Kap–Kairo-suunnitelma oli Cecil Rhodesin 1800-luvun lopulla esittämä suunnitelma, jonka tavoitteena oli rakentaa rautatie Afrikan läpi. Ison-Britannialla olisi tähän suunnitelmaan liittyvien poliittisten tavoitteiden mukaan ollut katkeamaton siirtomaiden ketju Etelä-Afrikan Kapkaupungista Pohjois-Afrikan Kairoon saakka. Suunnitelman toteutus ei onnistunut, koska Saksa valloitti Tanganjikan eli nykyisen Tansanian mannerosat, jotka yhdessä Ruandan ja Burundin kanssa muodostivat Saksan Itä-Afrikan.
Vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan loputtua sai Iso-Britannia itselleen nykyisen Tansanian alueen Kansainliiton mandaattialueena. Täten Kap–Kairo-suunnitelmaa voitiin muutaman vuoden ajan pitää toteutuneena. Egypti kuitenkin itsenäistyi jo vuonna 1922, ja myös Etelä-Afrikka sai Westminsterin säädöksellä 1931 lopullisesti itsenäisen valtion aseman. Näiden molempien maiden asioihin Isolla-Britannialla kuitenkin oli vielä kauan niiden itsenäistymisen jälkeenkin suuri vaikutusvalta, ja Egyptissä oli Suezin kanavan varsilla myös brittiläisiä sotilastukikohtia.
Kap–Kairo-rautatie on lähes valmiiksi rakennettu: vuonna 2012 rautatiestä puuttui noin 1 000 kilometrin osuus Sudanissa. Maan tilanne on poliittisesti varsin epävakaa, mutta suunnitelmissa on olojen vakiinnuttua rakentaa rata valmiiksi. Valmistuttuaan siitä tulee maailman pisin rautatielinja.
Katso myös Imperialismi Siirtomaa Siperian rata
Lähteet
Luokka:Afrikan historia Luokka:Kairon historia Luokka:Rautatiet