Vojvodina (, , , , ja ) on Serbian itsehallinnollinen provinssi maan pohjoisosassa.
Vojvodina on Serbian mukaan toinen sen itsehallinnollisista maakunnista. Vojvodinan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Novi Sad. Alueen nimi, joka on ollut virallisessa käytössä vuodesta 1945 lähtien, tulee siitä, että sitä on aiemmin hallinnut voivodi.
Historia Vojvodina on serbiankielinen nimi Pohjois-Serbian alueelle, joka ennen ensimmäistä maailmansotaa kuului Itävalta-Unkarille, tarkemmin Unkarin kuningaskuntaan. Vuonna 1918 alue siirtyi osaksi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaa (myöh. Jugoslavia).
Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan perustamisen jälkeen Vojvodinasta tuli autonominen osa Serbian ST:aa. Autonomia oli huipussaan vuosina 1974–1990. Serbian presidentin Slobodan Miloševićin hallitessa Vojvodina ja Kosovo menettivät suurimman osan itsehallinnostaan 1990. Jugoslavian sodan aikana monet Kroatiasta ja Bosnia ja Hertsegovinasta paenneet serbipakolaiset muuttivat Vojvodinaan. Vojvodinan alueella ei kuitenkaan juurikaan sodittu, vaikka hajoamissodat vaikuttivatkin alueeseen.
Miloševićin väistyessä vuonna 2000 Vojvodinan vähemmistöt kannattivat Belgradin uutta demokraattista hallitusta ja vuonna 2002 provinssin autonomia palautettiin.
Maantiede ja talous Pinta-alaltaan Vojvodina on 21 614 km2. Se sijaitsee Serbian pohjoisosassa Pannonian tasangolla. Maasto on pääsääntöisesti tasaista ja seillä on kolme huomattavaa vesiväylää: Tonava, Tisza ja Sava. Se rajautuu etelässä muuhun Serbian valtioon ja idässä Romaniaan, pohjoisessa Unkariin, lännessä Kroatiaan ja lounaassa Bosnia ja Hertsegovinaan.
Alue on Serbian merkittävimpiä maatalousalueita, joka tuottaa suurimman osan Serbian vehnästä ja maissista. Lisäksi siellä kasvatetaan öljykasveja ja sokerijuurikkaita. Muita huomattavia talouden aloja ovat muun muassa auto- ja metalliteollisuus. Vojvodina tuottaa 40 % kaikesta Serbian viennistä ja vastaa 27 % Serbian BKT:sta.
Osat ja hallinto Vojvodina on jaettu seitsemään piirikuntaan () jotka puolestaan on jaettu 45 kuntaan. Piirikunnat ovat: Länsi-Bačka Pohjois-Bačka Etelä-Bačka Pohjois-Banat Keski-Banat Etelä-Banat Srem Vojvodinalla on oma paikallisparlamentti. Se koostuu 120 vaaleilla valitusta edustajasta, jotka valitaan neljän vuoden välein vaaleilla. Parlamentti valitsee keskuudestaan presidentin ja varapresidentin. Presidentin tehtävä on edustaa paikallisparlamenttia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Väestö ja kulttuuri Vojvodina on perinteisesti ollut hyvin monikielinen, -kulttuurinen ja -uskonnollinen alue. Kuitenkin monissa alueen kunnissa serbit muodostavat enemmistön väestöstä. Unkarilaiset ovat enemmistö muun muassa Kanjižassa ja Adassa. Serbit, montenegrit, romanialaiset, romanit, ukrainalaiset ja makedonialaiset ovat suurimmaksi osaksi ortodokseja. Unkarilaiset, kroaatit ja bunjevicit ovat suurimmaksi osaksi roomalaiskatolisia, kun taas ruteenit kreikkalaiskatolisia. Lisäksi Vojvodinassa tavataan pieniä protestantti- ja muslimivähemmistöjä. Ortodoksit muodostavat noin 70 % koko väestöstä.
Vuoden 2018 väestönlaskennassa Vojvodinassa oli 1 861 863 asukasta, mikä vastaa 26,7 % koko maan väestöstä. Alueella asuu 26 eri etnistä ryhmää.
Vojvodinalla on kuusi virallista kieltä: serbia, unkari, slovakki, romania, kroatia ja ruteeni. Vojvodinan peruslain mukaan paikallishallinnolla on velvollisuus suojella alueen monikielisyyttä.
Lähteet
Aiheesta muualla
*