Savonlinna () on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kaupungissa asuu henkilöä, ja sen pinta-ala on  km², josta  km² on vesistöjä (). Väestötiheys on asukasta/km². Savonlinna tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan Oopperajuhlista.

Savonlinnan naapurikuntia ovat Enonkoski, Heinävesi, Kitee, Liperi, Parikkala, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus.

Historia pienoiskuva|pysty|vasen|Savonlinnan keskustaa 1930-luvulla. pienoiskuva|pysty|vasen|Savonlinnaa 1960-luvulla. thumb|Savonlinna näytti 1800-luvulla arkaaiselta Hjalmar Munsterhjelmin maalauksessa. Savonlinnan kaupunki sai alkunsa 1475 perustetun Olavinlinnan vierelle Kyrönsalmen länsirannalle syntyneestä asutuksesta. Sääminkiin kuulunut Olavinlinnan vierellä sijainnut Savonlinnan malmi (ruots. Nyslotts malm) korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Savonlinnan malmilla asuivat linnoituksessa työskentelevät käsityöläiset ja muu väestö, joka ei mahtunut asumaan linnassa.

Savonlinnan kaupungin perustamisasiakirja on hävinnyt ajan saatossa, mutta monista muista lähteistä on käynyt ilmi perustamisvuosi 1639. Kaupungille ei annettu perustamisen yhteydessä nimeä ja siitä käytettiin vaihtelevasti nimityksiä Savolax Nystad (Savon Uusikaupunki) ja Nyslotts malm. Savonlinnan ensimmäinen kaupunkiaika päättyi vuonna 1683, kun kaupunkioikeudet peruutettiin. Kaupungin maa-ala siirtyi Heikinpohjan ratsutilan omistukseen ja kaupungin asukkaita karkotettiin asunnoistaan. Kaupunkioikeuksien lakkauttamisen jälkeen väkiluku laski 100–150 henkilöön. Isovihan ajan vuodesta 1714 vuoteen 1721 Olavinlinna ja Savonlinna olivat venäläisten alaisuudessa. Isonvihan jälkeen Savonlinna palasi Ruotsin vallan alle venäläisten poistuttua syksyllä 1721. Vuonna 1723 Savonlinnasta tuli Haminan tapulikaupungin alainen kauppapaikka. Ruotsin valta Savonlinnassa päättyi pikkuvihaan 1742, jolloin venäläiset miehittivät Suomen. Savonlinnasta tuli uudestaan itsenäinen kaupunki vuonna 1784.

pienoiskuva|Savonlinna tunnetaan yleisesti Olavinlinnastaan.

1800-luvulla Savonlinna kasvoi ja teollistui, asutus levisi Vääräsaaresta Talvisaarelle. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 ja rautatieyhteyden valmistuminen 1907 kasvattivat kaupunkia. Saimaan kanava toi turisteja vuonna 1896 valmistuneeseen Olavin kylpylälaitokseen. Kaupunkikuvan suurimmat muutokset alkoivat toisen maailmansodan jälkeen, kun puutalot purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostaloja.

Savonlinnan palot

Vuonna 1656 ruptuurisodassa kaupungin kaikki talot poltettiin – muun muassa raatihuone, koulu, pappila ja mahdollisesti keskeneräinen uusi kirkko tuhoutuivat. Vuonna 1714 isovihan aikana venäläisten saapuessa Olavinlinnan päällikkö antoi käskyn polttaa Savonlinnan rakennukset. Vuonna 1742 pikkuvihan alussa ruotsalaiset polttivat Savonlinnan ennen venäläisten tuloa. Heinäkuussa vuonna 1812 Savonlinnan suurpalossa tuhoutui 19 taloa. Talvi- ja jatkosodan aikana kaupunki kärsi ajoittaisista pommituksista. Pahimmin vahingot kohdistuivat Savonlinnan tuomiokirkkoon, joka syttyi tuleen tammikuussa 1940 ja kärsi suurta tuhoa. Kirkko rakennettiin uudelleen vuonna 1948.

Kuntaliitokset pienoiskuva|Savonlinnan Lyseon entinen talo on osa Savonlinnan kaupungintaloa. Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Savonlinnaan yhdistettiin suurin osa sitä ympäröineestä Säämingin kunnasta. Samana vuonna valmistui myös Savonlinnan lentoasema. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kunnilta puuttui yhteinen kuntaraja, joka oli kuntajakolain edellytys kuntaliitoksen tekemiselle. Valtioneuvosto kuitenkin vahvisti osakuntaliitoksen Enonkosken kunnan pohjoisosasta 19. kesäkuuta 2008, jolla Savonlinnan kaupunkiin liitettiin 31,24 neliökilometrin kaistale yhteisen maarajan luomiseksi Savonlinnan ja Savonrannan välille.

Tätä ennen asiaa oli yritetty ratkaista Enonkoskella 27. helmikuuta 2008 pidetyssä käytävää koskevassa yhteiskokouksessa, joka päättyi hyvin laihoin tuloksin.Sanomalehti Puruvesi, "Kuntien yhteispalaveri ei saavuttanut yksimielisyyttä rajakäytävästä", 28.2.2008 Tästä huolimatta Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. maaliskuuta 2008 äänin 12–4, että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostetaan niin sanottua pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla se pelkästään Enonkosken kunnasta.Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan valtuusto valitsi pohjoisen yhdyskäytävän, ns. pienimmän riesan vaihtoehdon", 3.3.2008 Valtioneuvosto hyväksyi ratkaisun. Enonkoskelta saadun alueen pinta-ala on 31,24 neliökilometriä ja siellä asuu yksi asukas. Maaliskuussa 2012 Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun valtuustot päättivät kuntien yhdistymisestä. Liitos toteutui vuonna 2013. Enonkoski liittyi mukaan vain seurakunnallisesti, ei kunnallisesti. Liitoksen tuloksena Enonkoski jäi alueeltaan kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi enklaaviksi. Vuoden 2026 alussa toteutuneen osakuntaliitoksen myötä Savonlinnalle vuonna 2009 annettu alue palautettiin takaisin osaksi Enonkoskea.

Maantiede pienoiskuva|Saimaa hallitsee Savonlinnan luonnonmaisemaa. Puruvettä Punkaharjulla.

Savonlinnan keskusta on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Haapaveden ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuu vesistöistä ja useista saarista. Haapa- ja Pihlajavettä yhdistävät kolme salmea lännestä itään päin lueteltuina ovat Laitaatsalmi, Haapasalmi ja Kyrönsalmi. Talvisalo jää Laitaatsalmen ja Haapasalmen väliin ja Vääräsaari Haapasalmen ja Kyrönsalmen väliin. Linnansaaren kansallispuisto ja Koloveden kansallispuisto sijaitsevat osittain Savonlinnan alueella. Ilmasto

Ilmastokuormitus Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Savonlinnassa Etelä-Savon pienin: 6 400 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu muun muassa lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Savonlinnaan myöhemmin liittyneissä kunnissa asukaskohtaiset hiilijalanjäljet olivat seuraavanlaiset: Kerimäki 8 400 CO2-ekv./asukas ja Punkaharju 13 900 CO2-ekv./asukas. Etelä-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9 600 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.

Aluerakenne Savonlinnan keskustaajaman kaupunginosat

LänsiKeskustaItä Aholahti Ensola Kellarpelto Laitaatsilta Pihlajaniemi Pitkäniemi Pöllänlahti Rantakoivikko Ritala Heikinpohja Hernemäki Jukolansalo Kasinonsaaret Savonniemi Sortteerinlahti Talvisalo Viiskulma Alttarkivi Haka-alue Inkerinkylä Kyrönniemi Mertala Miekkoniemi Nojanmaa Nojanmaanlahti Nätki Pääskylahti Pääskylä Viuhonmäki

Taajamat

pienois|Kerimäen venevajoja. Vuoden 2017 lopussa Savonlinnassa oli 34 664 asukasta, joista 26 511 asui taajamissa, 7 681 haja-asutusalueilla ja 472:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Savonlinnan taajama-aste on 77,45 %. Savonlinnan taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Savonlinnan keskustaajama 21 897 2 Kerimäen kirkonkylä 2 340 3 Punkasalmi 1 338 4 Savonrannan kirkonkylä 421 5 Anttola 307 6 Tuunaansaari 208

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kylät Seuraavassa on lueteltu Savonlinnan kylät kuntaliitoksen jälkeen Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan alueilla. Savonlinna: Aholahti, Ahvensalmi, Ahvionsaari, Haapalahti, Hannolanpelto, Haukiniemi, Ikoinniemi, Juvola, Kaartilanranta, Kallislahti, Kesamonsaari, Kiilanmäki, Kiviapaja, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Mikkolanniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Oravi, Otavaniemi, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajalahti, Pirhiänniemi, Pihlajaniemi, Ritosaari, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Varparanta. Kerimäki: Alakuona, Anttola, Uusi-Haapalahti, Haapaniemi, Hevossalo, Hälvä, Karvila, Kattilamäki, Kerimäki, Kerimäen Pihlajaniemi, Kumpuranta, Kuokkala, Laakkola, Luotojärvi, Lötjölä, Louhi, Makkola, Moinniemi, Paakkunala, Paasniemi, Uus-Pihlajaniemi, Pitkälä, Raikuu, Rauvanniemi, Riikola, Ruokojärvi, Ruokolahti, Ruokoniemi, Silvola, Simpala, Toroppala, Yläkuona. Punkaharju: Enanniemi, Hiukkajoki, Kulennoinen, Lahdenkylä, Liittolahti, Piojärvi, Punkaharjun Laukansaari, Punkasalmi, Putikko, Raatikko, Ruhvana, Saukonsaari, Sorvasranta, Susiniemi, Särkilahti, Turtianniemi, Tuunaansaari, Utrasniemi, Vaahersalo, Vaara, Vuoriniemi. Savonranta: Hanhijärvi, Hankavaara, Lapinlahti, Säimen, Leivola, Oriniemi, Pirttimäki, Rönkönvaara, Vuokala.

Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Hallinto ja politiikka Ystävyyskaupungit

Savonlinnan ystävyyskaupungit:

Detmold, Saksa Kalmar, Ruotsi Toržok, Venäjä

Ystävyyskaupunkiyhteistyötä kansalaisjärjestötasolla:

Árborg, Islanti Arendal, Norja Silkeborg, Tanska

Liikenne ja infrastruktuuri

Maantie- ja rautatieliikenne pienoiskuva|Vuonna 2012 avattu Savonlinnan rautatieasema. Savonlinnan julkinen liikenne on viime vuosina kärsinyt julkisten menojen leikkaamisesta, joka on heijastunut lippuhintojen kallistumisena ja vuorojen vähenemisenä.

Savonlinnasta Pieksämäelle ja Mikkeliin on tarjolla linja-autoyhteys. Helsingin suunnasta Savonlinnaan kulkee viikonloppuisin linja-auton yöpikavuoro Lahden ja Mikkelin kautta.

Paikallisliikennettä ajaa Savonlinja viidellä linjalla:

Linja 1: Repolankaari–Keskusta–Samusalontie Linja 2: Aholahti–Keskusta–Nätki Linja 3: Haka-alue–Keskusta–Pihlajaniemi Linja 4: Jukolansalo–Heikinpohja–Keskusta–Nojanmaa Linja 5: Kellarpelto–Pihlajaniemi–Heikinpohja–Keskusta–SAMI

Savonlinnan kautta kulkee Huutokoski–Parikkala-rata. Keskustaajaman alueella on kaksi rautatieasemaa, joista Savonlinnan rautatieasema sijaitsee keskustassa Kauppatorilla ja Pääskylahden rautatieasema keskustasta noin kaksi kilometriä itään. Savonlinnan vanha rautatieasema lakkautettiin radanoikaisun vuoksi joulukuussa 2011 ja on nykyisin yksityiskäytössä. Keskustaajaman ulkopuolella on lisäksi neljä liikennepaikkaa henkilöliikenteelle. Ne ovat Kerimäki, Retretti, Lusto ja Punkaharju. VR liikennöi kiskobussilla henkilöliikennettä rataosuudella Savonlinna–Parikkala, päivittäin noin kuusi vuoroa suuntaansa. Henkilöliikenne Savonlinnan ja Pieksämäen välillä lopetettiin vuonna 1988, Savonlinna–Huutokoski-radan huonokuntoisuuden ja kiskobussien käytöstä poistumisen vuoksi. Savonlinna–Huutokoski-rataosuus on perusparannettu vuonna 2008. Sitä ei kuitenkaan tuolloin sähköistetty, minkä vuoksi sille ei saatu uudelleen liikennettä. Nykyisin rataosa on poikki Savonlinnan ja Rantasalmen väliltä kun Laitaatsalmen rautatiesilta purettiin Valtatie 14:n siltatyömaan tieltä. Rahoitusta uudelle rautatiesillalle ei saatu.

Savonlinnan pääkatu on Olavinkatu, jolla suurin osa kaupungin liikkeistä ja palveluista sijaitsee. Valtatie 14 kulki sitä pitkin kaupungin halki loppuvuoteen 2012 asti aiheuttaen paljon onnettomuuksia kaupungin keskustassa. Tästä syystä kaupunkiin rakennettiin pitkän suunnittelun jälkeen rinnakkaisväylä. Savonlinnan rinnakkaisväylän ensimmäisen osion rakentaminen alkoi syyskuussa 2009, Kyrönsalmen eteläisen sillan ja Miekkoniemen Tavin risteyksen rakentamisella. Ensimmäinen osio valmistui heinäkuussa 2011. Toinen osio (raskaan liikenteen väylä) valmistui 1. marraskuuta 2012 ja toinen osio (jalankulun ja pyöräilyn väylät) valmistui kesällä 2013. Valtatie 14:ään kuuluva Savonlinnan rinnakkaisväylä sivuuttaa keskikaupungin, Talvisalon ja Jukolansalon alueet osittain uuden ja osittain perinteisen rautatielinjan vieressä. Ohitustien kolmannessa vaiheessa Saimaan syväväylä siirrettiin Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen ja rakennettiin Laitaatsalmen yli kaksi kaksikaistaista ja 24,5 metriä korkeaa maantiesiltaa.

Vesiliikenne