Lāčplēsis eli Karhunkaataja on Latvian kansalliseepos, joka kertoo Lāčplēsiksen seikkailuista ja latvialaisten taistelusta saksalaisia ristiretkeilijöitä vastaan. Vuonna 1888 julkaistun kirjan on kirjoittanut latvialaisten kansantarinoiden pohjalta Andrejs Pumpurs. Ensimmäisen painoksen esipuheessa Pumpurs ilmoitti pitävänsä työtään enemmänkin kansantarinoiden pohjalta runoiltuna eeppisenä lauluna kuin eepoksena. Karhunkaatajassa kuuluu paikoin voimakkaana runoilijan ja hänen aikakautensa ääni eli kansallishenkinen julistus. Latvian vanhan jumaluskon ylevyys saksalaisten tuoman kristinuskon rinnalla on yksi teoksen teemoista. Karhunkaatajalla on ollut latvialaisille samantapainen merkitys kuin Kalevalalla suomalaisille tai Kalevipoeg-runoelmalla virolaisille. Sen tematiikkaa käyttivät myöhemmin runsaasti seuraavan sukupolven kirjailijat.
Juoni Kertomus sijoittuu Latvian historiassa 1100- ja 1200-luvuilla tapahtuneen saksalaisten ristiritarien ja kauppamiesten maahantunkeutumisen ympärille: rauhaarakastava kansa taistelee valloittajia ja vieraan uskon esitaistelijoita vastaan. Lāčplēsis eli karhunkaataja on Lāčplēsis-kirjan jättikokoinen, karhun kasvattama sankari. Hän tappaa karhuja repimällä niiden leuat irti toisistaan paljain käsin. Sankari kukistaa ensin virolaisen vastustajansa, minkä jälkeen he yhdistävät voimansa taistelussa yhteistä vihollista vastaan. Heidän päävastustajansa on musta ritari, jättiläismäinen saksalainen ristiretkeläinen. Karhunkaatajan ja mustan ritarin hurja taistelu päättyy lopulta kummankin kuolemaan. Latvia on kuitenkin pelastettu.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
http://www.balticsww.com/news/features/bear_slayer.htm
Luokka:Kansalliseepokset Luokka:Latvialainen kulttuuri