Romanimusiikki on romanien perinteistä musiikkia.
Romanimusiikissa on alueellisia erikoispiirteitä, Unkarin primas-tyyleistä Romanian orkestereihin, Venäjän mustalaiskuoroihin ja Espanjan flamencoon. Suomessakin tunnetaan romaniyhtyeitä, romani-iskelmälaulajia ja hengellisten laulujen perinne. Romanimusiikin rytmien, melodioiden ja sointujen rikkautta ovat hyödyntäneet säveltäjät, kuten Liszt, Brahms, Schubert, Falla, Granados, Turina, Ravel, Debussy ja Dvořák.
Eri maiden romanimusiikkeja yhdistää esitystapa, erityisesti vibratoa, glissandoja ja korusäveliä sisältävä laulutapa. Sen ajatellaan olevan perua heimon kaukaisesta lähtömaasta. Sävelmistöltään romanimusiikki on lähes aina lainaa paikalliselta valtaväestöltä. Sävelmistö on kuitenkin muuntunut romanien käytössä ja esimerkiksi Suomessa romanien suosimat rekilaulut tunnistaa romanien laulamiksi usein myös melodiikastaan. Romanilaulussa on piirteitä vanhemmasta modaalisesta melodiikasta, korusävelistä, glissandoista, kurkunpäävibratosta ja uudemmista tonaalisista tyyleistä, rekilaulusta ja uusimittaisesta laulelusta. Säestyksen mukaantulo on karsinut vapaarytmisyyttä romanimusiikista, mutta rytmiikka poikkeaa yhä muusta kansanmusiikista. Romanilauluissa on tarkkaan eroteltu miesten ja naisten laulut. Unkarilaisissa romaniyhtyeissä virtuoosimainen viulunsoitto on vastuussa melodiasta, kun taas kitara ja basso luovat rytmipohjaa.
Lähteet
Musiikki Luokka:Musiikkityylit