Heikki Untamo Rinne (24. lokakuuta 1941 Nousiainen – 25. huhtikuuta 2022 Nousiainen) Viitattu 30.5.2022. oli suomalainen hallintotieteiden maisteri ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1987–1999. Viitattu 11.12.2007. Työvoimapolitiikan asiantuntijana profiloitunut Rinne tunnetaan erityisesti 1980-luvulla esitellystä Rinteen mallista, jonka tarkoituksena oli työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Hän edusti SDP:n vasemmistosiipeä, ja puolueen istuessa hallituksessa, Rinne äänesti usein hallitusrintamaa vastaan ja tunnettiin erityisesti työttömien puolustajana. Hän oli myös ainoa Suomen EU-jäsenyyttä vastaan äänestänyt SDP:n kansanedustaja.

Ura Nousiaisten Saksalan kylästä kotoisin oleva Rinne valmistui sosionomiksi Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta 1965 ja hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1971. Vuosina 1971–1973 hän työskenteli Porin sosiaalisihteerinä, 1973 Loimaan sosiaalijohtajana, 1973–1974 Forssan työvoimatoimiston johtajana, 1975–1983 Rauman työvoimatoimiston johtajana ja 1983–1986 projektipäällikkönä työvoimaministeriössä.

Rinne nousi eduskuntaan Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä vuonna 1987. Tuolloin hän kertoi asettaneensa tavoitteeksi vähintään 10 000 ääntä, ja ilmoitti olevansa pettynyt saatuaan 4 444. Rinteen 12 vuotta kestänyt kansanedustajakausi päättyi vuonna 1999, jolloin hän asettui ehdolle Varsinais-Suomen vaalipiirissä ja putosi eduskunnasta. Vaalipiirin vaihtoa Rinne perusteli kotipaikan muuttumisella Porista Ruskoon. Putoamisensa jälkeen hän työskenteli Varsinais-Suomen TE-keskuksen suunnittelijana. Porissa asuessaan Rinne oli myös Porin kaupunginvaltuuston jäsen.

Hänet muistetaan myös värikkäistä puheistaan ja nokkelista välihuudoistaan. Rinnettä on kutsuttu populistiksi, joka poliitikkona herätti usein ristiriitaisia tunteita. Rinteen puoluetoverit ovat luonnehtineet häntä julkisuudenkipeäksi, turhan särmikkääksi ja liian isolla egolla varustetuksi.

Rinne herätti myös omassa eduskuntaryhmässä paheksuntaa kesäkuussa 1993 kun Eduskunnassa oli keskusteltu kansanedustajien lomarahan lakkauttamisesta, jota Rinne itse vastusti, oli hän esittänyt kommentin, jossa hän totesi että "Juutalaiset itse sanovat, että Puolan juutalaiset ovat kaikkein pahimpia kauppamiehiä . Rinteen kommentti oli tarkoitettu kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczia vastaan, joka vastusti kansanedustajien lomarahojen lakkauttamista. Rinteen kommenttiin reagoi Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtajan Gideon Bolotowsky ja asiamies Dan Kantor. SDP:n eduskuntaryhmänpuheenjohtajat Antti Kalliomäki, Liisa Jaakonsaari ja Erkki Tuomioja tuomitsivat Rinteen kommentin.

Rinteellä oli usein myös erimielisyyksiä työvoimahallinnon ja työmarkkinajärjestöjen virkamiesten kanssa. Rinne arvosteli heitä kärkkäästi muun muassa 1980 julkaistussa kirjassaan Juoppojen työllisyys. Ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan Rinne sai puolueeltaan useita huomautuksia ja menetti eduskuntaryhmän luottamuksen äänestettyään vastoin hallituksen linjaa. Marraskuussa 1989 hän esitti hallituspuolueen jäsenenä epäluottamuslausetta kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suomiselle Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssiin johtaneiden epäselvyyksien vyuoksi. 1990-luvulla Rinne äänesti ainoana SDP:n kansanedustajana Suomen EU- ja EMU-jäsenyyksiä vastaan.

Rinteen malli

Rinteen malli oli 1980-luvulla toteutettu suoran työllistämistuen kokeiluprojekti, joka pohjautui Rinteen vuosina 1979–1982 virkavapaalla tekemään tutkimukseen pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Työvoimaministeri Urpo Leppäsen tukemana tehty kokeilu ei tuottanut odotettuja tuloksia, mistä Rinne syytti työvoimaministeriön virkamiehiä ja työmarkkinajärjestöjä, jotka hänen mukaansa vesittivät suunnitellun mallin. Osia siitä päätyi kuitenkin vuonna 1987 säädettyyn työllisyyslakiin eli niin sanottuun Lex Leppäseen. Viitattu 13.4.2013.

Teoksia

Lähteet

Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Porin kaupunginvaltuutetut Luokka:Turun läänin pohjoinen vaalipiiri Luokka:Vuonna 1941 syntyneet Luokka:Vuonna 2022 kuolleet