Ernő Gerő [] (syntymänimeltään Ernő SingerErnő Gerő. Nationalencyclopedin. Viitattu 1.7.2017., 8. heinäkuuta 1898 Terbegec, Itävalta-Unkari – 12. maaliskuuta 1980 BudapestGerő Ernő. Digitális História. Viitattu 1.7.2017.) oli unkarilainen kommunistijohtaja toisen maailmansodan jälkeen ja Unkarin pääministeri lyhyen aikaa vuonna 1956.
Gerő syntyi juutalaisperheeseen Terbegecissä, Unkarissa, nykyisessä Slovakian Trebušovicessa. Hän muutti Unkarista Neuvostoliittoon Béla Kunin kommunistihallituksen kaaduttua vuonna 1919. Molemmilla kerroilla Neuvostoliitossa ollessaan hän oli aktiivinen KGB:n agentti. Hän toimi Kominternissa Ranskassa ja taisteli Espanjan sisällissodassa.
Ernő Gerő palasi maanpakolaisuudesta Neuvostoliitosta Unkariin keväällä 1945. Hänestä tuli maaliskuussa 1945 Unkarin kansallisneuvoston jäsen maaliskuu-toukokuu 1945. Kansallisneuvosto oli vielä kuningaskuntana toimineen Unkarin korkein valtiollinen elin. Marraskuussa 1945 pidetyissä Unkarin vaaleissa Unkarin kommunistipuolue sai vain 17 % äänistä, kun taas pienviljelijäpuolue sai 57 %. Kuitenkin Neuvostoliiton komentaja Unkarissa, marsalkka Kliment Vorošilov määräsi muodostamaan koalitiohallituksen, jossa kommunistit saivat tärkeimmät virat. Kommunistit ottivat vallan 1947, ja pääministeriksi nousi Mátyás Rákosi. Vuonna 1956 Nikita Hruštšov arvosteli Rákosia stalinismia koskevassa salaisessa puheessa ja tämä joutui eroamaan. Gerő valittiin Unkarin pääministeriksi 18. heinäkuuta 1956. Neuvostoliiton johto pakotti kuitenkin myös Gerőn eroamaan pääministerin virasta 25. lokakuuta 1956, Unkarin kansannousun toisena päivänä. János Kádár valittiin hänen tilalleen. Gerő asui Neuvostoliitossa vuoteen 1961 saakka.
Lähteet
Luokka:Unkarilaiset kommunistit Luokka:Unkarilaiset poliitikot Luokka:Espanjan sisällissodan sotilaat Luokka:Kominternissa vaikuttaneet henkilöt Luokka:Vuonna 1898 syntyneet Luokka:Vuonna 1980 kuolleet