upright|pienoiskuva|Oleg Penkovski, CIA:n arkiston kuva.
Oleg Vladimirovitš Penkovski (; 23. huhtikuuta 1919 Vladikavkaz, Pohjois-Ossetia, Neuvosto-Venäjä – 16. toukokuuta 1963 Moskova, Neuvostoliitto) oli Neuvostoliiton sotilastiedustelun GRU:n eversti ja kaksoisagentti, joka vakoili kylmän sodan aikana Yhdysvaltojen ja Britannian hyväksi. Hän paljasti lännelle muun muassa Neuvostoliiton ICBM-ydinohjusten todellisen määrän, mikä samalla osoitti, ettei Neuvostoliitolla ollut valmiuksia laajamittaiseen ydintuhoon länttä vastaan. Penkovski oli kaikkein korkea-arvoisin länttä hyödyttänyt itäblokin sotilashenkilö.Sudoplatov, s. 320.
Aiemmat elämänvaiheet Penkovski liittyi puna-armeijaan vuonna 1937 ja osallistui toiseen maailmansotaan tykistöupseerina, kunnes haavoittui vuonna 1944. Talvisotaan hän osallistui luutnanttina. Penkovski kävi Frunzen sotilasakatemian vuosina 1945–1948 ja armeijan sotilasdiplomaattiakatemian vuosina 1949–1953. Hän tuli GRU:n palvelukseen vuonna 1949 ja yleni siellä vuoteen 1960 mennessä everstiksi. Vuosina 1960–1962 hän oli tieteellisen tutkimuksen ohjauksen valtiollisen komitean ulkomaanosaston apulaispäällikkö tehtävänään tieteellis-teknisen tiedustelutiedon hankkiminen Yhdysvalloista, Britanniasta ja muista länsimaista.
Vakoilu ja kuolema Penkovski menetti vähitellen uskonsa Neuvostoliiton kommunistiseen järjestelmään ja erityisesti maan johtajaan Nikita Hruštšoviin, joten hän tarjoutui luovuttamaan salaisia tietoja Britannian ulkomaantiedustelulle MI6:lle. Huhtikuun 1961 ja elokuun 1962 välisenä aikana Penkovski luovutti Britannian ja Yhdysvaltojen tiedusteluille yli 5 000 valokuvaa ja salaiseksi luokiteltua asiakirjaa yhteyshenkilönä toimineen brittiläisen liikemiehen Greville Wynnen välityksellä. Hänen luovuttamansa tiedot Neuvostoliiton ohjuksista osoittautuivat erittäin arvokkaiksi lokakuun 1962 Kuuban ohjuskriisin aikana, jolloin Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy saattoi nojata päätöksenteossaan niihin, mikä auttoi kriisin rauhanomaisessa ratkaisemisessa. Vakoojaksi paljastunut Penkovski pidätettiin ohjuskriisin aikana 22. lokakuuta 1962.Alex Palmer: The True Story Behind ‘The Courier’ Smithsonian Magazine 18.3.2021. Viitattu 7.9.2024. Wynne, joka ei tiennyt Penkovskin pidätyksestä, pidätettiin viikkoa myöhemmin hänen osallistuessaan teollisuusmessuihin Budapestissä Unkarissa.
Penkovski tuomittiin kuolemaan 11. toukokuuta 1963 neljän päivän oikeudenkäynnin jälkeen. Hänet teloitettiin ampumalla Lubjankan vankilassa Moskovassa 16. toukokuuta.https://www.cia.gov/news-information/featured-story-archive/2010-featured-story-archive/colonel-penkovsky.html Muun muassa Wynne väitti myöhemmin Penkovskin tehneen itsemurhan vankeudessa. Neuvostoliitossa kahdeksan vuoden vankilatuomion saanut Wynne vapautettiin vankienvaihdon yhteydessä 22. huhtikuuta 1964.Sudoplatov, s. 303, 320, 564 & 608. Yhdysvalloissa julkaistiin vuonna 1965 Penkovskin väitetty päiväkirja nimellä The Penkovskiy Papers, tosin jotkut ovat kyseenalaistaneet sen aitouden.
Penkovskin toimittamien tietojen on väitetty osaltaan auttaneet siinä, ettei kolmas maailmansota syttynyt. Kuuban kriisin jälkeen perustettiin idän ja lännen välille niin sanottu kuuma linja.
Katso myös Kuriiri (vuoden 2020 elokuva)
Lähteet Pavel & Anatoli Sudoplatov (toim. Jerrold L. & Leona P. Schecter): Stalinin erityistehtävissä – Kiusallisen todistajan muistelmat (Profiili-sarja), WSOY, Juva, 1994, suom. Kari Klemelä Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Neuvostoliittolaiset sotilaat Luokka:Neuvostoliittolaiset vakoojat Luokka:Neuvostoliittolaiset teloitetut Luokka:Vakoilusta teloitetut Luokka:Vuonna 1919 syntyneet Luokka:Vuonna 1963 kuolleet