Peltopellava eli pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi. Pellava kuuluu Linaceae-heimoon, johon kuuluu noin 300 lajia ympäri maailmaa. Pellava on maailman vanhimpia viljelykasveja. Sen oletetaan olevan peräisin Kaukasukselta ja sitä tiedetään viljellyn jo kivikaudella. Myös antiikin kreikkalaiset ja muinaiset arabialaiset tunsivat kasvin lääkitsevät ominaisuudet. Suomessa ensimmäiset merkit pellavan viljelystä juontavat ainakin pronssikaudelle, eli noin vuosille 1 500–500 eaa. Pellavan viljely oli Suomessa suurimmillaan 1700-luvulla, mutta tekokuitujen ilmestymisen myötä viljely loppui miltei kokonaan. Pellavan viljely on kuitenkin vähitellen alkanut saada uudelleen suosiota, vaikka onkin vielä verrattain vähäistä. Vuonna 2017 pellavan viljelyspinta-ala Suomessa oli arviolta 1 200 hehtaaria, joka käsittää noin 0,5 promillea kokonaisviljelyalasta.
Pellava kasvaa noin metrin korkuiseksi. Lehdet ovat kapeat ja vaaleanvihreät, kukat vaaleansiniset tai valkeat. Kotahedelmissä, perinteiseltä nimeltään sylkyissä, on yleensä korkeintaan kymmenen kiiltävän tummanruskeaa siementä. Pellavasta on jalostettu erillisiä lajikkeita siementen ja kuitujen tuotantoa varten.
Pellavatekstiilit thumb|vasen|Pellavapeltoa keväällä Belgiassa. Pellavan (lyhenne LI) ominaisuuksiin kuuluu hengittävyys, kaunis kiilto ja lujuus, mutta heikko taivutuksen kesto ja rypistyvyys. Pellavaa käytetään pyyheliinoihin ja kylpytakkeihin hyvän kosteudenimukyvyn vuoksi, pöytäliinoihin kiillon ja lianhylkivyyden takia, kirjontakankaisiin, loimilankoihin matoissa lujuuden takia, sekä erilaisiin sisustus- ja vaatetekstiileihin. Pellavan varsista valmistetaan erittäin kestävää tekstiilikuitua ja , minkä vuoksi siitä valmistetaan myös sairaalatekstiilejä.
Suurimmat pellavantuottajamaat ovat Kiina, Belgia, Ranska ja Venäjä.
Pellavaa hoidetaan vaatetekstiilinä pesten väljässä vedessä 60 tai 40 asteessa erillään muista, sillä se rypistyy helposti ja siitä voi irrota nöyhtää ja pintaväriä. Kylmämankelointi antaa kauniin kiillon. Mankeliliinat ovat yleisesti pellavaa. Silitys tapahtuu nurjalta puolelta kostean liinan läpi enintään 200 asteessa.
Pellavatekstiilejä käytetään myös rakentamisessa, ääneneristysmattona parketin alla ja lattiamattojen runkokerroksena.
Pellavaeristeet thumb|vasen|pysty|Pellavapelto elokuussa. Pellavasta valmistetaan myös rakennuseristeitä lämmön- ja ääneneristykseen sekä tiivistämiseen. Eristeenä pellavaa käytetään lähinnä hengittävissä rakenteissa, joissa voidaan hyödyntää luonnonkuidun kosteusteknisiä ominaisuuksia. Pellavapohjaisia tiivisteitä kuten pellavarivettä käytetään usein esimerkiksi hirsitalojen hirsikertojen välissä nauhatiivisteenä, ja ovien sekä ikkunoiden karmitiivisteenä. Putkitöissä on perinteisesti käytetty pellavakuitua kierretiivisteenä.
Pellavaöljy Pellavan siemenistä puristetaan pellavaöljyä, joka sisältää runsaasti alfalinoleenihappoa ja jonkin verran linolihappoa. Pellavaöljyn rasvahapoista 69 prosenttia on monityydyttymättömiä, 21 prosenttia yksittäistyydyttymättömiä ja 10 prosenttia tyydyttyneitä.
Pellavaöljyä käytetään myös erilaisten puulle tarkoitettujen pintakäsittelyaineiden, sekä linoleumi-lattianpäällysteiden raaka-aineena. Puun pintakäsittelyyn öljy soveltuu myös sellaisenaan.
Pellavan elintarvikekäyttö
Kaikki elintarvikkeet sisältävät pieniä määriä kadmiumia, esimerkiksi vilja, perunat ja kaakao. Suomalaisessa pellavansiemenessä on hyvin vähän kadmiumia. Viljelyteknisesti pystytään vaikuttamaan siihen ottaako kasvi kadmiumia maaperästä juurillaan.
Ruokavirasto suosittelee pellavansiementen käyttömääräksi noin 2 ruokalusikallista (n. 15 g) päivässä. Lasten annos saa olla vain noin puolet aikuisten annoksesta. Pellavansiemeniä ei suositella lainkaan imeväisikäisille raskaana oleville tai imettäville.
Pellavansiemenet sisältävät runsaasti kuitua ja lignaaneja. Muiden siementen tavoin ne ovat tiivis paketti myös öljyä, proteiinia, kivennäisaineita ja vitamiineja. Pellavansiemenöljyn erikoisuus on sen alfalinoleenihappopitoisuus, joka on kasviöljyistä korkein, noin 59 prosenttia. Alfalinoleenihappo on ihmiselle välttämätön monityydyttymätön rasvahappo, joka kuuluu omega-3-rasvahappoihin.
Pellavansiemenet, pellavarouhe ja pellavansiemenöljy sopivat jogurtin, viilin, puuron tai salaatin kera nautittaviksi sekä leivontaan ja ruoanlaittoon. Öljyä ja rouhetta saa myös ravintolisinä. Pellavansiemeniä ja rouhetta on valmiina monissa leivissä. Pellavansiemenöljyä käytetään alfalinoleenihapon lähteenä muun muassa margariinissa ja kananrehussa.
Katso myös Pellavan korjuu ja muokkaus Pellavansiemenlima
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Peltopellava (Linum usitatissimum)
Pellavansiementen ja -rouheen turvallisen käytön ohjeet Eliaksen yrittitarha (Internet Archive) Fineli - Pellavansiementen ravintoarvot Öljypellavayhdistys Pellavan elintarvikekäytöstä kertova sivusto United States Department of Agriculture (USDA): Linum usitatissimum Flora of China: Linum usitatissimum Pellava vaatekankaana, Keikari-blogi Food Component Database (FooDB): Flaxseed (Linum usitatissimum) Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Linum usitatissimum Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Linum usitatissimum (flax)
Luokka:Pellavat Luokka:Kuitukasvit Luokka:Viljeltävät ravintokasvit Luokka:Öljykasvit Luokka:Rakennusmateriaalit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit