Gargoili, myös gargouille tai vedensyöksijä, on kivestä tai metallista muotoiltu, ulkoneva räystäskouru, joka johtaa sadeveden kauemmas rakennuksen seinäpinnasta ja joka on muotoiltu ihmis-, eläin- tai fantasiahahmoksi.
Antiikin temppeleissä vedensyöksijät muotoiltiin yleensä leijoniksi. Keskiajan goottilaisessa arkkitehtuurissa vedensyöksijät tai gargoilit veistettiin ihmis-, eläin- tai fantasiahahmoiksi, joilla oli usein groteski ja mielikuvituksellinen muoto. Nimitys tulee vanhasta ranskan kielen sanasta gargouille, joka tarkoittaa kurkkua. Samasta sanasta ovat peräisin useiden kielten kurlaamista tarkoittavat sanat.Richard Stemp: Kirkkojen ja katedraalien kieli: mitä kirkkojen arkkitehtuurin ja taiteen yksityiskohdat kertovat, s. 17. Alkuteos The secret language of churches & cathedrals, suom. Pajari Räsänen, Nina Tarvainen ja Juho Gröndahl. Nemo, Helsinki 2011. Gargoileiksi kutsutaan usein myös muita rakennusten ulkoseinissä olevia groteskeja veistoksia, jotka eivät kuitenkaan varsinaisten gargoilien tavoin toimi vedensyöksijöinä. Tällaiset koristeina toimivat veistokset kuvaavat khimairoja (chimère) tai vastaavia taruhirviöitä.
Gargoilit ovat suosittuja myös fantasiakirjallisuudessa ja -roolipeleissä, joissa ne usein ovat siivekkäitä, demonin kaltaisia olentoja.
Gargoileja
Katso myös Vesiränni Ornamentti Karikatyyri
Lähteet
Aiheesta muualla
Gargoyles Randall's Lost New York City Story of Gargouille Gargoyle Gothica Jayhallcarpenter.com
Luokka:Arkkitehtuurin käsitteet Luokka:Taiteen aiheet Luokka:Gotiikan taide