Vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan liittyviä tapahtumia luettelomuodossa. Tässä luettelossa myös Venäjän historian tapahtumiin viitataan gregoriaanisen kalenterin mukaisilla päivämäärillä.
Sisällissotaa edeltäviä tapahtumia Ensimmäinen sortokausi ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous
1800–1900-lukujen vaihde – Venäjän keisarinvallan heikkenemisen myötä levottomuudet valtakunnassa lisääntyvät. Suomen suuriruhtinaskunnassa alkavat niin sanotut sortovuodet, jonka aikana maata yritetään venäläistää. 1899 15. helmikuuta – Ensimmäinen sortokausi alkaa, kun keisari Nikolai II antaa helmikuun manifestin. 20. helmikuuta – 2. maaliskuuta 1899 – Venäläistämistoimia vastustavaan Suuren adressiin kerätään yli puoli miljoonaa nimeä. 18. maaliskuuta – Suuri lähetystö yrittää luovuttaa adressin keisarille Pietarissa. 17.–20. heinäkuuta – Suomen Työväenpuolueen perustava kokous pidetään Turussa. 20. joulukuuta – Suomen Ammattijärjestö perustetaan Helsingissä, mutta se ei saa viranomaisilta lupaa aloittaa toimintaansa. 1901 23. helmikuuta – Tampereella pidetyssä kokouksessa aloitetaan nimienkeräys suunnitteilla olevaa uutta asevelvollisuuslakia vastaan. 11. maaliskuuta – Lähes 93 000 nimeä sisältävää adressia yritetään luovuttaa Helsingissä senaatin varapuheenjohtaja Constantin Linderille, joka kuitenkin kieltäytyy ottamasta sitä vastaan. 12. heinäkuuta – Uusi asevelvollisuuslaki astuu voimaan. Sen myötä Suomen suuriruhtinaskunnan armeija lakkautetaan ja yhdistetään Venäjän keisarilliseen armeijaan vuoteen 1905 mennessä. Syksyn aikana kerätään Helsingistä käsin organisoitu Suuri asevelvollisuusadressi, johon saadaan yli 470 000 nimeä. 15. syyskuuta – Kagaali perustetaan Helsingissä Arne Cederholmin asianajotoimistossa pidetyssä kokouksessa. 1902 17.–18. huhtikuuta – Kutsuntalakkoihin liittyviä mellakoita Senaatintorilla. Porvaristo ja työläiset perustavat Helsinkiin järjestyskaarteja, joiden tarkoitus on ylläpitää järjestystä ja estää venäläisten joukkojen käyttäminen suomalaisia kansanjoukkoja vastaan.Salkola, s. 106 1903 2. huhtikuuta – Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoville myönnetään diktaattorin valtuudet, jonka jälkeen kagaalin harjoittaman passiivisen vastarinnan lisäksi syntyy suoraa toimintaa kannattanut aktivistiliike. toukokuu – Torpparilakot alkavat Tuusulassa sijaitsevasta Vanhankylän kartanosta. 17.–20. elokuuta – Forssan kokous, jossa Suomen Työväenpuolue omaksuu sosialistisen ohjelman ja vaihtaa nimensä Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi. syyskuu – Ruotsiin karkotetut aktivistit järjestävät Tukholman valtiopäiviksi kutsutun kokouksen. 1904 15. maaliskuuta – Pohjois-Ruotsissa järjestetään karkotettujen aktivistien Bodenin kokous, jonka tarkoituksena on synnyttää Suomeen laaja venäläistämistoimien vastainen kansanliike. huhtikuu – Helsingin työväentalolla pidetyssä kokouksessa perustetaan aktivistiliikkeen rinnalle salainen työläisaktivistien organisaatio. 5. kesäkuuta – Eri puolilla maata järjestetään Bodenissa ideoituja suuria joukkokokouksia, jotka kuitenkin ovat lähinnä työväenliikkeen mielenosoituksia. 16. kesäkuuta – Aktivisti Eugen Schauman ampuu Helsingissä kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovia, joka kuolee seuraavana yönä vammoihinsa. 1905 22. tammikuuta – Verisunnuntain mielenosoitukset Pietarissa. 21. maaliskuuta – Anarkistiksi luonnehdittu aktivisti Matti Reinikka yrittää Viipurissa murhata kuvernööri Nikolai Mjasojedovin. Hän oli jo edellisenä syksynä suunnitellut prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen murhaa. 21. heinäkuuta – Työläisaktivisti Kalle Procopé murhaa Viipurissa santarmiupseeri Vladimir Kramarenkon. elo–syyskuu – Terroristiryhmä Verikoirat surmaa Helsingissä ainakin kolme poliisia ja tekee pommi-iskun Eerikinkadun poliisiasemalle. 30. lokakuuta – Suurlakko käynnistyy. 1. marraskuuta – Punainen julistus annetaan Tampereella. 6. marraskuuta – Suurlakko päättyy ja marraskuun manifesti lopettaa ensimmäisen sortokauden. 25.–30. joulukuuta – Lenin ja Stalin tapaavat ensimmäisen kerran salaisessa Tampereen konferenssissa. 1906 26. helmikuuta – Latvialaisten bolševikkien joukkio ryöstää Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin. Tapaukseen on sekaantunut myös suomalaisia aktivisteja, kuten K. G. K. Nyman, Walter Sjöberg ja Alpo Sailo. 9.–12. huhtikuuta – Ensimmäinen yleinen torpparikokous pidetään Tampereen työväentalolla. 20. heinäkuuta – Keisari Nikolai II vahvistaa uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. 21. heinäkuuta – Keisari hajottaa toukokuussa valitun Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman. Hajottamisen johdosta punakaarti organisoi Helsingin Hesperianpuistoon 20 000 hengen mielenosoituksen, johon osallistuu 400 venäläistä sotilasta sekä muun muassa vallankumouksellinen kirjailija Leonid Andrejev. 22. heinäkuuta – Hajotetun duuman jäseniä kokoontuu Viipurissa sijaitsevaan Hotelli Belvedereen, jossa he antavat niin sanotun Viipurin manifestin. 30. heinäkuuta – Viaporin kapina käynnistyy. 1. elokuuta – Helsingin punakaartin päällikkö Johan Kock julistaa kaupunkiin yleislakon kapinallisten tueksi. Punakaartin ja suojeluskaartin välinen yhteenotto Mäkkylässä. 2. elokuuta – Hakaniemen mellakka, jossa saa surmansa seitsemän suojeluskaartilaista ja kaksi punakaartilaista. Viaporin kapina päättyy. 3. elokuuta – Senaatti lakkauttaa suojeluskaartit ja punakaartit Hakaniemen tapahtumien seurauksena. 20.–26. elokuuta – Oulussa järjestetään SDP:n 5. puoluekokous, jossa se luopuu aseellisen vallankumouksen tavoittelusta ja siirtyy parlamentaristisille linjalle. 11. syyskuuta – Viaporin kapinan johtajia teloitetaan Santahaminassa. 25. syyskuuta – Kasarmikadun pommi-isku Helsingissä. 26. syyskuuta – Helsingissä tehdään toinen pommi-isku, tällä kertaa kaupunginviskaali Otto Albrechtin asuntoon Siltasaaren kaupunginosassa. 1907 14.–19. tammikuuta – Laukon torpparihäädöt alkavat. 15.–16. maaliskuuta – Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit. 15.–17. huhtikuuta – Suomen Ammattijärjestö perustetaan toistamiseen Tampereen työväentalolla järjestetyssä kokouksessa. 23. toukokuuta – Uuden eduskunnan ensimmäinen täysistunto.
Toinen sortokausi ja Venäjän vallankumous 1917
1908 13.–17. tammikuuta – Tampereen toinen torpparikokous vahvistaa vuoden 1906 kokouksen vaatimukset. 6. huhtikuuta – Keisari Nikolai II hajottaa maaliskuussa 1907 valitun eduskunnan. 2. kesäkuuta – Toinen sortokausi käynnistyy pääministeri Pjotr Stolypinin toteuttaman Suomen asiain esittelyjärjestyksen myötä. 3. marraskuuta – Eduskunta hyväksyy uuden maanvuokralain, jonka vahvistamisen myötä keväällä 1903 käynnistyneet torpparilakot päättyvät. 1.–2. heinäkuuta – Suomen toiset eduskuntavaalit. 1909 22. helmikuuta – Keisari hajottaa heinäkuussa 1908 valitun eduskunnan. 1. ja 3. toukokuuta – Suomen kolmannet eduskuntavaalit. 18. marraskuuta – Keisari hajottaa toukokuussa 1909 valitun eduskunnan. 1910 1.–2. helmikuuta – Suomen neljännet eduskuntavaalit. 18.–20. huhtikuuta – Tampereella järjestetyssä kolmannessa yleisessä torpparikokouksessa perustetaan torppareiden oma keskusjärjestö Suomen Maanvuokraajain Liitto. 8. lokakuuta – Keisari hajottaa helmikuussa 1910 valitun eduskunnan. 1911 2.–3. tammikuuta – Suomen viidennet eduskuntavaalit. 1912 14. toukokuuta – Yhdenvertaisuuslaki astuu voimaan. Se mahdollistaa Suomen suuriruhtinaskunnassa asuvien venäläisten oikeuden hakea virkoja ilman Suomen kansalaisuutta. 1913 1.–2. elokuuta – Suomen kuudennet eduskuntavaalit 1914 28. heinäkuuta – Ensimmäinen maailmansota alkaa. 20. marraskuuta – Jääkäriliike saa alkunsa, kun joukko ylioppilasaktivisteja kokoontuu Helsingin Ostrobotnialle. 1915 helmikuu – Sotilaskomitea perustetaan. 25. helmikuuta – Ensimmäinen vapaaehtoisten jääkärien ryhmä saapuu Lockstedtin leirille Saksaan. 26. elokuuta – Jääkäreille perustetaan oma joukko-osasto. 9. toukokuuta – Suomalaisen jääkäripataljoonan nimeksi tulee Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27. 1916 31. toukokuuta – Jääkärit lähtevät itärintaman taisteluihin Latviaan. 1.–3. heinäkuuta – Suomen seitsemännet eduskuntavaalit. SDP saa 103 paikkaa eli ehdottoman enemmistön. 11. joulukuuta – Simon kahakka, jonka yhteydessä yksi jääkäri saa surmansa ja kaksi vangitaan. Maaliskuu 1917 8. maaliskuuta – Helmikuun vallankumous käynnistää vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen. 12. maaliskuuta – Pietarin neuvosto ja duuman väliaikainen komitea perustetaan. 15. maaliskuuta – Keisari Nikolai II siirtää vallan veljelleen Mikael Aleksandrovitš Romanoville, joka puolestaan luovuttaa sen vuorokautta myöhemmin väliaikaishallitukselle. Suomen suuriruhtinaskunnassa kenraalikuvernööri Franz Albert Seyn ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov pidätetään seuraavana yönä. 16. maaliskuuta – Maaliskuun vallankumous päättyy, kun valta on siirtynyt Venäjän väliaikaiselle hallitukselle ja Pietarin neuvostolle. Suomenlinnassa perustetaan venäläinen sotilasneuvosto, josta hieman myöhemmin kehittyy Helsingin neuvosto. 16.–17. maaliskuuta – Itämeren laivaston merisotilaiden upseerisurmat Helsingissä. 17. maaliskuuta – Helsingin neuvoston kaltainen Viipurin neuvosto perustetaan. 20. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus antaa maaliskuun manifestin. 26. maaliskuuta – Suomen uudeksi hallitukseksi nimitetään Oskari Tokoin johtama senaatti. 31. maaliskuuta – Mihail Stahovitš nimitetään Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi. Huhtikuu 1917 16. huhtikuuta – Lenin palaa Suomen kautta Pietariin. 23. huhtikuuta – Venäjän Itämeren laivaston demokraattinen hallintoelin Tsentrobalt perustetaan Helsingissä. Toukokuu 1917 6.–20. toukokuuta – Kirjailija Arvid Järnefelt pitää helsinkiläisissä kirkoissa kolme puhetta, joissa hän käsitteli muun muassa muun muassa yhteiskunnallista tasa-arvoa. Papiston kieltämät puhetilaisuudet ovat lähellä muuttua kirkon vastaisiksi mellakoiksi. Kesäkuu 1917 12. kesäkuuta – Lex Tulenheimo eduskunnan käsittelyyn. 17. kesäkuuta – Nikolainkirkon valtaus Helsingissä. Anarkisti Jean Boldt kannattajineen valtaa jumalanpalveluksen jälkeen Nikolainkirkon eli nykyisen Helsingin tuomiokirkon. Heinäkuu 1917 13. heinäkuuta – Huittisten meijerikahakka aloittaa suojeluskuntien ja punakaartien varustautumisen. 16.–20. heinäkuuta – Pietarissa käynnistyy heinäkuun päivinä tunnettu väliaikaisen hallituksen vastainen kansannousu. 18. heinäkuuta – Vasemmistoenemmistöinen eduskunta hyväksyy aiemmin Venäjän keisarille kuuluneen korkeimman vallan eduskunnalle siirtäneen valtalain äänin 136–55. Sen puolesta äänestivät SDP:n lisäksi maalaisliitto sekä muiden porvaripuolueiden itsenäisyysmieliset edustajat. Myös Venäjän väliaikainen hallitus vastusti valtalakia. 25. heinäkuuta – Eduskunta lähettää Pietariin adressin, jossa toivotaan valtalain tunnustamista. 31. heinäkuuta – Valtalaista syntyneen kiistan johdosta Venäjän väliaikainen hallitus antaa manifestin Suomen eduskunnan hajottamisesta lakia vastustaneiden suomalaisten porvaripoliitikkojen toiveesta. – Kansanedustaja Julius Sundblom järjestää Finströmissä kokouksen, jossa käsitellään Ahvenanmaan elintarvikepulaa. Elokuu 1917 Elintarvikepula aiheuttaa mellakoita eri puolilla Suomea. 2. elokuuta – Tokoin senaatti päättää äänestyksen jälkeen julkaista eduskunnan hajotusmanifestin kenraalikuvernöörin äänen ratkaistessa. 9.–11. elokuuta – Turun voimellakka. 9. elokuuta – Nimismies Frans Heinonen ampuu Ypäjällä lakkovahti Simo Saarikon, josta tulee vuosien 1917–1918 väkivaltaisuuksien ensimmäinen suomalainen kuolonuhri. 11. elokuuta – Maarianhaminassa järjestetään kaikkien Ahvenanmaan kuntien salainen kokous, jossa päätetään vaatia saarten liittämistä Ruotsiin. 13. elokuuta – Senaattori Wäinö Wuolijoki eroaa Tokoin senaatista elintarvikemellakoiden vuoksi. 17. elokuuta – Muutkin sosiaalidemokraattiset senaattorit eroavat protestina eduskunnan hajotukselle, ja jäljelle jää ainoastaan E. N. Setälän johtama porvarillinen tynkäsenaatti. 17.–18. elokuuta – Pörssitalon mellakka johtaa Helsingin suojeluskunnan perustamiseen, kun joukko työttömiä piirittää Helsingin kaupunginvaltuuston kokouspaikan. Syyskuu 1917