Vuosi 1975 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta. Vuosi oli ympäri läntisen maailman äärimmäisen levoton terrori-iskujen takia.
Tapahtumia tammikuu
1. tammikuuta – Watergate-skandaali: entinen USA:n oikeusministeri John N. Mitchell sekä Valkoisen talon avustajat H. R. Haldeman ja John Ehrlichman havaittiin syyllisiksi ja tuomittiin 21. helmikuuta 30 kuukaudeksi – 8 vuodeksi vankilaan. 1. tammikuuta – YK:n julistama kansainvälinen naisten vuosi alkoi. 1. tammikuuta – Anjalan kunta liitettiin Sippolan kuntaan, jonka nimi muutettiin samalla Anjalankosken kauppalaksi. Kyseessä oli Suomen viimeinen uusi kauppala. Jepuan ja Munsalan kunnat sekä Uudenkaarlepyyn maalaiskunta liitettiin Uudenkaarlepyyn kaupunkiin. 1. tammikuuta – Kuritushuonerangaistus poistettiin lainmuutoksella Suomen rangaistusjärjestelmästä. 1. tammikuuta – Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) aloitti toimintansa. 5. tammikuuta – Rahtilaiva Lake Illawarra törmäsi Tasman Bridge -siltaan Tasmaniassa, 12 ihmistä sai surmansa. 7. tammikuuta – OPEC päätti nostaa raaka-öljyn hintaa 10 %. 10. tammikuuta – Japanilainen sotilas Teruo Nakamura palasi kotimaahansa oleskeltuaan Indonesiassa Morotain saarella toisesta maailmansodasta saakka ja tietämättä, että sota oli päättynyt Japanin antautumiseen jo vuosikymmeniä aikaisemmin. 18. tammikuuta – Kyproksella aloitettiin kyproksenturkkilaisten pakolaisten kuljettaminen Turkkiin. 19. tammikuuta – Ensi- ja turvakotien liitto vietti 30-vuotisjuhliaan. Suomessa oli toiminnassa kahdeksan ensikotia. 20. tammikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Pentti Pekkarinen kuoli auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Hänen seuraajakseen nimitettiin kansanedustaja Reino Karpola ja uudeksi kansanedustajaksi tuli Toivo Yläjärvi. 20. tammikuuta – Hannu Salama sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Siinä näkijä missä tekijä. 25. tammikuuta – Bangladeshin parlamentti hyväksyi maalle uuden perustuslain, jonka nojalla maa siirtyi yksipuoluejärjestelmään. Pääministeri, šeikki Mujibur Rahman ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä ja kielsi poliittiset puolueet. 30. tammikuuta – Ruotsin Keskustapuolueen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin ehdotti Nobelin rauhanpalkinnon myöntämistä presidentti Urho Kekkoselle.
helmikuu
1. helmikuuta – SDP:n puoluetoimistoon Helsingin Hakaniemessä murtauduttiin. Tekoa epäiltiin aluksi poliittiseksi, mutta se osoittautui myöhemmin ”tavalliseksi” murroksi. 3. helmikuuta – Etiopian sotilashallitus Derg otti maan suurimmat teollisuuslaitokset ”kansan omistukseen”. 3. helmikuuta – Marokko vaati Espanjalta Ceutan ja Melillan alueita. 7. helmikuuta – Helsingin uusi messukeskus vihittiin käyttöön Pasilassa. Samalla avattiin Vene 75 -näyttely, jossa oli esillä yli 400 venettä. 9. helmikuuta – Neuvostoliiton Sojuz 17 palasi maahan. 10. helmikuuta – Riihimäen ja Seinäjoen välisen rataosan sähköistys valmistui. 10. helmikuuta – Tilastokeskus ilmoitti energian kokonaiskulutuksen olleen Suomessa vuonna 1974 viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 1973. 11. helmikuuta – Margaret Thatcherista tuli Britannian konservatiivipuolueen ensimmäinen naisjohtaja. Hän johti konservatiivit voittoon vuoden 1979 vaalissa, toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä 11 vuotta ja luopui puolueen johdosta marraskuussa 1990. 15. helmikuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee ilmoitti, että kaikki poliittiset vangit kommunisteja lukuun ottamatta tullaan vapauttamaan. Välittömästi vapautettiin noin 40 vankia. 22. helmikuuta – Norjassa lähellä Lillehammeria kuoli 27 ihmistä junaonnettomuudessa. 24. helmikuuta – Birendra kruunattiin Nepalin kuninkaaksi. Hän oli hallinnut maata tosiasiallisesti jo vuodesta 1972. 28. helmikuuta – Onnettomuudessa Lontoon metron Moorgate-asemalla sai 43 ihmistä surmansa.
maaliskuu
1. maaliskuuta – Iranin šaahi Muhammad Reza Pahlavi lakkautti maan kaikki poliittiset puolueet ja ilmoitti siirtymisestä yksipuoluejärjestelmään. 4. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II löi Charlie Chaplinin ritariksi. Hänen aateloimistaan lykättiin kahdellakymmenellä vuodella, koska Britannian ulkoministeriön raportissa vuodelta 1956 häntä epäiltiin kommunistisympatioista ja koska hän oli mennyt kahdesti naimisiin 16-vuotiaan kanssa. 4. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen kastoi vastavalmistuneen Suomen suurimman jäänmurtajan kaimakseen. Urho-jäänmurtajan teho on 22 000 hevosvoimaa.Mitä-Missä-Milloin 1976, Otava 1975, Helsinki, s. 38. 4. maaliskuuta – Etiopian sotilashallitus Derg aloitti radikaalin maauudistuksen, joka kansallisti kaiken maan, lakkautti maaorjuuden ja asetti talonpojat vastuuseen järjestelmän toteuttamisesta. Kukaan ei saanut omistaa yli kymmentä hehtaaria maata tai palkata maatyöläisiä.[Ethiopia's Road to Socialism http://countrystudies.us/ethiopia/30.htm, Country Studies, U.S. Library of Congress] 5. maaliskuuta – Suomen suurin jäänmurtaja Urho laskettiin vesille. 6. maaliskuuta – Algerin sopimus: Iran ja Irak sopivat rajariitansa. Irak menetti yksinoikeutensa Shatt al-Arabin hallintaan ja joutui luopumaan vaatimuksestaan Iranin Khūzestāniin. 8. maaliskuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen kansanedustaja Kalevi Huotari kuoli. Hänen tilalleen Eduskuntaan tuli Matti Hannola. 10. maaliskuuta – Vietnamin sota: Pohjois-Vietnamin joukot hyökkäsivät Ban Me Thoutiin tavoitteenaan valloittaa Saigon. 15. maaliskuuta – Estado da Guanabara liittyi Rio de Janeiron osavaltioon Brasiliassa. 15. maaliskuuta – Neste Oy:n säiliöalus Enskeri lähti Sköldvikin satamasta kohti Etelä-Atlanttia. Laivan lastina oli 690 arsenikkipitoista myrkkyä sisältänyttä tynnyriä, jotka oli tarkoitus upottaa mereen Afrikan rannikolla lähellä päiväntasaajaa. Aikomus herätti vastalauseiden myrskyn. 21. maaliskuuta – Etiopian sotilashallitus Derg lakkautti kuninkaalliset arvonimet ja ehdotti monarkian kumoamista. 22. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Tukholmassa. Alankomaiden edustaja Teach-In voitti kappaleella "Ding-a-dong". 25. maaliskuuta – Oma veljenpoika ampui Saudi-Arabian kuningas Faisalin.
huhtikuu
1. huhtikuuta – Otsonikato: Kun yhdysvaltalaiset tutkijat olivat epäilleet, että tähän saakka vaarattomina pidetyt ponnekaasut (CFC-yhdisteet) saattaisivat tuhota ilmakehän otsonikerrosta, Yhdysvaltain hallitus perusti asiaa tutkineen työryhmän. 3. huhtikuuta – Bobby Fischer kieltäytyi pelaamasta šakkia Anatoli Karpovin kanssa, joten hän menetti mestaruustittelinsä. 12. huhtikuuta – Yhdysvallat sulki suurlähetystönsä Phnom Penhissä ja evakuoi kansalaisensa Kamputseasta. 15. huhtikuuta – Vuoden 1975 arsenikkiskandaali: Säiliöalus Enskerin myrkkylasti tuotiin Naantaliin. 17. huhtikuuta – Pol Pot teki Kamputseasta ”Kamputsean demokraattisen tasavallan” ja ryhtyi sen pääministeriksi (1975–1979). 20. huhtikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen torjui huhut puolueensa sisäisestä presidenttikilpailusta. Virolainen sanoi presidenttikeskustelun olevan ennenaikaista niin kauan kuin Urho Kekkonen on käytettävissä tasavallan presidenttinä. 25. huhtikuuta – Kuusi länsisaksalaisen Punaisen armeijakunnan (RAF) jäsentä valtasi Länsi-Saksan Tukholman-suurlähetystön ja otti 12 lähetystön henkilökuntaan kuuluvaa panttivangeiksi. Kaappaajat vaativat 26 toverinsa vapauttamista länsisaksalaisista vankiloista, mihin Länsi-Saksan hallitus ei suostunut. Kaappausdraama kesti 12 tuntia ja päättyi lähetystössä sattuneeseen pommin räjähdykseen. Kaksi panttivankia ja yksi kaappaaja saivat surmansa ja yli 20 ihmistä loukkaantui. Yksi kaappaaja kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin. 25. huhtikuuta – Suomen koululaiset pitivät työnseisauksen vastauslauseena hallituksen päätökselle supistaa peruskoulun määrärahoja. 30. huhtikuuta – Vietnamin sota päättyi kommunistien vallattua Saigonin ja Etelä-Vietnamin antauduttua ehdoitta. Saigonin nimi muutettiin Hồ Chí Minhin kaupungiksi.
toukokuu
1. toukokuuta – Rafael Paasio ilmoitti SDP:n vappujuhlassa Tampereella jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden. 3. toukokuuta – Yhdysvaltalainen Newsweek-lehti kirjoitti, että Kamputseassa on teloitettu tuhansia ihmisiä. 7. toukokuuta – Professori Veli Merikoski esitti julkisuuteen antamassaan kirjelmässä huolestumisensa siitä, että politiikka on syrjäyttämässä virkanimityksissä kokemuksen ja pätevyyden. Presidentti Urho Kekkonen lähetti seuraavana päivänä Merikoskelle kuuluisaksi tulleen ”onnettomat tunarit” -myllykirjeensä, jossa hän moitti Merikoskea Kymen läänin uuden maaherran nimityksen vaikeuttamisesta. 9. toukokuuta – Elokuvaohjaaja Matti Kassila, kirjailijat Christer Kihlman ja Veijo Meri sekä taidemaalari Kauko Lehtinen nimitettiin taiteilijaprofessoreiksi. 10. toukokuuta – Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n julkaisema iltapäivälehti Iltaset ilmestyi viimeisen kerran. 12. toukokuuta – Mayaguezin välikohtaus: Kamputsean laivasto valtasi yhdysvaltalaisen kauppalaivan SS Mayaguezin kansainvälisillä vesillä. 13. toukokuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee kielsi miltei kaiken oppositiotoiminnan maassa. 15. toukokuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki valtasi kauppalaiva Mayaguezin; operaatiossa kuoli 38 ihmistä. 16. toukokuuta – Intia liitti itseensä Sikkimin. 16. toukokuuta – Japanilaisesta Junko Tabeista tuli ensimmäinen Mount Everestin huipun saavuttanut nainen. 16. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Kokoomuksen kansanedustajan, varatuomari Erkki Huurtamon Kymen läänin uudeksi maaherraksi heinäkuun alusta lukien. Huurtamon tilalle eduskuntaan tuli lehtori Saara Mikkola. 21. toukokuuta – Länsi-Saksassa aloitettiin ennennäkemättömien turvatoimien saattelemana oikeudenkäynti Baader-Meinhof-ryhmää vastaan. 29. toukokuuta – 15 Länsi-Afrikan maata solmi Lagosin sopimuksen, joka loi Länsi-Afrikan talousyhteisön. 31. toukokuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välillä avattiin Nuijamaan rajanylityspaikka.
kesäkuu
1. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen vihki käyttöön suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen Espoon Hanasaaressa. Vihkiäisiin osallistui myös Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa. 1. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti uusiksi taiteilijaprofessoreiksi elokuvaohjaaja Matti Kassilan, kirjailija Christer Kihlmanin ja Veijo Meren sekä taidemaalari Kauko Lehtisen. 4. kesäkuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa jätti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle. Suomen toiseksi pitkäikäisimmäksi noussut hallitus hajosi sisäisiin kiistoihinsa, erityisesti SDP:n ja Keskustan erimielisyyksiin ns. maapaketista. 4. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen määräsi ennenaikaiset eduskuntavaalit pidettäviksi syyskuussa 1975. 5. kesäkuuta – Suezin kanava avattiin ensimmäisen kerran Kuuden päivän sodan jälkeen. 6. kesäkuuta – SDP piti puoluekokouksensa Jyväskylässä. Puolueen puheenjohtajaksi tuli puoluesihteeri, pääministeri Kalevi Sorsa, varapuheenjohtajiksi kansanedustajat Veikko Helle ja Pirkko Työläjärvi sekä puoluesihteeriksi opetusministeri Ulf Sundqvist. 11. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi Oy Veikkaus Ab:n osake-enemmistön oston valtiolle. 12. kesäkuuta – Kreikka haki Euroopan talousyhteisön EEC:n jäsenyyttä. 13. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Keijo Liinamaan johtaman virkamieshallituksen. 13. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen vahvisti tieliikennelain muutoksen, jonka nojalla turvavyön käyttö tuli pakolliseksi henkilöauton kuljettajalle ja etuistuimella matkustavalle. Samoin moottoripyörän kuljettajat ja matkustajat velvoitettiin käyttämään suojakypärää. Lainmuutos tuli voimaan heinäkuun alussa. 20. kesäkuuta – Virenojan tiilitehdas Orimattilassa paloi maan tasalle. Tehtaassa oli palon alkaessa tiilenpoltto käynnissä. Vahinkojen suuruudeksi arvioitiin kaksi miljoonaa markkaa. 20. kesäkuuta – Riihimäen Lasi Oy:n pakkauslasivarasto tuhoutui tulipalossa Riihimäellä. Tuhoutuneen omaisuuden arvoksi laskettiin 4–5 miljoonaa markkaa. 25. kesäkuuta – Portugalin siirtomaana lähes 500 vuotta ollut Mosambik itsenäistyi. Vapautusrintama Frelimon johtaja Samora Machel tuli maan ensimmäiseksi presidentiksi.
heinäkuu