Elisa Oyj (vuoteen 2003 Elisa Communications OyjElisa Oyj | Julkinen osakeyhtiö | Kauppalehti.fi, aiemmin HPY ja Helsingin Puhelin Oyj) on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, joka toimii pääasiassa Suomessa ja Virossa. Vuonna 2024 Elisalla oli yli 6,3 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää. Suomessa sen markkinaosuus oli 36 prosenttia ja se on maan johtava mobiiliverkko-operaattori ja kiinteän verkon operaattori. Virossa se on markkinakakkonen. Digitaalisia palveluita tarjotaan myös kansainvälisille markkinoille. Elisan yhteistyökumppaneihin kuuluu muun muassa Vodafone.
Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluvat kiinteät ja mobiilit puhelinliittymät ja laajakaistaliittymät, joita myydään sekä Elisa- että Elisa Saunalahti -brändeillä sekä kaapelitelevisioliittymät, liittymien oheispalvelut ja digitaaliset palvelut kuten Elisa Viihde.
Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 180 000. Yhtiön liikevaihto vuonna 2025 oli noin 2,3 miljardia euroa ja sen henkilöstömäärä yli 6 200. Vuonna 2023 se oli liikevaihdolla mitattuna Suomen kolmanneksi suurin it-yritys ja Suomen 38. suurin yritys.
Historiaa Helsingin puhelinlaitoksen ensimmäiset vuodet (1882–1891) Lennätinmekaanikko Daniel Wadén sai senaatilta luvan perustaa Helsinkiin puhelinlaitoksen 31. tammikuuta 1882. Ensimmäinen puhelinlinja oli Kaivopuiston ravintolasta Oopperakellariin. Vaikka toimilupa olikin Wadénin nimissä, alussa puhelinlaitos oli käytännössä ulkomaisen Bell-yhtiön omistama liikeyritys: Bell omisti laitteistot ja puhelinkojeet. Puhelinlaitos organisoitiin vuonna 1883 osakeyhtiöksi nimeltä Helsingfors Telefon Aktiebolag (Helsingin Puhelinosakeyhtiö). Uusi yhtiö osti laitteistot Belliltä.
Helsingissä toimi 1880-luvulla kaksi kilpailevaa puhelinyhtiötä: Helsingin Puhelinosakeyhtiö ja Allmänna Telefonaktiebolaget i Helsingfors (Helsingin Yleinen Puhelinosakeyhtiö). Jälkimmäinen yhtiö menestyi kilpailussa heikommin ja sai vähemmän tilaajia. Kahden kilpailevan puhelinverkon ylläpito aiheutti hankaluuksia ja tuli asiakkaille kalliiksi. Yhtiöt sopivat fuusiosta vuonna 1889. Sopimuksen mukaan Yleinen Puhelinosakeyhtiö luovutti puhelinverkkonsa ja muun omaisuutensa Helsingin Puhelinosakeyhtiölle ja lopetti toimintansa. Lopetetun yhtiön osakkaista tuli uuden puhelinyhdistyksen jäseniä. Uusi yhdistys oli nimeltään Helsingin Puhelinyhdistys (HPY).
Helsingin Puhelinyhdistys (HPY) (1891–1997) Helsingin Puhelinyhdistys aloitti toimintansa 1.6.1891. Yhdistyksen jäseniä olivat aluksi Helsingin Puhelinosakeyhtiö ja ns. vakinaiset jäsenet, joita olivat Yleisen Puhelinosakeyhtiön aiempien osakkaiden lisäksi kaikki uudet tilaajat. Määräysvalta uudessa yhdistyksessä oli aluksi Helsingin Puhelinosakeyhtiöllä ja siellä Daniel Wadénilla. Määräysvalta lakkasi, kun yhdistys hankki puhelinosakeyhtiön osakkeet itselleen vuonna 1901. Kaupan seurauksena HPY:stä tuli itsenäinen puhelinyhdistys.
Aluksi Helsingin puhelinjohdot kulkivat ilmassa: ne ripustettiin talojen katoille tai puhelinpylväisiin. Verkko oli yksilankainen. Virtapiirin aikaansaamiseksi toisena johtimena käytettiin maata. Kun yhä useampia lankoja ripustettiin samoihin pylväsriveihin, induktio aiheutti häiriöitä. Teknisesti parempaan kaksoisjohtojärjestelmään (parilankajärjestelmä) siirryttiin Helsingissä vaiheittain vuodesta 1898 alkaen.Turpeinen, s. 99–106 Muutos vähensi häiriöitä ja paransi kuuluvuutta. Maakaapeleita päästiin asentamaan vuodesta 1902 alkaen. Myös ilmajohtoja rakennettiin kuitenkin edelleen.
1920-luvulla suomalaiset puhelinyhtiöt perustivat yhteisen yhtymän, Puhelinlaitosten liiton.
Käsivälitteisten puhelinkeskusten aikaan puhelu aloitettiin kääntämällä puhelimessa olevaa kampea. Tällöin puhelimessa ollut paristo soitti kelloa keskuksessa. Vuonna 1912 HPY:ssä siirryttiin keskusparistojärjestelmään, jonka jälkeen kampea ei tarvinnut enää kääntää, vaan yhteys muodostui nostamalla kuuloke.Turpeinen, s. 108 Keväällä 1929 saatiin automatisoitua Helsingin alueen keskukset. Helsinki oli silloin ensimmäinen kaupunki koko maailmassa, jossa oli automatisoidut puhelinkeskukset.
1930–1950-luvuilla Helsingin Puhelinyhdistys osti pieniä puhelinlaitoksia.
Toisen maailmansodan jälkeen HPY:n alueella käytettiin useiden valmistajien puhelimia. Kirjavasta puhelinkonekannasta aiheutui ongelmia. Tämän vuoksi HPY siirtyi 1960-luvun lopulla puhelimien keskitettyyn hankintaan Oy L. M. Ericsson Ab:lta. 1960-luvulta 1980-luvun alkuun tultaessa puhelimet muuttuivatkin huomattavassa määrin Ericssonin puhelimiksi. Valtaosa puhelinkoneista oli 1960–1970-luvuilla ”tavallista pöytäpuhelinmallia”. Ensimmäiset näppäinpuhelimet otettiin käyttöön vuonna 1970. Näppäinpuhelimet yleistyivät niin, että vuonna 1980 niiden osuus jo 5 %; näppäinpuhelimista 5 % oli tuolloin varustettu impulssinäppäimin.Turpeinen, s. 337
1980-luvun alussa alettiin rakentaa digitaalikeskuksia, jotka saatiin valmiiksi vuonna 1996, yli kymmenen vuotta alkuperäistä aikataulua aiemmin.
Keväällä 1985 HPY oli yksi valtakunnallisen datasiirtopalveluja tarjoavan Oy Datatie Ab:ta perustajista.
Kun matkapuhelimien aika alkoi 1990-luvulla, yksityiset puhelinyhtiöt perustivat Radiolinjan kilpailemaan Telecom Finlandin (entinen lennätinlaitos, josta tuli myöhemmin Sonera ja Telia) kanssa. Puhelinlaitosten yhteistyöjärjestöstä tuli vuonna 1996 Finnet-liitto.
Finnet-yhteistyötä hallitsivat isoimmat puhelinyhtiöt, jotka alkoivat kuitenkin kokea joutuneensa maksumiehiksi huonommin kannattaneille yhtiöille.
Valtion omistaman Telen kaukoverkkomonopoli päättyi vuonna 1994, jolloin yksityisten puhelinlaitosten omistama Kaukoverkko Ysi Oy alkoi kilpailla kaukopuheluista sen kanssa. +Tilastotietoa HPY:stäTurpeinen, s. 82, 216, 218, 332–33331.12.LiittymiäPuhelinkoneita188219419418901 6061 60619003 8043 93719108 2228 922192012 397193024 88432 172194044 58858 508195065 06495 4401960143 164202 4621970279 785401 0621980458 030665 035
Puhelinyhdistyksestä pörssiyhtiö Elisa (1997–2000) Helsingin puhelinyhdistyksen liiketoiminta yhtiöitettiin Helsingin Puhelin Oy:ksi vuonna 1994. Osakeyhtiön omistajana pysyi Helsingin puhelinyhdistys.Helsingin Puhelin Oy vuosikertomus 1996, s. 2–3
Julkiseksi osakeyhtiöksi muuttunut Helsingin Puhelin Oyj listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1997.Helsingin Puhelin Oyj vuosikertomus 1997, s. 2 Puhelinyhdistys itse muuttui vuonna 1998 osuuskunnaksi nimellä Puhelinosuuskunta HPY. Sen osuustodistus listattiin Helsingin pörssiin samana vuonna. Vuonna 1999 osuuskunta muutettiin osakeyhtiöksi nimeltä HPY Holding Oyj. Tällöin osuustodistukset muuttuivat A-osakkeiksi, jotka puolestaan nekin listattiin Helsingin pörssiin. Pörssiyhtiöitä oli nyt kaksi: emoyhtiö HPY Holding Oyj (A-osake) ja tytäryhtiö Helsingin Puhelin Oyj (E-osake).Elisa Oyj: Osakkeen historia Viitattu 19.12.2013
HPY Holding ja Helsingin Puhelin sulautuivat vuonna 2000. Yhtiön nimeksi tuli Elisa Communications Oyj.thumb|right|Elisan vanha puhelinkoppi Hervannassa Vuonna 1998 Helsingin Puhelin Oyj hankki enemmistön vuonna 1988 perustetusta GSM-operaattori Radiolinjasta.Oy Radiolinja Ab:n tasekirja 1998, s. 21 Samana vuonna yhtiö hankki osuudet Tampereen Puhelimesta (TPO), Keski-Suomen Puhelimesta (KSP) ja Joensuun Puhelimesta.
Elisa Communications Oyj (2000–2003) thumb|Elisan logo vuosina 2000–2004.
14. tammikuuta 2000 Helsingin Puhelin Oyj ja konserniyhtiöt ottivat tunnuksekseen nimen Elisa Communications, ja 1. heinäkuuta 2000 yhtiö sulautui emoyhtiönsä HPY Holding Oyj:n kanssa Elisa Communications Oyj:ksi. Elisa on paitsi kansainvälinen naisen etunimi myös HPY:n käytöstä poistetun sähköpostijärjestelmän nimi. HPY oli ottanut vuonna 1985 käyttöön yhtiön sisäisen X.400-sähköpostin, jonka nimi oli Elisa (Elektroninen Integroitu Sanomanvälitysjärjestelmä). Elisa-nimellä haettiin myös mielleyhtymiä internetin e-alkuisiin käsitteisiin kuten e-bisnes. Nimen ottaminen koko yhtiön nimeksi kohtasi yhtiön hallituksessa vastustusta, sillä erään jäsenen mukaan ”liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle ei sovi naisen nimi”.
Vuoden 2001 alussa Elisa erosi Finnet-liitosta ja Kaukoverkko Ysin toiminnasta ja otti mukaansa älyverkkoliiketoiminnan. Elisa perusti liiketoimintaa varten EP Star -yhtiön Jaakko Pöyry Groupin kanssa. Elisa osti muut osakkaat pois Datatieltä ja Radiolinjasta, vaihtokaupassa Elisa luopui Finnet Oy:n nimestä.
Vuonna 2001 kilpailuvirasto tuomitsi Elisan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Yrityksen katsottiin käyttäneen muun muassa kaksoishinnoittelua, kohtuutonta hinnoittelua, syrjivää hinnoittelua sekä vaikeuttaneen markkinoille pääsyä. Elisa tuomittiin maksamaan noin 4,2 miljoonan euron suuruinen seuraamusmaksu.
Kolumbus oli Finnet-yhtiöiden Internet-liittymien tavaramerkki. Vuonna 2001 Kolumbus-liiketoiminta yhtiöitettiin Elisa-konsernin tytäryhtiöksi nimellä Kolumbus Oy.Helsingin Puhelin Oyj: Vuosikertomus 1999Elisa Communications Oyj Vuosikertomus 2000 s. 20 Seuraavana vuonna Kolumbuksen nimeksi tuli Elisa Internet.Elisa vuosikertomus 2002, s. 11
Elisa Oyj (2003–2010) pienoiskuva|Elisan logo vuosina 2004–2014.
Vuonna 2003 emoyhtiö Elisa Communications Oyj:n nimi lyhennettiin muotoon Elisa Oyj ja hallitus allekirjoitti suunnitelmat, että Elisa Oyj:hin sulautuisivat sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt (muun muassa Oy Radiolinja Ab, ElisaCom Oy, Riihimäen Puhelin alayhtiöineen, Elisa Networks Oy ja Soon Net Oy).Elisa Oyj Vuosikertomus 2003, s. 16 Elisa työllisti kaikkiaan noin 7 500 työntekijää. Yrityksen toimitusjohtajana aloitti Veli-Matti Mattila, jonka ensimmäisiin toimenpiteisiin kuului johtoryhmän vaihtaminen, pääkonttorin siirto pois Helsingin Korkeavuorenkadulla sijaitsevasta Lars Sonckin suunnittelemasta vanhasta Helsingin Puhelinyhdistyksen talosta ja suuret yt-neuvottelut. ”Elisa oli pahemmassa tilanteessa kuin ulospäin näytti, ja silloin oli kiire. Yrityksen itsenäinen tulevaisuus oli vaakalaudalla”, hän kertoi silloisesta tilanteesta myöhemmin. Useiden yt-kierrosten jälkeen Elisa työllisti pienimmillään alle 3 000 henkilöä.
Vuonna 2004 Radiolinjan nimeksi muutettiin Elisa.
Lokakuussa 2005 Elisa osti Saunalahti Groupin ja loppuvuonna Radiolinja sulautui Elisa-konserniin. Elisa alkoi myydä datakortteja.
Saunalahti vedettiin pois Helsingin pörssistä maaliskuussa 2006. Kaupan myötä Saunalahden osakkeita hankkineesta islantilaisesta sijoitusyhtiö Novatorista tuli myös Elisan merkittävä omistaja. 2006 Tikka Communications Oy ja Jyväsviestintä Oy sulautuivat Elisaan.
Vuonna 2007 Lounet Oy, First Orange Contact Oy ja Elisa Ventures Oy sulautettiin Elisaan. Novator kasvatti omistusosuudensa kymmeneen prosenttiin ja alkoi vaatia muhkeita osinkoja. Se halusi myös myydä yhtiön parhaiten tarjoavalle. Alhaisen pörssikurssin vuoksi Elisa oli vaarassa tulla ostetuksi liian halvalla hinnalla. Syksyyn 2007 mennessä Novatorista oli tullut Elisan suurin yksittäinen osakkeenomistaja ja se vaati ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään Elisan yhtiörakenteen muuttamista ja uuden hallituksen valitsemista. Ennen kokousta se luopui yhtiöjärjestyksen muutosvaatimuksesta ja ehdotti hallitukseen kahta omaa ehdokastaan. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa se ei saanut ehdotukselleen riittävää kannatusta. Elisan myynti saatiin estettyä, kun suomalaiset liittoutuivat keskenään. Omistajaohjauksesta vastanneen puolustusministeri Jyri Häkämiehen johdolla hyllyssä odotellut Solidium-yhtiö otettiin käyttöön. Valtion bulvaanina toimineen Varman islantilaisilta ostamat osakkeet siirtyivät ensin valtiolle.
Vuonna 2008 Elisa osti 51 prosenttia Kuntokompassi Oy:stä (Excenta Oy), Electur Oy:n, sekä contact center -palveluita tuottaneet Dialmedia Oy:n ja Doneto Oy:n. Telenor Sverige AB:ltä se osti Telenor Oy:n.