Maanpuolustuskurssi on Suomen puolustusvoimien toteuttama koulutus, jonka avulla halutaan muun muassa antaa johtavassa asemassa oleville sotilas- ja siviilihenkilöille kokonaisnäkemys ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tarkoitus on, että myös kriisitilanteiden aikana eri organisaatioiden johto säilyy niiden henkilöiden käsissä, joilla se on normaalioloissa.
Maanpuolustuskorkeakouluun hallinnollisesti kuuluva Maanpuolustuskurssit vastaa kurssien toimeenpanosta ja järjestelystä sekä kurssien toiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta.
Historia Puolustusneuvosto hyväksyi vuonna 1960 esityksen yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä siviili- ja sotilashenkilöille. Koulutustilaisuuksien (maanpuolustuskurssit) ylin valvonta kuului puolustusneuvostolle ja niiden toimeenpanovastuu puolustusvoimain komentajalle.
1960-luvun lopulla kurssien osallistujien puoluetausta kiintiöitiin vastaamaan eduskunnan voimasuhteita. 1970-luvulla suurimman osallistujaryhmän, lähes kolmanneksen kurssilaisista, muodostivat talouselämän ylin ja keskijohto. Poliitikoilla ja hallinnon edustajilla oli kummallakin noin 15 prosentin edustus, tiedeyhteisöillä 12 prosenttia ja Puolustusvoimilla kuusi prosenttia. Historioitsija Jukka Tarkan mukaan maanpuolustuskurssit levittivät tehokkaasti sitä sanomaa, että Suomen puolustuksesta huolehtiminen ei ollut ristiriidassa hyvien ulkosuhteiden kanssa, ja kohottivat puolustusvoimien arvostusta myös äärivasemmistossa.Jukka Tarkka: Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990, s. 208–209. Helsinki: Otava, 2012. .
60. maanpuolustuskurssin edustajia oli 3. lokakuuta 1978 palaamassa tutustumismatkalta Kuopiosta ja Siilinjärveltä, kun heitä kuljettanut DC-3-lentokone putosi Juurusveteen heti lentoonlähdön jälkeen. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 15 henkilöä. Kurssin emäntä Tarja Halonen oli jäänyt lennolta pois lääketieteellisistä syistä.
Valtakunnallisia maanpuolustuskursseja on järjestetty yli 200 kertaa ja niillä on koulutettu yli 8 000 henkilöä. Marraskuussa 2024 järjestettiin 250. valtakunnallinen maanpuolustuskurssi Karjalan prikaatissa.
Tavoitteet Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin tavoitteena on:
Antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä kokonaismaanpuolustuksen ja muun yhteiskunnan eri alojen järjestelyistä, valmiudesta ja kehittämisestä normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Perehdyttää osanottajat kokonaismaanpuolustuksen eri alojen tehtäviin ja niiden toteuttamismahdollisuuksiin sekä keskinäisiin vaikutussuhteisiin normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Edistää maanpuolustuksen ja häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa koko yhteiskunnan eri alojen keskeisissä tehtävissä toimivien tai näihin suunniteltujen henkilöiden ja heidän edustamiensa yhteisöjen keskinäistä yhteistoimintaa.
Valinnat ja kurssin toteutus Valtakunnalliselle kurssille valitaan kerrallaan noin 50 henkilöä, joista kolmannes edustaa elinkeinoelämää ja loput poliittisia päättäjiä, hallintoa, tiedotusvälineitä, tiedettä ja kulttuuria sekä Puolustusvoimia ja Suomen rajavartiolaitosta.
Maanpuolustuskurssien käytössä on Helsingin Maneesikadulla sijaitseva Uudenmaan kasarmiin kuulunut entinen maneesi. Maanpuolustuskursseja johtaa Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatioon kuuluva upseeri, apunaan upseeristoon kuuluva apulaisjohtaja ja aliupseeristoon kuuluva esikuntamestari.
Valtakunnalliset kurssit valitsevat keskuudestaan oltermannin, emännän ja isännän.
Kurssin käyneille järjestetään säännöllisesti jatkokursseja ja täydennyskursseja. Lisäksi järjestetään maanpuolustuksen erikoiskursseja, joissa käsitellään ajankohtaisia, valtakunnallisesti merkittäviä teemoja.
Kurssin suorittaneiden yhteydenpito Kurssin käyneiden yhdyssiteenä toimii valtakunnallinen Maanpuolustuskurssiyhdistys ry.
Johtajat Maanpuolustuskurssien johtajana ovat toimineet seuraavat upseerit:
eversti (2022) Jussi Kosonen 1. heinäkuuta 2024 alkaen kommodori (2020) Kaarle Wikström 1. elokuuta 2021 - 31. toukokuuta 2024 eversti (2016) Sami Nurmi 1. elokuuta 2019 – 31. heinäkuuta 2021 eversti (2016) Jukka Jokinen 1. elokuuta 2018 – 31. heinäkuuta 2019 eversti (2013) Mika Kalliomaa 1. helmikuuta 2016 – 30. kesäkuuta 2018 prikaatikenraali (2015) Heikki Välivehmas 1. elokuuta 2013 – 31. tammikuuta 2016 eversti (2007) Kim Mattsson 1. tammikuuta 2011 – 31. heinäkuuta 2013 eversti (2006) Kim Jäämeri 1. heinäkuuta 2007 – 31. joulukuuta 2010 kommodori (2003) Timo Junttila 1. lokakuuta 2004 – 30. kesäkuuta 2007 eversti (2000) Arto Räty 1. tammikuuta 2003 – 30. syyskuuta 2004 eversti (1997) Ilkka Aspara 1. huhtikuuta 2000 – 31. joulukuuta 2002 eversti (1996) Kari Siiki 1996–2000 eversti (1994) Kari Rimpi 1994–1996 kommodori (1991) Esko Illi 1991–1994 eversti (1988) Jussi Hautamäki 1990–1991 kommodori (1986) Sakari Visa 1986–1989 eversti (1978) Seppo Räisänen 1982–1986 eversti (1982) Hannu Särkiö 1980–1982 eversti (1973) Risto Setälä 1977–1980 kommodori (1973) Jan Klenberg 1974–1977 eversti (1968) Jaakko Valtanen 1970–1974 eversti (1966) Vilho Tervasmäki 1967–1969 eversti (1962) Olavi Lehti 1965–1968 eversti (1962) Niilo Riuttala 1961–1965
Lähteet
Kirjallisuutta Laura Kolbe: Yhteistä turvallisuutta rakentamassa. Maanpuolustuskurssiopetuksen ja -yhdistyksen vaiheita 1961–2011. Helsinki 2011.
Aiheesta muualla
Nyt tiedän miksi puolustusvoimille riittää aina rahaa Riikka Suominen kertoo kokemuksistaan maanpuolustuskurssilla Vihreä lanka -lehdessä vuonna 2016
Luokka:Suomen puolustusvoimat Luokka:Maanpuolustuskorkeakoulu