Cloaca maxima (lat., ”Suurin viemäri”) oli antiikin Rooman kaupungin pääviemäri, joka virtasi muun muassa Forumin ja Velabrumin läpi ja laski Tiberiin. Se rakennettiin kaupungin laaksojen kuivaamiseksi noin vuonna 600 eaa.
Historia
Cloaca maxima rakennettiin perimätiedon mukaan Rooman etruskikuninkaiden aikana Forumin alueen sekä kaupungin muiden kukkuloiden välissä olleiden soisten laaksojen kuivaamiseksi. Roomassa oli alkeellista viemäröintiä tätä ennenkin, mutta ne eivät kyenneet estämään laaksojen tulvimista. Dionysios Halikarnassoslainen ja Plinius vanhempi laittavat Cloaca maximan rakentamisen Tarquinius Priscuksen (hallitsi n. 616–578 eaa.) nimiin,Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 3.67.5, 4.44.1; Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.104. kun taas Livius jakaa kunnian sen rakentamisesta Tarquinius Priscukselle ja hänen pojalleen Tarquinius Superbukselle (hallitsi n. 534–509 eaa.) yhdessä.Livius: Rooman synty 1.38.6, 1.56.2. Aiemmin on suosittu myöhäisempää ajoitusta, kun taas nykyisin hyväksytään varhaisempi ajoitus; sitä tukevat myös etruskikaupungeista tehdyt viemäröintilöydöt.
pienoiskuva|vasen|Cloaca maximan suuaukon kolminkertainen kaariholvaus. Viemärin reitistä ja säilyneistä rakenteista on päätelty, että se oli alun perin puro, joka virtasi soisessa laaksossa. Arvellaan, että kuningasaikana sitä lähinnä vahvistettiin seinämillä. Keisarikauden kirjailijat väittävät, että Tarquiniukset olisivat rakentaneet viemärin heti alusta alkaen maanalaiseksi, mutta Plautuksen viittaus siihen sanalla canalisPlautus: Kärsäkäs (Curculio) 476. on saanut monet tutkijat uskomaan, että se oli pitkään avoviemäri, jota ei katettu ainakaan ennen hänen aikaansa 200/100-luvulla eaa.
pienoiskuva|vasen|Cloaca maximan sisäänkäynti Forum Romanumilla. Arkeologit ovat paljastaneet useita rakennustyylejä ja materiaaleja useilta aikakausilta, mikä osoittaa, että viemäristöä huollettiin ja korjattiin säännöllisesti. Plinius vanhempi antaa viemäristä kaunopuheisen kuvauksen, sillä se säilyi lähes vahingoittumattomana hänen aikaansa asti, ja mainitsee, että koko viemärijärjestelmä tarkastettiin Agrippan ollessa ediilinä vuonna 33 eaa.Plinius vanhempi, edellä: ”ut paulo ante retulimus [...] urbe pensili subterque navigata M. Agrippae in aedilitate post consulatum”. Kts. myös Dion Kassios: Rooman historia (Historiae Romanae) 49.43.1.
Roomalaisten tiedetään – joskin kuvauksien todenmukaisuus on tapauskohtaista – heittäneen joskus ruumiita viemäriin kunnollisten hautajaisten sijaan. Näiden joukossa olivat muun muassa keisari Elagabalus ja Pyhä Sebastian. Viimeksi mainittu tapaus on Lodovico Carraccin maalauksen aiheena.
Rooman viemärijärjestelmät herättivät ihmetystä vielä Teoderikin aikana,Cassiodorus: Variae epistulae 3.30. mikä osoittaa, että viemäri säilyi käytössä vielä Länsi-Rooman romahtamisen jälkeenkin. Nykyaikana osa Cloaca maximan säilyneistä osuuksista on yhdistetty Rooman nykyiseen viemärijärjestelmään.
Rakennelma
Cloaca maxima keräsi yhteen paikalla alun perin virranneiden luonnonvirtojen vedet, kukkuloilta tulleet sadevedet, soisten laaksojen vedet ja jätevedet. Se sai alkunsa Argiletum-kadulta Suburan laaksosta Carinaen juurelta, missä se keräsi Esquilinukselta, Viminalikselta ja Quirinalikselta tulleet vedet. Se virtasi Forumin, Velabrumin ja Forum boariumin kautta Tiberiin, johon se laski lähellä Hercules Victorin temppeliä. Viemärin kokonaispituus oli noin metriä.
pienoiskuva|Antiikin Rooman kaupungin keskustan kartta, johon Cloaca maxima on merkitty punaisella. pienoiskuva|Kaavakuva Cloaca maximan reitistä ja rakenteista. Cloaca maximan varsinainen pääreitti näyttää alkaneen Augustuksen forumin ja Minervan temppelin läheltä. Tästä pisteestä nykyisen Via Alessandrinan suuntaan viemäri oli rakennettu kokonaan peperinosta, ja siinä oli holvattu katto sekä laavakivestä tehdyt päällyskivet, mikä on tasavallan ajalle ominaista tyyliä. Kyseisellä osuudella aina Forumin alueelle saakka viemärin katto on kuitenkin korjattu keisarikauden tiiliverhoilluksi opus caementiciumiksi. Kanava on tässä kohtaa 4,20 metriä korkea ja 3,20 metriä leveä. Tähän osaan tyhjentyy kahdeksan sivuhaaraa. Ne kaikki näyttävät olevan ”virallisia” viemäreitä, jotka palvelivat julkisia käymälöitä, kylpylöitä ja muita julkisia rakennuksia. Yksityisten rakennusten, jopa rikkaiden domusten, jätevedet hoidettiin suurelta osin saostuskaivoilla.
Basilica Aemilian päälaivan alta on löydetty Cloaca maximan kanava, joka kulkee vinosti sen poikki. Kyseinen osuus rakennettiin uudelleen tuffista ja travertiinista vuonna 34 jaa. Basilican jälkeen viemäri ohitti sen jumalattarelle omistetun Venus Cloacinan pyhäkön ja kulki Forumin poikki. Sitten se kulki Basilica Julian itäpään alta ja jatkoi Velabrumiin Vicus Tuscuksen länsipuolella. Tällä alemmalla osuudellaan viemäri oli rakennettu travertiinista tehdyistä lohkoista ja kulki jopa 10 metriä maanpinnan alapuolella. Osa siitä, joka kuuluu tasavallan aikaan mutta jossa on myöhempiä korjauksia, on löydetty läheltä San Giorgio in Velabro -kirkkoa ja Januksen kaarta. Viemäri kulki suoraan kaaren alta.
On todennäköistä, ettei alkuperäisestä noin 500 eaa. rakennetusta viemäristä ole jäljellä mitään, vaikka Basilica Aemilian alapuolelta löytyvä pieni cappellaccio-rakenteinen osuus voidaan mahdollisesti ajoittaa jo näin varhaiselle ajalle. Jotkut haaraviemärit Saturnuksen temppelin lähellä voidaan kuitenkin ajoittaa viimeistään 400-luvun alkuun eaa. Loppuosan reitillä ei ole mitään, mikä kuuluisi aikaan ennen 200-lukua eaa., ja monet osat siitä ovat huomattavasti myöhempiä ja liittyvät Agrippan suorittamiin korjauksiin.
Viemärin suuaukko on Hercules Victorin temppelin luoteispuolella, heti nykyisen Ponte Palatino -sillan itäpään eteläpuolella. Suuaukolla on kolme samankeskistä holvikaarta, joissa yhdistyvät Gabiin ja Grotta Oscuran tuffikivi. Niiden rakentaminen ajoitetaan vuoteen 100 eaa. tai hieman sitä aiemmaksi. Suuaukon alkuperäinen korkeus oli noin 3,8 metriä ja leveys noin 3,3 metriä, mutta korkeusuunnassa osa on nykyisin peittynyt. Kolminkertaista kaariholvausta on noin 12 metrin matkalla viemärin suulla, mutta syvemmällä holvaus on yksinkertaista ja tehty tuffista ja travertiinista.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Antiikin Rooman kaupungin viemärit