Kaarlo Castrénin hallitus oli Suomen tasavallan neljäs hallitus, joka työskenteli 17. huhtikuuta 1919 – 15. elokuuta 1919 eli vain 121 päivää. Se oli vähemmistöhallitus, joka syntyi maaliskuun 1919 eduskuntavaalien tuloksena. Maalaisliittolaisen salkuttoman ministerin Mikko Luopajärven tehtävänä hallituksessa oli hoitaa Itä-Karjalaan liittyviä asioita, koska suomalaisia sotilaita oli Aunuksen Karjalassa tukemassa alueen pyrkimyksiä irtautua Venäjästä.
Hallituksen muodostaminen ei ollut helppoa. Edistyspuolue asetti pääministeriehdokkaaksi kouluhallituksen pääjohtajan Mikael Soinisen, jonka kanssa Maalaisliitto oli valmis yhteistyöhön. Tämä ei kuitenkaan kelvannut valtionhoitaja Gustaf Mannerheimille, joka tiedusteli professori K. J. Ståhlbergin suostumusta tehtävään. Ståhlberg kuitenkin kieltäytyi yksityisiin ja yleisiin syihin vedoten, jolloin Mannerheim päätyi edellisen hallituksen valtiovarainministeriin, Edistyspuolueen oikeaan laitaan lukeutuneeseen Kaarlo Castréniin. Maalaisliiton puheenjohtaja Santeri Alkio suostui tulemaan hallitukseen varmistaakseen kieltolain läpimenon. Hallituksella oli eduskunnassa takanaan 90 kansanedustajan tuki, mutta se laski saavansa kannatusta myös sosialidemokraateilta. Ohjelmajulistuksessaan Castrénin hallitus korosti muun muassa tasavaltaisen hallitusmuodon laatimista. Jorma Keränen (toim.): Suomen itsenäistymisen Kronikka, s. 169. Jyväskylä: Gummerus, 1992. .
Jatkuvat välikohtaukset Suomen ja Venäjän rajaseudulla kiristivät maiden välejä. RKP:n Apulaisulkoministeri Leo Ehrnrooth lähetti Neuvosto-Venäjän ulkoministeri Georgi Tšitšerinille 7. kesäkuuta 1919 erittäin jyrkkäsanaisen nootin, jossa hän haukkui bolševikkeja "inhottavinta sortovaltaa edustaviksi sanansa syöjiksi". Ehrnrooth uhkasi, että "suomalaisten kärsivällisyys saattaa loppua" ja että Suomen hallitus "katsoo olevansa oikeutettu ryhtymään ilman edelläkäypää ilmoitusta tarpeellisiin toimenpiteisiin Venäjän neuvostohallituksen saattamiseksi järkiinsä".Suomen itsenäistymisen Kronikka, s. 173.
Castrénin hallitus antoi eduskunnalle tasavaltaisen hallitusmuotoesityksen. Eduskunta hyväksyi hallitusmuodon 12. kesäkuuta.
Kokoonpano
MinisteriPuolueTehtävässäPääministeri 120x120pxKaarlo Castrén Ed. 17.4.1919–15.8.1919UlkoasiainministeriöUlkoasiainministeri105x105pxCarl Enckell(amm.)17.4.1919–28.4.1919124x124pxRudolf Holsti Ed.28.4.1919–15.8.1919Apulaisulkoasiainministeri 80x80pxLeo Ehrnrooth RKP 17.4.1919–19.6.1919OikeusministeriöOikeusministeri 106x106pxKarl Söderholm RKP 17.4.1919–15.8.1919SotaministeriöSotaministeri 108x108pxRudolf Walden (amm.) 17.4.1919–15.8.1919SisäasiainministeriöSisäasiainministeri 100x100px Carl Voss-Schrader (amm.) 17.4.1919–15.8.1919ValtiovarainministeriöValtiovarainministeri 124x124pxAugust Ramsay RKP 17.4.1919–15.8.1919Kirkollis- ja opetusasiainministeriöKirkollis- ja opetusministeri 96x96pxMikael Soininen Ed. 17.4.1919–15.8.1919MaatalousministeriöMaatalousministeri 110x110px Kyösti Kallio ML 17.4.1919–15.8.1919Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöKulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 104x104pxEero Erkko Ed. 17.4.1919–15.8.1919Kauppa- ja teollisuusministeriöKauppa- ja teollisuusministeri 106x106px Juho Vennola Ed. 17.4.1919–15.8.1919SosiaaliministeriöSosiaaliministeri 125x125pxSanteri Alkio ML 17.4.1919–15.8.1919ElintarveministeriöElintarveministeri 124x124pxKarl Collan Ed. 17.4.1919–15.8.1919Salkuton ministeri 100x100pxMikko Luopajärvi ML 17.4.1919–15.8.1919
Hallituksen puoluejakauma
Puolue 17.4.1919 15.8.1919 Edistyspuolue 5 6 Maalaisliitto 4 4 ammattiministeri 3 2 RKP 3 2
Lähteet Pääministeri Kaarlo Castrénin hallituksen ohjelma 22.4.1919 Viitteet
Castren, K