Puolustuspuhe Simonia vastaan (, ) on Lysiaan kirjoittama oikeuspuhe, joka puolustaa väkivallanteosta syytettyä. Puheen numero Lysiaan puheiden joukossa on 3.
Historia
Puhe liittyy oikeustapaukseen, jossa syytettynä oli iäkäs ateenalainen, joka oli hyvää sukua ja varakas,Lysias: Puolustuspuhe Simonia vastaan 4, 47. ja jota eräs Simon syytti siitä, että hän olisi haavoittanut tätä riidassa, joka koski nuorta plataiailaista nimeltä Theodotos. Syyte koski tarkoituksellista haavoittamista (), millä viitattiin yleensä tappotarkoituksessa tehtyyn tekoon, mutta mikä tässä tapauksessa näyttää tarkoittaneen pelkästään haavoittamista tahallisesti. Kuten syytetty kuitenkin aivan oikein toteaa, se ”tarkoitus”, johon laki viittasi, ei ollut pelkästään aikomus haavoittaa, vaan aikomus tappaa.Lysias: Puolustuspuhe Simonia vastaan 40–43. Tästä syystä toimivalta tällaisissa tapauksissa oli areiopagineuvostolla, samoin kuin varsinaisissa murhajutuissa. Käsiteltävä oikeudenkäynti käytiin tämän tuomioistuimen edessä;Lysias: Puolustuspuhe Simonia vastaan 1, 3. rangaistuksena oli karkotusLysias: Puolustuspuhe Simonia vastaan 47. ja lisäksi, kuten käy ilmi Lysiaan puheesta Haavoittamisesta tahallisesti, omaisuuden takavarikointi.Lysias: Haavoittamisesta tahallisesti 18. Puheen ajoitus saadaan osittain siitä, että Korintin (Nemean) ja Koroneian taistelut oli jo käyty;Lysias: Puolustuspuhe Simonia vastaan 45. näin puhe ajoittuu vuoden 394 eaa. jälkeiseen aikaan.
Sisältö
Todettuaan ensin, että Simonin pitäisi olla vastaajana eikä syyttäjänä, ja pyydettyään tuomioistuimelta ymmärtämystä heikkoudelle, joka oli saattanut hänet näin epämiellyttävään riitaan (kohdat 1–4), syytetty esittää oman kertomuksensa riidasta hänen ja syyttäjän välillä (5–20). Sen jälkeen hän kumoaa Simonin antaman kertomuksen (21–39). Muotoilu ”tarkoituksellinen haavoittaminen” ei hänen mukaansa sovellu tähän tapaukseen (41–43). Hän toivoisi voivansa esittää esimerkkejä Simonin luonteesta (areiopagi ei sallinut asiaan kuulumattoman aineiston esittämistä). Nyt hän mainitsee vain yhden seikan: Simon erotettiin Ateenan armeijasta Korintissa (44–45). Lopuksi hän sanoo Simonin kuuluvan niihin ilmiantajiin, ”jotka tunkeutuvat koteihimme, vainoavat meitä ja raahaavat meidät väkivalloin kadulta”. Hän vetoaa esi-isiensä palveluksiin ja omiinsa ja sanoo, että häntä tulee sääliä, ei ainoastaan siinä tapauksessa, että hänet tuomitaan, vaan jo siitä syystä, että hänet on ylipäätään saatettu oikeuteen (46–48).
Lähteet
Kirjallisuutta
Lysias: Against Simon. Teoksessa
Aiheesta muualla
Λυσίας: Προς Σίμωνα. Wikiaineisto. Lysias: Against Simon. Perseus. Lysias: Against Simon. Perseus. Lysias: Against Simon. ToposText.
Luokka:Lysiaan puheet