1956

Vuosi 1956 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Tapahtumia tammikuu–maaliskuu pienoiskuva|right|200px|Urho Kekkonen 1. tammikuuta – Suomessa lakkautettiin viimeiset taajaväkiset yhdyskunnat, muiden muassa Haapajärvi, Kemijärvi, Kiuruvesi, Leppävaara, Oulainen, Tikkurila, Turenki ja Vaajakoski. 6. tammikuuta – Länsi-Saksa ilmoitti, että noin 250 000 itäsaksalaista oli paennut Länsi-Saksaan vuoden 1955 aikana. 13. tammikuuta – Ruotsin Ställdalenissa tapahtuneessa kiskobussin ja malmijunan yhteentörmäyksessä sai surmansa 20 ihmistä. 16. tammikuuta – Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser vannoi vapauttavansa Palestiinan. 16. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentinvaalien valitsijamiesvaalit. 16. tammikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti hallintoneuvos Olavi Hongan uudeksi oikeuskansleriksi. 24. tammikuuta – Pääministeri Urho Kekkosen johtama suomalainen valtuuskunta kävi tutustumassa Porkkalan vuokra-alueen tilaan. 26. tammikuuta – Neuvostoliitto luovutti Porkkalan vuokra-alueen takaisin Suomelle. Luovutusasiakirjan allekirjoittivat Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystössä Suomen puolelta pääministeri Urho Kekkonen ja ulkoministeri Johannes Virolainen sekä Neuvostoliiton puolelta varapääministeri Mihail Pervuhin ja suurlähettiläs Viktor Lebedev. Porkkalan palautusta oli saapunut seuraamaan suuri joukko ulkomaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajia. 26. tammikuuta – talviolympialaiset alkoivat Cortina d'Ampezzossa. 26. tammikuuta – Britannia kielsi heroiinin. 27. tammikuuta – Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen, joka pidettiin Kööpenhaminassa. 4. helmikuuta – Porkkalasta aikanaan lähtemään joutuneet pääsivät ensimmäistä kertaa yli 11 vuoteen käymään kotiseudullaan. 11. helmikuuta – Isosta-Britanniasta Neuvostoliittoon vuonna 1951 loikanneet Britannian ulkoministeriön virkamiehet Guy Burgess ja Donald Maclean pitivät Moskovassa lehdistötilaisuuden, jossa he perustelivat loikkaustaan ”idän ja lännen välisen yhteisymmärryksen edistämisellä”. 15. helmikuuta – Urho Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi. 16. helmikuuta – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK antoi yleislakkovaroituksen. 17. helmikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi antoi eduskunnan puhemiehelle K.-A. Fagerholmille tehtäväksi muodostaa uuden hallituksen. 18. helmikuuta – Professori Veli Merikosken johtama komitea sai valmiiksi lain, jonka nojalla Porkkalaan miehitysaikana tehdyt rakennukset ja rakenteet kuuluivat valtiolle ja muu kiinteä omaisuus sen entisille omistajille. 18. helmikuuta – Helsingin ja Moskovan välinen matkustajalentoliikenne alkoi. 24. helmikuuta − SAK julkisti yleislakon ohjeet. 25. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov käynnisti ”salaisella” puheellaan NKP:n 20. edustajakokouksessa destalinisaatiokampanjan. 29. helmikuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri John Foster Dulles sanoi Neuvostoliiton politiikan uuden suuntauksen merkitsevän kylmän sodan ”ensimmäisen kierroksen” loppua ja ”toisen kierroksen” alkua. 26. helmikuuta – Ministeri Penna Tervo kuoli liikenneonnettomuudessa Tuusulassa. 1. maaliskuuta – Yleislakko alkoi ja Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen presidenttikautensa. 1. maaliskuuta – Eduskuntaan tuli kaksi uutta kansanedustajaa. Tasavallan presidentiksi valitun Urho Kekkosen tilalle nousi Aaro Kauppi ja liikenneonnettomuudessa kuolleen Penna Tervon tilalle Sulo Hostila. 2. maaliskuuta – Marokko julistautui itsenäiseksi Ranskan alaisuudesta. 3. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Fagerholmin hallituksen virkaansa. 4. maaliskuuta − Eduskunnan puhemieheksi valittiin Maalaisliiton V. J. Sukselainen ja ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Väinö Leskinen. Toisena varapuhemiehenä jatkoi SKDL:n Toivo Kujala. 5. maaliskuuta – Neuvostoliitto palautti Lev Trotskille häneltä Stalinin kaudella riistetyn kunnian yhtenä kommunismin perustajana. 9. maaliskuuta – Britit karkottivat arkkipiispa Makarios III:n Kyprokselta terrorismista syytettynä. 20. maaliskuuta – Tunisia sai itsenäisyyden Ranskasta. 20. maaliskuuta – Yleislakko päättyi. 23. maaliskuuta – Pakistanista tuli ensimmäinen islamilainen tasavalta. 29. maaliskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda aloitti voimakkaan arvostelukampanjan Josif Stalinia vastaan syyttäen häntä valtuuksiensa ”suunnattomasta” yliarvioinnista. 29. maaliskuuta − Unkarin kommunistisen puolueen keskuskomitea puhdisti entisen ulkoministerin László Rajkin maineen. Rajk oli tuomittu kuolemaan vuonna 1949 ja teloitettu Stalinin käskystä.

huhtikuu–kesäkuu

7. huhtikuuta – Espanja luopui protektoraatistaan Marokossa. 3. huhtikuuta – Tarvontien eli nykyisen Turunväylän rakennustyöt alkoivat. 18. huhtikuuta – Neuvostoliitto lakkautti Kominformin. 18. huhtikuuta – Nikita Hruštšov saapui vierailulle Ison-Britannian Portsmouthiin risteilijä Ordženikidzella kahden muun sota-aluksen saattamana. Vierailun yhteydessä katosi MI6:n vakoilutehtävässä ollut brittiläinen sukeltaja Lionel Crabb, mistä aiheutui kansainvälinen skandaali.http://rt.com/Top_News/2009-04-17/Death_of_MI6_agent_during_Khrushchev_visit_still_unclear.html 19. huhtikuuta – Monacon ruhtinaan Rainier III:n ja Grace Kellyn häät. 21. toukokuuta – Ensimmäinen vetypommin räjäytys ilmakehässä lähes tuhosi Bikinin atollin. 24. toukokuuta – Ensimmäinen Eurovision laulukilpailu järjestettiin Luganossa, Sveitsissä. Kilpailun voitti isäntämaa Sveitsin edustaja Lys Assia kappaleella "Refrain". 31. toukokuuta – Presidentti Risto Ryti vihittiin valtiotieteen kunniatohtoriksi Helsingin yliopistossa. Ryti ei päässyt sairautensa vuoksi juhlatilaisuuteen. 4. kesäkuuta – Tampereella Vehmaisten kalliolla paljastettiin Evert Porilan veistämä marsalkka Mannerheimin patsas. 14. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower allekirjoitti lain, joka lisäsi sanat ”under God” (”Jumalan alaisuudessa”) Yhdysvaltain valaan. 18. kesäkuuta – Viimeiset ulkomaiset joukot lähtivät Egyptistä. 28. kesäkuuta – Sydney Silvermanin esitys kuolemantuomion lopettamiseksi läpäisi parlamentin alahuoneen Britanniassa. 28. kesäkuuta – Mellakat Poznańissa Puolassa murskattiin kovin ottein. 29. kesäkuuta – Marilyn Monroe ja kirjailija Arthur Miller menivät naimisiin.

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld saapui kahden päivän vierailulle Suomeen. 1. heinäkuuta – Porkkalan hallintokomitea lakkautettiin ja alue siirtyi Uudenmaan lääninhallituksen alaisuuteen. 2. heinäkuuta – SDP:n kansanedustaja ja entinen ministeri Väinö Tanner sanoi norjalaiselle Arbeiderbladetille myöntämässään haastattelussa odottavansa, että Nikita Hruštšov tuomitsisi Stalinin harjoittaman, talvisotaan johtaneen politiikan. 10. heinäkuuta – Britannian ylähuone hylkäsi kuolemantuomion lopettamisen. 15. heinäkuuta – Maalaisliitto aloitti 50-vuotisjuhlakokouksensa Nivalassa. Ylijohtaja Veikko Vennamo asettui V. J. Sukselaisen vastaehdokkaaksi puheenjohtajan vaaliin, mutta hävisi selvin numeroin. 25. heinäkuuta – Italialainen matkustaja-alus SS Andrea Doria upposi Nantucketin rannikolla törmättyään sumussa SS Stockholmiin. 26. heinäkuuta – Nasser kansallisti Suezin kanavan, mikä käynnisti kansainvälisen vastalauseiden aallon. 27. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti maakuntamatkan Ahvenanmaalle. Kekkonen oli vasta toinen maakunnassa vieraillut presidentti; ensimmäisen vierailun oli tehnyt P. E. Svinhufvud 1930-luvulla. 28. heinäkuuta – 15 ihmistä sai surmansa Kivisalmen lossilla kantatie 69:llä Konneveden ja Rautalammin rajalla. Lossirantaan saapuneen linja-auton jarrut pettivät, minkä seurauksena auto syöksyi veteen. Autossa oli 33 matkustajaa ja kuljettaja. Kyseessä oli Suomen siihen saakka tuhoisin liikenneonnettomuus. 30. heinäkuuta – Presidentti Eisenhower allekirjoitti laiksi Yhdysvaltain kongressin esityksen lauseen ”In God We Trust” (”Jumalaan me luotamme”) ottamisesta Yhdysvaltain viralliseksi motoksi. 20. elokuuta – Intia ilmoitti, että sen alueelle oli tunkeutunut Kiinan sotajoukkoja. 20. elokuuta – Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta lakkautettiin ja liitettiin Venäjän sosialistiseen neuvostotasavaltaan. 21. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Kliment Vorošilov saapui viisipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen. 31. elokuuta – Yhteiskunnallisen korkeakoulun valtuuskunta päätti, että korkeakoulu siirtyy Helsingistä Tampereelle. 9. syyskuuta – Lapuan hiippakunnan ensimmäinen piispa Eero Lehtinen vihittiin virkaansa Lapuan tuomiokirkossa. 18. syyskuuta – 19-vuotias postinkantaja Raili Airio löytyi ammuttuna Kokemäeltä. Tapauksen saama huomio vertautui Kyllikki Saaren murhan ja Tulilahden kaksoismurhan saamaan julkisuuteen. 25. syyskuuta – Ensimmäinen Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhdistävä puhelinkaapeli TAT-1 otettiin käyttöön.

lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Saksalainen suuramiraali Karl Dönitz vapautettiin Berliinissä sijainneesta Spandaun vankilasta hänen kärsittyään loppuun kymmenen vuoden vankeusrangaistuksensa. 2. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat ensimmäiselle valtiovierailulleen Ruotsiin. 9. lokakuuta – Oulun–Kontiomäen radalla tapahtui Rovan junaonnettomuus 10. lokakuuta – Suomi liittyi Unescon jäseneksi. 17. lokakuuta – Elisabet II kytki sähköverkkoon maailman ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan Calder Hallissa. Maailman ensimmäinen ydinvoimala oli jo käytössä Obninskissa Neuvostoliitossa. 23. lokakuuta – Unkarin kansannousu kommunistihallitusta vastaan, väkijoukot täyttivät Budapestin kadut. Turvallisuuspoliisi ÁVO avasi tulen ja Varsovan liiton joukot vyöryivät Unkariin. 29. lokakuuta – Suezin kriisi: Israel hyökkäsi Siinain niemimaalle ja työnsi egyptiläisjoukot Suezille asti. 29. lokakuuta – Tangerin kansainvälinen kaupunki liitettiin jälleen Marokkoon. 31. lokakuuta – Suezin kriisi: Britannia ja Ranska aloittivat Egyptin pommitukset. 1. marraskuuta – Pääministeri Imre Nagy ilmoitti Unkarin eronneen Varsovan liitosta ja julisti maan puolueettomaksi. 1. marraskuuta − Presidentti Nasser julisti koko Egyptin poikkeustilaan ja ilmoitti maan olevan sodassa Ranskaa ja Britanniaa vastaan. 4. marraskuuta – Neuvostoliiton lisäjoukkoja saapui Unkariin. Tulitaukoon 10. marraskuuta mennessä 7 000 sotilasta ja 25 000–50 000 kapinoijaa sai surmansa. 6. marraskuuta – Yhdysvaltain republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower valittiin uudelle kaudelle hänen voitettuaan vaaleissa demokraattihaastaja Adlai Stevensonin. 7. marraskuuta – Suezin kriisi: YK:n yleiskokous vaati Britanniaa, Ranskaa ja Israelia vetäytymään heti Egyptistä. 9. marraskuuta − Presidentti Urho Kekkonen vahvisti hallitusmuodon muutoksen, jonka nojalla Suomessa otettiin käyttöön ns. varapääministerijärjestelmä vuoden 1957 alussa. 9. marraskuuta – Toivo Särkän ohjaama elokuva Juha sai ensiesityksensä Helsingissä. Elokuva pohjautui Juhani Ahon samannimiseen romaaniin ja pääosissa olivat Eino Kaipainen, Elina Pohjanpää ja Veikko Uusimäki. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen värielokuva. 12. marraskuuta − Sudan, Marokko ja Tunisia hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi. 14. marraskuuta – Taistelut päättyivät Unkarissa. Vangittu pääministeri Imre Nagy kuljetettiin tuntemattomaan paikkaan. 16. marraskuuta − Lahdessa paljastettiin Essi Renvallin veistämä runoilija J. H. Erkon muistopatsas. 17. marraskuuta – Suezin kanavan alueelle lähtevä suomalainen YK-komppania muodostettiin Helsingissä. Komppaniaan oli hakenut 1 779 miestä, joista valittiin 268. 22. marraskuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Melbournessa. 23. marraskuuta – Suezin kriisi aiheutti bensiinin säännöstelyn Britanniassa. 30. marraskuuta – Pentti Linnosvuo voitti vapaapistooliammunnan Melbournen olympialaisissa. Suomalaisurheilijat saivat kaikkiaan kolme kultamitalia, yhden hopeamitalin ja 11 pronssimitalia. 2. joulukuuta – Fidel Castron kapinallisryhmä nousi maihin Kuubassa. Vain 12 selvisi hengissä maihinnoususta, he pakenivat vuorille ja aloittivat sissisodan hallitusta vastaan.