Rätvänä (Potentilla erecta) on sormihanhikkien sukuun ja ruusukasvien heimoon kuuluva laji. Se on yleinen pienin keltaisin kukin kukkiva monivuotinen hyönteispölytteinen kasvi. Sen erottaa muista sormihanhikeista kukkien neljän terälehden avulla.
Ulkonäkö ja koko pienoiskuva|Rätvänän kuvaus Rätvänä on ruohovartinen 10–30 senttimetriä korkea kasvi. Sen varsi on haarainen ja sormilehdykkäiset lehdet kasvavat ruusukkeina. Kukka on keltainen, neliterälehtinen ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Maavarsi on paksu ja sisäosistaan punainen, mikä on antanut kasville ruotsinkielisen nimen blodrot, verijuuri; myös Suomen murteissa rätvänää on kutsuttu verijuureksi, punajuureksi tai veriruohoksi. (Internet Archive) Lehtilapa on kolmesta viiteen sorminen. Aluslehdissä lehtiruodit ovat pitkiä, mutta varsilehdistä ruodit puuttuvat kokonaan. Kukinto on aivan latvan ylimmässä päässä. Kasvi kukkii kesäkuulta elokuulle.
Levinneisyys Rätvänä kasvaa Aasiassa ja Pohjois-Euroopassa. Se on yleinen koko Suomessa.
Elinympäristö Rätvänä viihtyy kosteilla valoisilla paikoilla, kuten suolla tai metsän reunassa.
Käyttö Rätvänää on käytetty rohdoskasvina ja värjäykseen. Juurakon karvailla yhdisteillä on verenvuotoa hillitsevä taipumus. Juurakko sisältää parkkihappoa ja on siksi sopinut nahkojen parkitsemiseen. Samalla nahat saivat punaväriä.
Lähteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2022: Rätvänän (Potentilla erecta) levinneisyys Suomessa. Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Rätvänä (Potentilla erecta) Luontoportti: Rätvänä (Potentilla erecta) Valokki – nettikasvio: Rätvänä (Potentilla erecta) United States Department of Agriculture (USDA): Potentilla erecta
Luokka:Sormihanhikit Luokka:Lääkekasvit Luokka:Värikasvit