Rautavaara on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan koillisosassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km².
Rautavaaran väestökehitys on ollut poikkeuksellisen laskeva maa- ja metsätalouden työpaikkojen vähenemisen myötä. Väkimäärä laski 1990-luvun alusta vuoteen 2017 yli 40 prosenttia eli 2 977 asukkaasta 1 723 asukkaaseen.
Kunnan alueella on jonkin verran turvetuotantoa. Rautavaara on myös suosittu kesämökkikunta.
Historia vasen|pienoiskuva|Rautavaara perustettiin vuonna 1874 liittämällä osia Nurmeksesta, Nilsiästä ja vuonna 1868 Nurmeksesta ja Pielisjärvestä erotetusta Juuasta. Monet Rautavaaran alueen muinaisjäännökset liittyvät järvimalmiin.
Täyssinän rauhan (1595) raja kulki Rautavaaran poikki. Savonpuoleinen eli Ruotsin hallitsema Rautavaara sai pian sen jälkeen pysyviä asukkaita, mutta verotietojen mukaan Karjalan puolelle pysyvät asukkaat tulivat vasta Stolbovan rauhan (1617) jälkeen.
Rautavaaran kunta on perustettu vuonna 1874 ja seurakunta 1894.
Metsän hakkuut olivat tärkeitä koko 1900-luvun ajan.
Lentokentällä toimi jatkosodan alussa LLv 16:n 2. lentue.
Maantiede Rautavaara sijaitsee Pohjois-Savon koillisosassa Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajalla. Rautavaaran naapurikunnat ovat Juuka, Kuopio, Lapinlahti, Nurmes, Sonkajärvi ja Sotkamo. Entisiä naapurikuntia ovat Kuopioon liitetyt Juankoski – johon vuonna 1971 oli liitetty Rautavaaran aiempi naapurikunta Säyneinen – ja Nilsiä, Nurmekseen liitetty Valtimo ja Lapinlahteen liitetty Varpaisjärvi. Rautavaaralta on matkaa Kuopioon noin 100 km, Iisalmeen 70 km, Nilsiään ja Nurmekseen noin 50 km ja Kajaaniin noin 100 km.
Rautavaaran ja Nurmeksen alueilla sijaitsee puolustusvoimien käyttämä Sotinpuron ampuma-alue.
Ilmasto
Aluerakenne Kylät Alakeyritty, Ala-Luosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Kangaslahti, Lehtovaara, Lievisenmäki, Palojärvi, Pirttipuro, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rannankylä, Rautavaara (kirkonkylä), Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Ylä-Luosta.
Taajamat Vuoden 2023 lopussa Rautavaaralla oli 1 424 asukasta, joista 623 asui taajamassa, 788 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rautavaaran taajama-aste on 44,2 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Rautavaaran kirkonkylä.
Väestö Rautavaaralla on eläkeläisiä yli 45 prosenttia väestöstä.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Mikko Kärnä aloitti Rautavaaran kunnanjohtajana 1. joulukuuta 2023. Kärnälle maksetaan palkkaa 9 560 euroa kuukaudessa, mikä on yli kolme tuhatta euroa enemmän kuin samankokoisten kuntien johtajilla keskimäärin, ja vastaa 10 000–20 000 asukkaan kuntien johtajien palkkoja.
Ennen Kärnää kunnanjohtajana toimi Henri Ruotsalainen, joka valittiin tehtäväänsä lokakuussa 2018. Ruotsalaisen edeltäjä oli Unto Murto, joka aloitti tehtävässä helmikuussa 2011. Murron edeltäjä oli Matti Matikainen.
Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa. Kaudella 2025–2029 paikat jakautuvat seuraavasti: Keskusta 5 Kristillisdemokraatit 3 SDP 3 Kokoomus 2 Vasemmistoliitto 2
Ystävyyskunta Võrun maakunta, Viro, 1990-
Talous ja elinkeinot Vuonna 2026 Rautavaaran veroprosentti oli 9,4.
Kunnan alueella on jonkin verran turvetuotantoa. Rautavaara on myös suosittu kesämökkikunta: kunnassa on yli 550 vapaa-ajan asuntoa. Rautavaaran yrittäjien järjestö on Rautavaaran Yrittäjät, Savon Yrittäjien aluejärjestö.
Maaliskuussa 2026 Rautavaaran työttömyysaste oli 14,7. Vuonna 2022 eläkeläisten osuus kunnan väestöstä oli 48,4 prosenttia.
Vuoden 2025 talousarviossa kunnan tuloista verotuloja oli 43,1 prosenttia, valtionosuuksia 23,2 prosenttia ja toimintatuottoja 33,7 prosenttia.
Uusia asukkaita on koetettu houkutella halvoilla tonteilla, nopealla laajakaistalla ja erityisillä pienillä omakotitaloilla.
Liikenne ja infrastruktuuri Rautavaaralla on pääasiassa Kuopion Ilmailuyhdistyksen harrasteilmailun käytössä oleva lentokenttä.
Palvelut ja koulutus Perusopetusta Rautavaaralla annetaan Rautavaaran koulukeskuksessa (Koulutie 9 A). Toisen asteen yleissivistävää koulutusta tarjoaa Rautavaaran lukio. Koulukeskuksen lähellä Rautavaaran kirkonkylällä sijaitsevat myös Rautavaaran kirjasto ja Rautavaaran terveysasema.
Rautavaaralla toimii aktiivinen nuorisosirkus, joka tunnetaan erityisesti pyöräakrobaateistaan.
Kulttuuri Ruokakulttuuri 1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Rautavaaran perinneruoaksi valittiin potattilouta eli perunaviipaleista tehty laatikko, jossa on myös sianlihaa, kalaa tai molempia.
Nähtävyyksiä pienoiskuva|Tiilikkajärven kansallispuisto on yksi Rautavaaran nähtävyyksistä.|alt= Holinrotko rotko Ylä-Keyrityn lähellä Keyritynjoki kalastusalue ja melontareitti Keyritynjärvi ranta Keyritynmäki näköalapaikka Kipari näköalapaikka Metsäkartano retkeilykeskus Paljakka näköalapaikka Pumpulikirkko hiidenkirnu ja rotko Ylä-Keyritty hiekkarannat Tiilikanjoki: kalastusalue ja melontareitti Tiilikkajärven kansallispuisto
Uskonto pienoiskuva|Rautavaaran kirkko. Vuoden 2018 aluejaon mukaan Rautavaaralla toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Rautavaaran seurakunta. Sen päätoimipiste on Rautavaaran kirkko.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rautavaaran alueella toimii Taipaleen ortodoksinen seurakunta, aikaisemmin Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/nurmeksen-ortodoksinen-seurakunta
Rautavaaran Helluntaiseurakunta, joka on perustettu vuonna 1959, on vireä toimija paikkakunnalla. Kokoustoimintansa lisäksi sillä on kirpputori ja se järjestää muun muassa jumalanpalveluksia, nuorisokahvilatoimintaa sekä leipä- ja ruokajakelua.https://rautavaara.helluntai.fi/
Liikunta ja urheilu Rautavaaran Kiparilla oli luonnonkelkkailurata, jossa järjestettiin luonnonratakelkkailun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1998. Rautavaaralaisen jalkapalloseuran Raikun edustusjoukkue pelaa miesten Vitosessa.
Tunnettuja rautavaaralaisia Pirkko Arhippa, dekkarikirjailija, syntyi Rautavaaralla Väinö Haapalainen, säveltäjä ja kuoronjohtaja, syntyi Rautavaaralla Aaro Hakkarainen, maanmittausinsinööri ja näytelmäkirjailija, syntyi RautavaarallaPohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia: Aaro Hakkarainen Alli Huovinen, Oulun yliopiston matematiikan lehtori, syntyi Rautavaaralla Toivo Korhonen, kuoronjohtaja ja musiikkineuvos, syntyi Rautavaaralla Kalle Heikki Mannerkorpi, Rautavaaran kirkkoherra 1928–1955Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia : K. H. Mannerkorpi Jari Nissinen, näyttelijä ja käsikirjoittaja, syntyi Rautavaaralla Pentti Oinonen, kansanedustaja, sitä ennen kunnallispoliitikkona Rautavaaralla Timo Orkomaa, näytelmäkirjailija, opettajana Rautavaaralla 1930-luvulla Terho Pursiainen, teologi ja kansanedustaja, syntyi Rautavaaralla Vilhelm Pääkkönen, valtiopäivämies ja opettaja, asui RautavaarallaKuollut ent. kansakoulunopettaja ja valtiopäivämies, maanvilj. Vilho Pääkkönen 75 vuoden iässä, Karjalainen, 1919, No 142, sivu 2, julkaistu 25.9.1919 Vilho Roininen, jääkärieverstiluutnantti, syntyi RautavaarallaSuomen jääkärien elämäkerrasto 1938 Eero Sauri, toimittaja ja lehtikustantaja, syntyi RautavaarallaKuka kukin on 2003, s. 909. Helsinki 2002. Anni Savolainen, kansanedustaja, asui Rautavaaralla 1916–1926 Reijo Savolainen, professori, syntyi Rautavaaralla Aarne Toivanen, teologi ja eksegeetti, syntyi RautavaarallaKuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 11.9.2021, s. C 19 Pekka Zimmermann, varatuomari ja Viipurin kunnallispormestari, syntyi RautavaarallaAikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
Katso myös Rautavaaran lukio Rautavaaran kirjasto Rautavaaran terveysasema Rautavaaran kirkko Luettelo Rautavaaran julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Rautavaaran kunnan kotisivut Tilastokeskus – Rautavaaran avainluvut Rautavaaran kylät, talot ja asukkaat kautta aikojen maa- ja henkikirjoissa
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit