SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton aluejärjestö, joka ohjasi puolueen toimintaa Hämeen läänin pohjoisessa vaalipiirissä ja lähialueilla. SKDL oli vaalipiirin suurin puolue eduskuntavaaleissa 1958–1962, jolloin puolue sai 29–30 prosenttia äänistä ja 4–5 kansanedustajaa. SKDL:n siirrettyä toimintansa Vasemmistoliittoon vuonna 1990 muodostettiin piirijärjestön nimenvaihdoksella Pirkanmaan Vasemmistoliitto.

Piiritoimisto sijaitsi Tampereella, 1940-luvulla Suomen Pankin talossa osoitteessa Keskustori 7 ja helmikuusta 1950 alkaen Sorin järjestötalossa (Sorinkatu 14), jossa toimivat myös Suomen Kommunistisen Puolueen (piiri), Suomen Naisten Demokraattisen Liiton, Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton ja Suomen Demokratian Pioneerien Liiton piiritoimistot. 1960-luvun lopussa piirijärjestöt muuttivat Puutarhakadun liiketaloon (Näsilinnankatu 22).

Pohjois-Hämeen kansandemokraattien äänenkannattaja oli sanomalehti Hämeen Yhteistyö (1946–1992).

Vuonna 1948 piirin alueeseen kuului 36 kuntaa, joista 28 kuului Hämeen läänin pohjoiseen, neljä Hämeen eteläiseen ja neljä Turun ja Porin läänin pohjoiseen vaalipiiriin. 1950-luvulla Hämeen eteläisestä vaalipiiristä SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestöön kuuluivat Kylmäkoski, Sääksmäki, Toijala, Valkeakoski ja Viiala. Turun ja Porin pohjoisesta vaalipiiristä järjestön alueeseen kuuluivat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Suoniemi ja Viljakkala.Valitsijamies- ja eduskuntavaalien tulokset Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin ja SKDL:n Pohjois-Hämeen järjestöpiirin alueella v. 1956 ja 1954 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö

Historia Alkuvaiheet Kansandemokraattien piiritoiminta alkoi 24. marraskuuta 1944, kun SKP:n, kuutosten ja Sosialidemokraattisen opposition edustajat muodostivat SKDL:n Pohjois-Hämeen vaalipiirikomitean. Komitean puheenjohtajana toimi Hugo Lehtinen ja järjestäjänä työskenteli Eino Rannikkoluoto. Piirisihteeriksi palkattiin hieman myöhemmin Arvi Laakso. Piirijärjestön perustava kokous pidettiin eduskuntavaalien jälkeen 15. huhtikuuta 1945.Kertomus SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestön toiminnasta 1945 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö 1946

Vuodenvaihteessa 1946–1947 piiriin kuului yhteensä 182 yhdistystä, joista 67 oli SKDL:n omia osastoja. SKP:llä oli piirin alueella 62 osastoa, Suomen Toverikuntien Liitolla 25 ja naisliitolla 10. Lisäksi piirijärjestöön kuului kaksi Pienviljelijäin Liiton yhdistystä, yksi Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen osasto ja 14 muuta (SDP:henkin kuulunutta) työväenyhdistystä. SKDL:n osastoihin kuului 5 181 jäsentä ja jäsenjärjestöihin yhteensä noin 12 500. Jäsenistä noin 70 prosenttia oli työläisiä, 11 maa- ja metsätyöläisiä, 10 talonpoikia ja pienviljelijöitä. Naisia oli 20 prosenttia. Piirillä oli neljä palkattua toimitsijaa.Kertomus SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestön toiminnasta vuodelta 1946 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö 1947

Vuonna 1946 piiri järjesti yhteistyössä SDP:n kanssa 80 vappujuhlaa, joihin kerääntyi noin 47 000 osallistujaa. Piiri myi 32 000 vappumerkkiä. Kesäkuun alussa piiri järjesti Tampereella 10 000 kannattajaa keränneen mielenosoituksen ”virkamiehistön puhdistamisen ja maareformikysymyksen merkeissä”.

Vuonna 1947 piiriin kuului 210 yhdistystä ja 13 700 jäsentä. Liiton ulkopuolisista kansandemokraattisista järjestöistä nuorisoliitolla oli 46 osastoa ja pioneereilla 26.Kertomus SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestön toiminnasta vuodelta 1947 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö 1948

Vuonna 1948 SKDL:llä oli piirissä 105 yhdistystä, joihin kuului noin 6 000 jäsentä. Jäsenistä 77 prosenttia oli työläisiä ja 12 prosenttia pienviljelijöitä tai talonpoikia. Naisia oli kolmasosa jäsenistä. SKDL:n yhdistyksillä oli 13 toimitaloa, joista Ruoveden Sointula ja Helvetinkolun työväentalo saatiin hallintaan 1930-luvulla takavarikoituja kiinteistöjä koskeneen palautuslain nojalla.Kertomus SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestön toiminnasta vuodelta 1948 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö 1949

Kevään 1948 Leino-lakkoihin osallistui piirissä noin 11 000 työläistä ja asian tiimoilta järjestettyihin noin 150 tilaisuuteen kerääntyi 40 000 osanottajaa. Arabian lakon tukahduttamisen johdosta järjestettyyn vastalausekokoukseen osallistui Tampereella 7 000 työläistä.

1950-luku

Vuoden 1949 lopussa muodostettiin kansandemokraattien aloitteesta Pohjois-Hämeen Raittiustyön Keskus ja Rauhanneuvosto.Kertomus SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestön toiminnasta vuodelta 1949 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö 1950 Vuoden 1952 alussa piirin alueella toimi 52 rauhankomiteaa.

Vappuna 1950 piiri järjesti 58 vappujuhlaa ja 18 -kulkuetta, joihin osallistui 39 500 kannattajaa, joista marssijoita oli 17 000. SAK erotti SKDL:n vappujuhliin osallistuneet paikallisjärjestöt jäsenyydestään. Kesäkuussa 1950 SNDL järjesti Thermopylain kentällä Tampereella työläisnaisliikkeen 50-vuotisjuhlat, joihin otti osaa 10 000 henkilöä. Rauhanpuolustajien Tukholman vetoomukseen kerättiin 83 000 nimeä.

SKDL:n osastoihin kuului vuonna 1951 5 060 jäsentä. Yhteisöjäsenet mukaan lukien jäsenmäärä oli 12 700. Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöihin kuului 2 730 jäsentä. SKDL:llä oli 111 perusjärjestöä ja 22 kunnallisjärjestöä. SKP:llä oli 115 osastoa, SNDL:llä 36, SDNL:llä 42, SDPL:llä 33 ja SYP:llä sekä STL:llä yksi kummallakin. Jäsenistä 85,5 prosenttia oli työläisiä, 8,6 pienviljelijöitä tai talonpoikia, 1,0 henkisen työn tekijöitä ja 0,8 liikemiehiä. SKDL:llä oli 24 toimitaloa, joista kahdeksan oli kansandemokraattisten järjestöjen yhteisomistuksessa.Kertomus SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestön toiminnasta vuodelta 1951 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö 1952 Piirilehti Hämeen Yhteistyö siirtyi omaan kirjapainoon helmikuussa 1952, kun Kustannusosakeyhtiö Sanan Tien painotalo valmistui. Talon omisti kansandemokraattisten piirijärjestöjen hallinnoima Takojat-yhdistys.

1960–1990 Vuonna 1965 piiriin kuului 130 perus- ja 23 kunnallisjärjestöä.Selostus SKDL:n Pohjois-Hämeen Piirijärjestö r.y:n toiminnasta ja edessä olevista tehtävistä piirijärjestön 22 edustajakokoukselle 26-27.11.1966 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö 1966

Kommunistien ajauduttua sisäisiin riitoihin 1960-luvun lopussa SKP:n Tampereen piiri asettui opposition puolelle. Vuosina 1971–1977 Tiedonantaja-liikkeen taistolaiset oppositiokommunistit hallitsivat myös SKDL:n Pohjois-Hämeen piiriä ja valtakunnallista enemmistölinjaa edusti kilpaileva SKDL:n Tampereen toimisto. SKDL:n liittoneuvosto päätti 10. kesäkuuta 1972, ettei piirilinjaa noudattanut Hämeen Yhteistyö enää kuulunut puolueen äänenkannattajien joukkoon.

Pirkanmaan Vasemmistoliitto muodostettiin SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestön sääntö- ja nimenmuutoksella. Vasemmistoliittoon siirtyi maaliskuuhun 1991 mennessä 128 SKDL:n perus- ja 14 kunnallisjärjestöä.

Vaalit Eduskuntavaalit SKDL oli Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin suurin puolue vaaleissa 1958–1962 ja toiseksi suurin SDP:n jälkeen vuosina 1945–1954, 1966 ja 1975. SDP:n lisäksi kokoomus oli SKDL:ää suurempi vaaleissa 1970 ja 1979–1987. Vuonna 1987 SKDL hävisi myös puolueesta erotettujen muodostamalle Demokraattiselle Vaihtoehdolle, jonka listalla oli kaksi edellisvaaleissa SKDL:n listalta valittua kansanedustajaa.

Eduskuntavaaleissa 1945 SKDL kävi neuvotteluja vaaliliitosta Pienviljelijäin puolueen kanssa, mutta liittoa ei lopulta syntynyt. Vaaliliitto olisi tuonut SKDL:lle lisäpaikan.

SKDL:n ehdokas oli vaalipiirin ääniharava muun muassa vaaleissa 1958 (Elli Stenberg 8 547 ääntä), 1975 (Marjatta Stenius 13 757)Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1975 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004), 1979 (Ulla-Leena Alppi 13 936)Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1979 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004) ja 1983 (Alppi 12 375)Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1983 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004).

Tulokset Hämeen läänin pohjoisessa vaalipiirissä Vuosi Edustajat Äänet 1945 3 35 475 31,6 %Eduskuntavaalit 1939 ja 1945 Tilastollinen päätoimisto 1946 1948 3 33 301 27,7 %Eduskuntavaalit 1948 Tilastollinen päätoimisto 1949 1951 4 35 659 28,2 %Eduskuntavaalit 1951 Tilastollinen päätoimisto 1952 1954 4 39 189 28,4 %Eduskuntavaalit 1954 Tilastollinen päätoimisto 1954 1958 5 41 631 29,8 %Eduskuntavaalit 1958 Tilastollinen päätoimisto 1959 1962 4 42 172 28,9 %Eduskuntavaalit 1962 Tilastollinen päätoimisto 1962 1966 4 39 334 26,3 %Eduskuntavaalit 1966 Tilastollinen päätoimisto 1966 1970 3 35 227 21,0 %Eduskuntavaalit 1970 Tilastollinen päätoimisto 1970 1972 3 36 013 21,2 %Eduskuntavaalit 1972 Tilastokeskus 1973 1975 4 46 832 25,6 %Eduskuntavaalit 1975 Tilastokeskus 1976 1979 3 46 280 24,2 %Eduskuntavaalit 1979 Tilastokeskus 1979 1983 3 38 807 19,9 %Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Eduskuntavaalit 1987 1 17 621 9,3 %

Presidentinvaalit SKDL oli vaalipiirin toiseksi suurin puolue SDP:n jälkeen vaaleissa 1956–1978 ja kolmanneksi suurin vuosina 1950 ja 1982.

Vaaleissa 1978 Marjatta Mattsson oli vaalipiirin ääniharava 8 676 äänellä.

Tulokset Hämeen läänin pohjoisessa vaalipiirissä Vuosi Valitsija-miehet Äänet 1950 6 30 123 27,0 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1950 Tilastollinen päätoimisto 1951 1956 5 34 420 26,3 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1956 Tilastollinen päätoimisto 1956 1962 5 38 903 27,7 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1962 Tilastollinen päätoimisto 1963 1968 5 31 708 24,1 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1968 Tilastollinen päätoimisto 1968 1978 5 39 139 23,6 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1978 Tilastokeskus 1978 1982 3 30 920 14,8 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1982 Tilastokeskus 1982

Kunnallisvaalit Vuonna 1947 valtuustoihin valittiin SKDL:n listoilta vain kahdeksan naista, joista puolet Tampereella. Vaaleissa 1950 naisvaltuutettuja valittiin 22. Ylöjärven vaaleissa 1949 SKDL sai kuusi paikkaa 21:stä. Vuoden 1953 vaalien jälkeen SKDL:llä oli määrävähemmistö valtuustopaikoista Hämeenkyrössä, Jämsänkoskella, Nokialla, Ruovedellä ja Ylöjärvellä. Kunnista 24:ssä oli vasemmistoenemmistö.Esko Malmberg: Selostus piirijärjestön tilasta ja tehtävistä SKDL:n Pohjois-Hämeen Piirijärjestö r.y:n edustajakokoukselle 16-17.4.1954 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö 1954

Vaaleissa 1964 SKDL oli suurin ryhmittymä muun muassa Nokian (15 / 35) ja Ylöjärven (10 / 27) valtuustoissa. Vuonna 1968 SKDL oli suurin puolue Luopioisissa, Nokialla, Ruovedellä ja Ylöjärvellä.

Kunnallisvaaleissa 1988 Demokraattinen Vaihtoehto haastoi SKDL:n neljässä kunnassa mutta sai SKDL:ää suuremman kannatuksen vain Mäntässä.

Tulokset piirin alueella 1947–1964, Hämeen läänin pohjoisessa vaalipiirissä 1964–1988 Vuosi Valtuutetut Äänet 1947 159–161 32 622 26,3 % 1950 191 34 184 1953 28,1 %Esko Malmberg: Selostus SKDLn Pohjois-Hämeen Piirijärjestön tilasta ja tehtävistä SKDLn piirikokoukselle 30-31.3.1957 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö 1957 1956 26,7 % 1960 185 46 749 27,8 %Selostus SKDL:n Pohjois-Hämeen Piirijärjestö ry:n toiminnasta vuonna 1963-64 ja edessäolevista tehtävistä piirijärjestön edustajakokoukselle 28-29.11.1964 SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö 1964 1964 130(188) 38 440(46 703) 27,3 %(26,5 %)Kunnallisvaalit 1964 Tilastollinen päätoimisto 1965 1968 107 32 575 21,5 %Kunnallisvaalit 1968 Tilastollinen päätoimisto 1969 1972 103 39 097 23,1 %Kunnallisvaalit 1972 Tilastokeskus 1974 1976 123 44 577 24,5 %Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1980 112 40 994 22,4 % 1984 95 33 943 18,8 % 1988 79 22 828 13,1 %Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989)

Osuusvaalit