Projekti Kansallinen kunnia () oli Kiinan tasavaltaa (tästä lähtien Taiwan) johtaneen kuomintangin yritys hyökätä Taiwanin saarelta Manner-Kiinaan ja valloittaa se takaisin Kiinan sisällissodan päätyttyä. Operaation on katsottu olleen käynnissä vuosina 1961–1972.
Tausta
Kiinan sisällissodan päätyttyä kuomintangin joukot vetäytyivät Taiwaniin. Kuomintangin johtaja Tšiang Kai-šek ei koskaan luopunut mannerta koskevista aluevaatimuksista tai Kiinan yhdistymisestä yhden hallinnon alle, minkä vuoksi syntyi Kiinan kansantasavallan (tästä lähtien Kiina) kanssa kilpaileva hallinto.Igarashi (2021): s. 137
Taiwan alkoi suunnitella hyökkäystä mantereelle, ja esimerkiksi armeijan kutsuntoja uudistettiin siten, että niillä tuotettiin maalle reservijoukot.Cheng (2018): s. 68 Näiden kouluttamisen yhteydessä Taiwanin väestöä myös kiinalaistettiin huomattavasti.Cheng (2018): s. 696
Manner-Kiinan puolella Mao Tse-tung näytti luopuneen suunnitelmasta valloittaa ainakin rannan tuntumassa olevat Taiwanin hallussa olevat saaret, mistä kielivät muun muassa se, että kansan vapautusarmeijan budjettia ja palveluksessa olevien sotilaiden määrää vähennettiin vuonna 1958. Taustalla oli Maon halu keskittyä Kiinan teollisuuden kehittämiseen kuromalla välimatkaa umpeen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kanssa. Sen sijaan, että Mao olisi määrännyt kansan vapautusarmeijaa valloittamaan Kinmenin saaren, hän määräsi sen pommittamaan saarta.
Itse operaatio alkoi 1. huhtikuuta 1961, kun Taiwan perusti sitä valvovan viraston.Cheng (2018): s. 70Igarashi (2021): s. 138
Tapahtumia Jo ennen sen virallisemman operaation alkua, vuosiana 1951–1954, taiwanilainen Kommunisminvastainen pelastusarmeija, joka ei ollut virallinen osa maan asevoimia ja jonka koulutuksesta vastasi Yhdysvallat, teki yksittäisiä iskuja Manner-Kiinaan Taiwanin hallussa olevilta saarilta lähellä rannikkoa.Cheng (2018): s. 66 Lisäksi Taiwan tarjoutui hyökkäämään Manner-Kiinaan Korean sodan aikana, kun Kiinan huomio oli kääntynyt sinne. Yhdysvallat kuitenkin vastusti tätä.Cheng (2018): s. 67
Ensimmäisen kerran operaatiota yritettiin toteuttaa vuonna 1964, kun Tšiang määräsi operaation johtamiseen tarkoitetun päämajan rakentamisen kotinsa läheisyyteen. Taiwan pyysi Yhdysvalloilta apua logistiikan saralla, mutta Yhdysvallat kieltäytyi. Yhdysvallat oli tuolloin haluton aloittamaan sotaa Kiinaa vastaa eikä myöskään ollut täysin vakuuttunut Taiwanin mahdollisuuksista voittaa. Yhdysvaltojen tuen puute johti lopulta siihen, että Taiwan päätti panna operaation jäihin.Cheng (2018): s. 72Cheng (2018): s. 71
Lokakuussa 1964 Kiina testasi ensimmäisen kerran omia ydinaseitaan. Tämä johti siihen, että 17. kesäkuuta 1965 Tšiang ilmoitti sotilasakatemian upseereille, että Kiinan hyökkäys olisi vain ajan kysymys. Lopullinen päätös uudesta uudesta hyökkäyksestä mantereelle tehtiin 20. heinäkuuta, minkä johdosta esimerkiksi kaikkia Kinmenillä olevia sotilaita määrättiin tekemään testamentti. Lopulta mitään hyökkäystä ei kuitenkaan toteutettu.Cheng (2018): s. 73
Kulttuurivallankumouksen aikana Tšiang tuli vakuuttuneeksi siitä, että sen aiheuttama kaaos Manner-Kiinassa ja sen asevoimien parissa olisi hyödynnettävissä. Taiwan päätyi jälleen pyytämään apua Yhdysvalloilta hyökätäkseen mantereelle, mutta sai kielteisen vastauksen.Igarashi (2021): s. 139
Vuonna 1966 Projekti Kansallisesta kunniasta vastaava virasto muutti nimensä muotoon Operaation suunnitteluvirasto. Virasto lakkautettiin lopullisesti 20. heinäkuuta 1972.Igarashi (2021): s. 144
Jälkipyykki ja muistaminen Tšiangin kuoltua hänen pojastaan Tšiang Tšing-kuosta tuli Taiwanin uusi presidentti. Tšiang halusi isänsä tavoin yhdistää Manner-Kiinan ja Taiwanin, mutta lopetti sotilaallisten hyökkäyksien valmistelun käytännössä. Tšiang nuorempi uskoi myös siihen, että Manner-Kiinassa pitäisi tapahtua kommunisminvastainen aseellinen vallankumous kuten Unkarissakin vuonna 1956, jota Taiwan voisi hyödyntää ja lähettää joukkonsa tukemaan tätä.Igarashi (2021): s. 139–140 Hänen seuraajansa Lee Teng-hui luopui virallisesti kaikista sotilaallisista yhdistymisyrityksistä vuonna 1990, minkä seurauksena Taiwanin asevoimat muuttui seuraavana vuonna puhtaasti puolustusvoimiksi.Igarashi (2021): s. 150 & 152
Huhtikuussa 2009 uutisoitiin, että operaatioon liittyvät salassa pidettävät asiakirjat tehtäisiin julkisiksi ja ne asetettiin näytille Cihun mausoleumiin.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Taiwanin historia Luokka:Sotilasoperaatiot