiton ja Matkahuollon pääkonttoreihin kartelliepäilyn vuoksi. Virasto epäili Matkahuoltoa ja Linja-autoliittoa kilpailunrajoituslain 4. ja 6. pykälän rikkomisesta eli kilpailijoiden keskeisestä kielletystä yhteistyöstä sekä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Matkahuollon katsottiin pyrkineen omistajiensa suojelemiseen matkustajaliikenteen halvoilla hinnoillaan uudistaneelta Onnibusilta.
Keväällä 2012 Matkahuolto lisäsi aikataulujärjestelmäänsä 40–50 uutta reittiliikennevuoroa lähinnä Onnibusilta, minkä jälkeen sen järjestelmissä näkyivät lähes kaikki kotimaan vuorot.
Liikenneministeri Merja Kyllönen kertoi vuonna 2013 Matkahuollon uhkailleen häntä huonolla vaalimenestyksellä. Hän oli yrittänyt kahden vuoden ajan muuttaa bussialaa markkinaehtoisemmaksi. Matkahuolto kiisti uhkailleensa Kyllöstä ja kertoi yrittäneensä saada tähän yhteyttä selvittääkseen kommentin taustoja.