Keminin piiri () on hallintopiiri Tšüin alueella Kirgisiassa. Sen keskus on Keminin kaupunki. Piirin pinta-ala on 3 500 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 52 282 asukasta vuonna 2025.
Keminin piiri rajoittuu lännessä Tšüin piirin, etelässä Ysyk-Kölin ja lounaassa Narynin alueisiin sekä pohjoisessa Kazakstaniin. Se käsittää Tšoŋ Keminin ja Kitši Keminin laaksot sekä Tšüin laakson itäosan. Piirin länsiosa on 1 000–1 600 metriä korkeaa tasankoa ja itäosa vuoristoa. Tšoŋ Keminin laakson pohjoispuolella kohoaa Ilin Alatau ja eteläpuolella Küngöi Ala-Too. Korkeimmat kohdat ovat Tšoktal (4 770 metriä) ja Ak-Kum (4 612 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat lyijy, sinkki, kulta, vismutti ja rakennusaineet.
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa –5:stä –10:een ja heinäkuussa 17–18 astetta. Vuotuinen sademäärä vaihtelee laaksojen 300:sta vuorten 600–700 millimetriin. Jokia ovat Tšüi, Tšoŋ Kemin, Kitši Kemin, Beišeke ja Kyzyl-Suu. Kasvillisuus on korkeusvyöhykkeittäin kuivaa aroa, niittyaroa, metsää ja alppiniittyjä. Piirissä sijaitsee Tšoŋ Keminin kansallispuisto.
Vuonna 1936 perustettuun piiriin kuuluvat Keminin ja Orlovkan kaupungit sekä Kitši Keminin, Kyzyl-Oktjabrin, Tšoŋ Keminin ja Tšym-Korgonin maalaiskunnat, joissa on yhteensä 34 kylää. Kaupunkiväestön osuus on 32,1 prosenttia. Asukkaista oli vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 85,5 prosenttia kirgiisejä, 10,8 prosenttia venäläisiä ja 1,2 prosenttia kazakkeja.
Piirin kautta kulkee Biškekistä Balyktšyyn johtava maantie ja rautatie. Asukkaiden pääelinkeinot ovat maatalous ja teollisuus. Maatalous on erikoistunut etupäässä karjanhoitoon (lampaita, nautoja ja hevosia). Lisäksi viljellään viljaa ja perunaa. Piirissä on kaivos-, metalli- ja rakennustarviketeollisuutta. Matkailijoita houkuttelevat Tšoŋ Keminin laakso, Kök-Oirokin vuoristolaitumet ja Boomin rotko kuvauksellisine maisemineen.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kirgisian piirit Luokka:Tšüin alue