Juho Eenokinpoika Kekkonen (16. lokakuuta 1873 Karttula – 11. joulukuuta 1928 Kajaani) oli suomalainen torppari, metsätyönjohtaja ja tukkiasioitsija. Hänet tunnetaan Suomen 8. presidentin Urho Kekkosen isänä.
Elämä Kekkonen syntyi Pohjois-Savossa, silloisessa Karttulan kunnassa, nykyisen Tervon kunnan alueella. Hän eli lapsuutensa vanhempiensa Eenokin ja Anna Liisan sekä kahden veljensä Taavetin ja Alpertin kanssa Kuivaniemen torpassa,Karttulan seurakunnan lastenkirja 1880-1890, Kansallisarkisto. joka oli ollut suvun hallussa 1700-luvulta saakka. Juho Kekkosen piti kuitenkin lähteä jo aivan poikasena metsätöihin elantoaan tienaamaan. Parikymppisenä Juho päätyi tukkityömaalle Etelä-Savoon Kangasniemelle, jossa hän avioitui talontytär Emilia Pylvänäisen kanssa vuonna 1899. Nuoripari muutti Mikkelin lähelle Otavaan, kun Juho Kekkonen oli saanut töitä sikäläiseltä Halla Oy:n sahalta.
Juho Kekkonen eteni metsätyönjohtajaksi, ja pariskunta siirtyi Pielavedelle. Uudeksi kodiksi ostettiin vuoden 1900 heinäkuussa Lepikon torppa, jota Juho Kekkonen ryhtyi heti kunnostamaan. Tupaan muurattiin kesällä 1900 uloslämpiävä uuni, joten torppa ei enää ollut savupirtti silloin, kun perheen esikoispoika Urho Kaleva syntyi 3. syyskuuta 1900. Kekkoset asuivat Pielavedellä kuusi vuotta. Tänä aikana perheeseen syntyi myös toinen lapsi, tytär Siiri Emilia (s. 1904). Jouluna 1906 Kekkoset muuttivat Juho Kekkosen töiden perässä Kuopioon. Parin vuoden kuluttua perhe siirtyi Lapinlahdelle ja vuonna 1910 Iisalmeen, jossa syntyi Kekkosten kolmas lapsi Jussi (s. 1910).
Vuonna 1911 Juho Kekkonen sai töitä Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön tukkiasioitsijana. Perhe asui ensin huoneen ja keittiön asunnossa silloisen Kajaanin vankilan lähistöllä, mutta sitten he pääsivät muuttamaan yhtiön rakennuttamaan uuteen asuintaloon osoitteessa Kalliokatu 7. Aluksi Kekkosilla oli huoneen ja keittiön asunto, mutta myöhemmin he muuttivat talon suurimpaan kahden huoneen ja keittiön asuntoon. Juho Kekkonen kulki työtehtävissään ympäri Kainuuta ja viipyi matkoillaan usein pitkiä aikoja. Myös perheen pojista vanhempi, Urho, seurasi koulun loma-aikoina isäänsä uittoihin ja metsätyömaille. Poliittiselta kannaltaan nuorsuomalaisessa ja itsenäisyysmielisessä perheessä koulunkäyntiä kuitenkin arvostettiin, ja molemmat pojat saivat mahdollisuuden opiskella Kajaanin Yhteiskoulussa.
Juho Kekkonen halvaantui 1920-luvulla. Sairastuttuaan hän sai lestadiolaisen hengellisen herätyksen, mikä vaikutti vahvasti hänen elämänasenteeseensa. Juho Kekkonen kuoli useiden vuosien sairastelun jälkeen Kajaanissa vain 55-vuotiaana. Hänet haudattiin Kajaanin hautausmaalle.
Lähteet
Aiheesta muualla Kekkonen, Urho: "Vanhempani Juho Kekkonen ja Emilia Pylvänäinen. Äidin kirje, "Minulla on niin hauska mies". Muutto Pielavedelle. Lepikon torppa. Isän kirje, "Syntyi tämän kuun 3. päivä riski ja reipas tukki poika". Kalle-setä ja muita vaikuttajia. Isäni luonne. Huolehtiva äitini" (1981) – Doria.fi
Luokka:Urho Kekkoseen liittyvät henkilöt Luokka:Vuonna 1873 syntyneet Luokka:Vuonna 1928 kuolleet