Itävallan talous on pitkälle kehittynyt markkinatalous, joka on vahvasti kytköksissä EU-maiden, erityisesti Saksan talouteen. Monet Itävallan suurimmista yrityksistä olivat 1980-luvulle saakka valtion omistuksessa, mutta niitä on sen jälkeen yksityistetty, eikä valtion osuus yrityksistä ole erityisen korkea muihin Euroopan maihin verrattuna. Itävallassa on vahva ammattiyhdistysliike, jolla on suuri vaikutus työllisyyspolitiikkaan. Teollisuuden ohella turismi on tärkeä osa Itävallan taloutta.
Historiallisesti Saksa on ollut Itävallan tärkein kauppakumppani, joten Itävalta on joutunut usein mukautumaan Saksan talouden muutoksiin. Itävallan EU-jäsenyydestä lähtien taloudellinen riippuvuus Saksasta on kuitenkin pienentynyt, kun maan yhteydet muihin Euroopan maihin ovat vahvistuneet. Vuonna 2004 Itävalta oli EU:n neljänneksi rikkain valtio Luxemburgin, Irlannin ja Alankomaiden jälkeen Regional GDP per inhabitant in the EU27, provided by Eurostat.
Historia Toisen maailmansodan jälkeen Itävallan talouskasvu on ollut vahvaa. 1950-luvulla Itävallan uudelleenrakentamisen aikana vuotuinen talouskasvu oli keskimäärin 5 % ja suurimman osan 1960-lukua luku oli 4,5 %. Vuonna 1995 Itävallasta tuli EU:n jäsen, ja vuonna 2002 se otti käyttöön eurovaluutan, joka korvasi šillingin. Muista euromaista poiketen kaikissa Itävallan eurokolikoissa on näkyvissä kolikon valmistusvuoden sijaan vuosi 2002.
Viime vuosina Itävallan talouskasvu on ollut heikkoa. Vuonna 2015 se oli 1 %, mutta vuonna 2017 kasvu voimistui 2,3 %:iin. Itävallan työttömyysaste vuonna 2017 oli 5,8 %, joka on Euroopan mittapuulla alhainen, mutta Itävallan korkein sitten toisen maailmansodan. Kasvaneen työttömyyden syynä on pakolaisten ja Euroopan unionin alueelta saapuneiden maahanmuuttajien kasvanut määrä Itävallan työmarkkinoilla. Laajat ammattikoulutusohjelmat ja eläköityminen ovat kuitenkin pitäneet työttömyysasteen suhteellisen alhaisena.
Maatalous
pienoiskuva|vasen|Lehmiä Schneebergissä. Itävallan maatilat ovat melko pieniä ja tuotantokustannukset tästä johtuen suhteellisen suuria. Vuodesta 1995 lähtien Itävallan maataloussektori on ollut Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan alaisuudessa muutoksien kohteena. Itävalta tuottaa 80 % tarvitsemastaan ruoasta, mutta maataloudella ei ole suurta taloudellista merkitystä: sen vaikutus bruttokansantuotteeseen on vain 1,2 %. Teollisuus Itävallassa on joitakin suuria teollisia yrityksiä metalli-, kemian- ja öljyteollisuudessa, mutta suurin osa Itävallan yrityksistä on suhteellisen pieniä. Tunnettuja itävaltalaisia teollisuusyrityksiä ovat esimerkiksi Borealis ja OMV. Palvelut thumb|right|Kitzbühel, eräs Itävallan suosituimmista matkailukohteista. Itävallan palvelusektori tuottaa suurimman osan maan BKT:sta. Pääkaupunki Wien on ollut viime vuosikymmeninä portti itään, ja erityisesti lakiyritykset ja pankit toimivat laajasti Itä-Euroopan uusissa EU-jäsenmaissa. Turismin osuus Itävallan BKT:sta arvioidaan olevan 10 %. Vuonna 2001 Itävalta oli maailman kymmenenneksi suosituin matkakohde, ja maassa vieraili yli 18,2 miljoonaa turistia. Aikaisemmin suurin turistiryhmä olivat saksalaiset, mutta nykyään turisteja on yhä enemmän Itä-Euroopasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista.
Katso myös Saksan talous Wirtschaftswunder
Lähteet
Aiheesta muualla
Observatory of Economic Complexity: Austria
Luokka:Itävallan talous