thumb|Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä. Kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen 1915–1918 Saksassa. Aluksi 200 suomalaista koulutettiin Lockstedtin leirillä Holsteinissä. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Seuraavana keväänä joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.

P Siirry kirjaimeen → A B C D E F G H I J K L M N O P R S T U V W Y Z Å Ä Ö __NOTOC__

Eino Evert Ilmari Paakki ent. Baaki () oli suomalainen reservin vänrikki ja jääkäri. Hänen vanhempansa olivat puuseppä Juho Anton Baaki ja Ida Maria Pukema. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Elsa Toiviaisen kanssa. Paakki kävi kansakoulun ja oli oppilaana Jääkärialiupseereille Viipurissa 1924 järjestetyillä keskikoulukursseilla ja Helsingissä vuonna 1927 järjestetyillä jatkokursseilla. Hän työskenteli maalarina Rovaniemellä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 28. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella. Hänet poistettiin pataljoonan vahvuudesta murroskauden alkuvaiheessa 5. lokakuuta 1916. Takaisin Suomeen Paakki saapui sisällissodan jälkeen 1. joulukuuta 1918 ja astui armeijan palvelukseen 9. tammikuuta 1919 aliupseeriksi ylennettynä ja hänet sijoitettiin Laatokan jalkaväkirykmentti 6:een, josta muodostettiin myöhemmin Viipurin rykmentti. Rykmentissä hän kuului 1. komppaniaan. Hänet siirrettiin 1. huhtikuuta 1921 alkaen Kenttälennätinpataljoonaan, josta hänet siirrettiin edelleen l. toukokuuta 1922 Petsamon rajavartiostoon ja 1. kesäkuuta 1923 alkaen takaisin Kenttälennätinpataljoonaan, josta muodostettiin myöhemmin Viestipataljoona 2. Viestipataljoonasta hänet siirrettiin 1. toukokuuta 1934 alkaen Polkupyöräpataljoona 1:een. Hän toimi kaikissa edellä mainituissa joukoissa rehumestarina ja kuormastovääpelinä. Armeijasta Paakki erosi sairauden takia 31. elokuuta 1934. Sotilaskoulutus: Rehumestarikurssi vuonna 1924 ja Reserviupseerikoulu vuonna 1926. Hän kuoli keuhkotautiin 18. marraskuuta 1934. Hänet haudattiin Riihimäelle. Ylennykset: Aliupseeri 9. tammikuuta 1919, Kersantti 14. toukokuuta 1919, Vääpeli 19. helmikuuta 1920, Reservin vänrikki 31. lokakuuta 1934. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki.

Väinö Aapeli Paananen

Yrjö Paasi ent. Häll () oli suomalainen reservin vänrikki ja jääkäri. Hänen vanhempansa olivat taloudenhoitaja Heikki Häll ja Rosa Liljeström. Paasi kirjoitti ylioppilaaksi Kemin suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1904 ja liittyi Pohjalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosastolla vuosina 1904 - 1912. Paasi toimi kesästä 1915 alkaen värvärinä 'Torniossa ja Tervolassa sekä paikallisoppaana Torniossa ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 4. joulukuuta 1915. Saksasta Paasi komennettiin 10. tammikuuta 1916 erikoistehtäviin Ruotsiin.

Paasi palasi takaisin Suomeen 24. maaliskuuta 1918 höyrylaiva S/S Areturuksen toisella aseidenkuljetus retkellä. Suomeen päästyään hän astui Suomen Valkoisen armeijan palvelukseen 27. maaliskuuta 1918 ja hänet sijoitettiin apulaisinsinööriksi Päämajan insinööriesikuntaan. Paasi palveli sisällissodan jälkeen Suomen senaatin sota-asiaintoimituskunnan (myöhemmin Sotaministeriö) taisteluvälineosaston pioneeritoimiston toimistosihteerinä. Armeijasta hän erosi 1. marraskuuta 1918 ja työskenteli sen jälkeen yksityis-yrittäjänä. Ylennykset: Reservin vänrikki 30. toukokuuta 1918. Kunniamerkit: 35px Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, 35px Vapaussodan muistomitali soljen kera, 18px Jääkärimerkki.

Erik Jalmari Paavilainen

Jalmari Paavilainen

Johan Eemeli Paavilainen

Toivo Paavilainen () oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Heikki Paavilainen ja Katri Paavilainen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Anastasia (Nasta) Leskisen kanssa. Paavilainen kävi kansakoulun ja työskenteli maanviljelijänä Kaukolassa ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 3. helmikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 30. toukokuuta pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 23. syyskuuta 1916 sairauden takia siviilitöihin Saksaan. Paavilainen palasi Suomeen sisällissodan jälkeen 21. heinäkuuta 1918 ja astui armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä 2. syyskuuta 1918 ja hänet sijoitettiin Laatokan jalkaväkirykmentti 6:n 5. komppaniaan, missä hän palveli 27. marraskuuta 1918 saakka. Myöhemmin hän astui 21. elokuuta 1919 alkaen kersanttina Salmin rajavartioston palvelukseen. Salmissa hän toimi aluksi 1. komppaniassa koulutusaliupseerina ja hoiti 15. heinäkuuta - 3. syyskuuta 1920 välisen ajan 2. komppanian päällikön tehtäviä. Armeijasta hän erosi 1. maaliskuuta 1921 ja työskenteli sen jälkeen maanviljelijänä Kaukolassa. Hänet haudattiin Kaukolaan. Ylennykset: Aliupseeri 11. syyskuuta 1918, Kersantti 21. elokuuta 1919, Vääpeli 23. joulukuuta 1919. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki.

Nestor Paavola () oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Nikodemus Iso-Paavola ja Serafia Juhakkala. Paavola työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 27. marraskuuta 1915, josta hänet siirrettiin 1. maaliskuuta 1916 alkaen sairauden takia pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin edelleen siviilitöihin Saksaan 14. heinäkuuta 1916. Takaisin Suomeen Paavola palasi 29. marraskuuta 1918 ja työskenteli sen jälkeen työmiehenä eri paikkakunnilla. Hänet haudattiin Lahteen. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki.

Yrjö Aleksander Paavonperä () oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Matti Paavonperä ja Maria Johanna Jokela. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Tilda Maria Karjalaisen kanssa. Paavonperä kävi kansakoulun ja työskenteli työmiehenä Oulussa ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 31. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin pataljoonan 18. maaliskuuta 1916 täydennysjoukkoon ja laskettiin edelleen 12. huhtikuuta 1916 alkaen hänellä todetun sairauden takia siviilitöihin Saksaan. Paavonperä palasi takaisin Suomeen 12. tammikuuta 1919 ja astui Suomen armeijaan asevelvollisena 23. lokakuuta 1919 ja hänet sijoitettiin Pohjanmaan jääkäripataljoonan 3. komppaniaan, josta hänet vapautettiin tammikuussa 1920. Myöhemmin hän työskenteli työmiehenä Oulussa. Talvisodasta alkaen Paavonperä työskenteli Valtionrautateiden konepajalla Oulussa. Hänet haudattiin Ouluun. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki.

Johan Jalmari Aukusti Pahikkala () oli suomalainen suojeluskuntaupseeri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Aukusti Pahikkala ja Emilia Kolehmainen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1926 Hilma Sofia Simin kanssa, joka kuoli vuonna 1934. Pahikkala kävi kansakoulun ja Oulun teollisuuskoulun vuosina 1912 – 1915. Hän työskenteli rakennusmestarina ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 6. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 4. elokuuta 1917 pataljoonan 3. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.

Pahikkala astui Suomen armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin muun muassa Lempäälässä, Kolhossa ja Kämärällä sekä Viipurissa. Käymissään taisteluissa hän haavoittui Kolhossa 7. huhtikuuta 1918.

Pahikkala palveli sisällissodan jälkeen koulutusaliupseerina Kaartin jääkäripataljoonan 2. ja myöhemmin 4. komppaniassa. Kaartin jääkäripataljoonasta hänet siirrettiin 18. marraskuuta 1918 samanlaiseen toimeen Sortavalan rajavartioryhmän III pataljoonan 7. kumppaniaan. Pahikkala erosi armeijan palveluksesta 16. helmikuuta 1919 ja siirtyi suojeluskuntajärjestön palvelukseen 1. huhtikuuta 1919 ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Kalajoen suojeluskuntaan. Kalajoella hän palveli 1. kesäkuuta 1922 asti, jonka jälkeen hän työskenteli rakennusmestarina Keski-Pohjanmaalla. Hän astui takaisin armeijan palvelukseen 5. kesäkuuta 1926 ja hänet sijoitettiin Lapin rajavartiostoon, jossa hän toimi aluksi rakennusmestarina ja 1. tammikuuta 1927 – 30. tammikuuta 1928 välisen ajan majoitusmestarina. Myöhemmin hän toimi vuosina 1928 – 1929 rakennusmestarina Kovaniemen rautatietyömailla ja 1. kesäkuuta 1930 – 25. marraskuuta 1932 välisen ajan Muonion kunnan rakennusmestarina sekä vuosina 1933 – 1931 rakennusmestarina Kalajoella ja vielä vuosina 1934 – 1935 Iisalmessa ja sen jälkeen Keski-Pohjanmaalla.

Pahikkala sai sotilaskoulutusta Suojeluskuntaupseerikursseilla Suojeluskuntain päällystökoulussa vuonna 1922. Talvisotaan hän osallistui elintarvikkeiden hankintamiehenä Muonavarikko 7:ssä ja myöhemmin Pioneeri Koulutuskeskuksessa. Välirauhan aikana hän palasi siviilityöhönsä rakennusmestarina. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin rakennusmestariksi Viipurin rakennuspiiriin, josta hänet komennettiin vuonna 1942 Raivolan linnoitustyömaan johtajaksi. Hänet vapautettiin palveluksesta vielä samana vuonna, jonka jälkeen hän työskenteli yksityisenä rakennusurakoitsijana. Pahikkala haudattiin Kalajoelle. Ylennykset: Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 4. huhtikuuta 1918, Vääpeli 1. kesäkuuta 1918, Suojeluskuntaupseeri 5. huhtikuuta 1922. Kunniamerkit: 35px Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, 35px Vapaudenmitali 1. lk., 35px Vapaussodan muistomitali soljen kera, 18px Jääkärimerkki.

Jaakko Ilmari Kustaanpoika Pahkajärvi

Jalmar Matinpoika Pajala () oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Matti Pajala ja Anna Strang. Pajala kävi kansakoulun ja työskenteli työmiehenä Vimpelissä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 25. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän kuoli työlomalle matkustaessaan 16. tammikuuta 1918 lähellä Osnabrückin kaupunkia sattuneessa rautatieonnettomuudessa. Hänet haudattiin Osnabrückin hautausmaahan yhdessä muiden samassa onnettomuudessa kuolleiden suomalaisten jääkäreiden kanssa. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki, 35px Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.

Oskari Jaakonpoika Pajala

Karl Johan Pakarinen

Juho Pakka myöh. Nurmela