Mahmoudan Hawad (s. 1950) on nigeriläinen kirjailija ja kalligrafi. Hän on etnisyydeltään tuaregi. Hawad on kirjoittanut runokokoelmia ja esseitä sekä lehtiartikkeleita Sahelin paimentolaisten tilanteesta.
Hawad laatii tekstinsä ensin suullisessa muodossa äidinkielellään ja kääntää ne sitten ranskaksi vaimonsa Hélène Claudot-Hawadin avustuksella. Hawad itse syntyi ja varttui Saharan aavikolla. Hän muutti Ranskaan 1980-luvulla ja asuu nykyisin Aix-en-Provencessa.
Tuotannossaan Hawad käsittelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan kaunistelematta tai romantisoimatta sitä. Esimerkiksi vedestä oli jatkuva pula ja sietämätön kuumuus koetteli sekä ihmisiä että kotieläimiä. Toistuva teema on myös kansallisuuskysymys – siirtomaaherrat vetivät Saharaan rajoja, jotka eivät vastaa tuaregien liikkuvaa elämäntapaa, eivätkä alkuperäisasukkaat tunne yhteenkuuluvuutta näihin keinotekoisiin valtioihin.
Hawadilla ei ole akateemista koulutusta, vaan hän on pitkälti itseoppinut. Hän on kiinnostunut vanhasta arabialaisesta kaunokirjoituksesta, jonka pohjalta hän on laatinut ”furigrafiaksi” (ranskan sanasta fureur, ’raivo’) kutsumansa tyylin. Siinä hän pyrkii kielen ja kirjoitusasun yhdistelmällä vapauttamaan raivonsa ja antamaan sille taiteellisen muodon. Hawadin mukaan se on vastalause niille voimille, jotka rajoittavat ihmisten kykyä aidosti kohdata maailman kauneus ja rumuus, jotka antavat elämälle merkityksen. Hawadin runoissa yö on ystävä, joka tarjoaa viilennyksen ja tähdet suunnistamiseen, kun taas päivä on vihollinen, joka sokaisee valollaan ja tukahduttaa kuumuudellaan. Vuonna 2020 ilmestyneessä runokokoelmassa Vent rouge lauserakenteet ja kielikuvat hajoavat toimien vertauskuvana sille miten eurooppalaisten saapuminen on tuhonnut alkuperäiskansojen kulttuureita.
Hawadin tuotantoa on käännetty muun muassa arabiaksi, englanniksi ja hollanniksi. Vuonna 2017 hän sai arvostetun marokkolaisen Argana-kirjallisuuspalkinnon.
Valikoitu bibliografia Caravane de la soif (1985) Testament nomade (1987) La Danse funèbre du soleil (1992) Houle des horizons (2006) Dans la Nasse (2014) Vent rouge (2020)
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Nigeriläiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1950 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt