GTK eli GIMP Toolkit (aikaisemmin GTK+) on useissa käyttöjärjestelmissä toimiva graafinen käyttöliittymäkirjasto. Se on Qt:n ohella suosituimpia X-ikkunointijärjestelmälle kehitettyjä käyttöliittymäkirjastoja. GTK on ohjelmoitu C-kielellä ja lisensoitu LGPL-lisenssillä. Nykyään se on GNU-projektin osa.
Alun perin GTK kehitettiin GIMP-kuvankäsittelyohjelmaa varten. Nykyään GTK on käytössä useissa merkittävissä Unix/Linux-järjestelmien työpöytäympäristöissä. Esimerkiksi GNOME ja Xfce rakentuvat sen päälle. Myös kämmenmikrojen Maemo-kehitysalusta käyttää GTK:ta. Se on käytössä joissakin suosituissa käyttöjärjestelmäriippumattomissa ohjelmissa kuten Pidginissä.
Historia thumb|GTK kehitettiin GIMPin tarpeisiin.
GTK:n kehittivät alun perin Spencer Kimball, Peter Mattis ja Josh MacDonald vuonna 1997 GIMP-kuvankäsittelyohjelman käyttöön Unix-käyttöjärjestelmien (mm. Linuxin) X Window Systemissä. Aluksi projektin nimenä oli pelkästään GTK, mutta se muutettiin GTK+:ksi oliopohjaisten laajennosten myötä. GIMPin edeltävät versiot olivat käyttäneet kaupallista Motif-kirjastoa, johon Mattis ei ollut tyytyväinen.https://web.archive.org/web/19990417052141/http://www.linuxworld.com/linuxworld/lw-1999-01/lw-01-gimp.html Vähitellen GTK+:a alkoivat käyttää myös useat muut ohjelmistot, mukaan lukien samana vuonna alkunsa saanut GNOME-työpöytäympäristö.
Ensimmäinen vakaa versio, GTK+ 1.0 julkaistiin huhtikuussa 1998. Se sisälsi GIMPin tarvitsemat peruskomponentit. Helmikuussa 1999 julkaistu 1.2-versio käsitti useita laajennuksia ja oli tarkoitettu pelkän GIMPin sijaan yleiseen käyttöön.
Vuonna 2019 projektin nimi muuttui takaisin muotoon GTK.
GTK+ 2 thumb|left|GNOME-työpöytä tummalla GTK+-teemalla Seuraava versio, GTK+ 2.0 julkaistiin maaliskuussa 2002 yli kolmen vuoden kehitystyön jälkeen. Se sisälsi useita merkittäviä muutoksia ja rikkoi yhteensopivuuden aiempien versioiden kanssa. Uudistuksia olivat muun muassa tekstin renderöinnin siirtäminen Pango-kirjastolle, GObject-oliojärjestelmän eriyttäminen GLib-kirjastoon ja tuki Windows-alustalle.
Tämän jälkeen projektissa siirryttiin nopeampaan julkaisuaikatauluun ja yhteensopivuuden säilyttäviin aiemman päälle rakentaviin päivityksiin. Uusia versioita on julkaistu vaihtelevin väliajoin noin kerran vuodessa. Viimeinen 2.x-sarjan versio oli tammikuussa 2011 julkaistu 2.24, jonka jälkeen kaikki uusi kehitys kohdennettiin 3.x-sarjaan.
GTK+ 3 Pitkän vakaan kauden edetessä alkoi esiintyä keskustelua seuraavasta suuremmasta uudistuksesta, osittaisesta yhteensopivuuden rikkomisesta ja vanhentuneiden rajapintojen poistamisesta. Luonnos GTK+ 3:n kehityssuunnitelmasta julkaistiin huhtikuussa 2009 ja lopullinen versio 3.0 julkaistiin helmikuussa 2011. Ohjelmointiteknisten parannusten ja refaktoroinnin lisäksi muutoksia 2.x-sarjaan verrattuna ovat muun muassa nykyaikaistettu syötelaitteiden tuki, uusi CSS:ään perustuva teemajärjestelmä ja yksinomaan Cairoon perustuva renderöinti.
GTK 4 GTK 4.0 on ensimmäinen pääjulkaisu, jossa on palattu aiempaan nimeen GTK (ei enää GTK+). GTK 4.0 on julkaistu joulukuussa 2020.
Tuleva kehitys Jatkossa projektin suunnitelmissa on muun muassa asettelu- ja teemajärjestelmän laajentaminen sekä yhteensopivuuden kehittäminen Gnome 3:n kanssa.
Arkkitehtuuri thumb|GTK:n piirtämä liukusäädin. thumb|Glade on ohjelma GTK-käyttöliittymien suunnitteluun ja rakentamiseen. GTK perustuu neljään projektin kehittämään kirjastoon: GLib on matalan tason kirjasto, joka sisältää yleisiä rajapintoja ja funktioita esimerkiksi tietorakenteiden ja säikeiden hallintaan sekä tapahtumien käsittelyyn. Pango on tekstin renderöintiin tarkoitettu kirjasto, jossa on huomioitu erityisesti tuki eri kielille ja kirjoitusjärjestelmille. Cairo on kirjasto kaksiulotteisen grafiikan tuottamiseen. ATK on esteettömyyskäyttöliittymäkirjasto, jonka avulla ohjelmat voivat tukea esimerkiksi suurennosta ja vaihtoehtoisia syöttölaitteita.
GTK on kirjoitettu C-kielellä käyttäen GLibin GObject-oliojärjestelmää. Sitä on mahdollista käyttää useimmilla suosituilla ohjelmointikielillä kuten esimerkiksi C++, Java, C sharp ja Python. GTK on pääasiassa kohdennettu X Window Systemille, mutta se toimii myös Windowsissa ja tuki Mac OS:n Quartzille on kehitteillä.
Käyttöliittymän elementtien ulkoasua on GTK:ssa mahdollista vaihdella erilaisilla teemamoottoreilla sekä niille tehdyillä teemoilla.
Esimerkkiohjelma Seuraava C-kielinen ohjelma luo GTK+ 2:ta käyttäen ikkunan, joka sisältää tekstin ”Hello, world!”.
thumb|Esimerkkiohjelma Human-teemalla. #include <gtk/gtk.h>
int main(int argc, char* argv[]) { /* Alustaa GTK:n. */ gtk_init(&argc, &argv);
/* Luo uuden ikkunan ja asettaa sille otsikon. */ GtkWidget* window = gtk_window_new(GTK_WINDOW_TOPLEVEL); gtk_window_set_title(GTK_WINDOW(window), "Hello World");
/* Asettaa ikkunalle 60 pikseliä leveän marginaalin reunoille. */ gtk_container_set_border_width(GTK_CONTAINER(window), 60);
/* Luo tekstin "Hello World" ja liittää sen ikkunaan. */ GtkWidget* label = gtk_label_new("Hello, world!"); gtk_container_add(GTK_CONTAINER(window), label);
/* Yhdistää ikkunansulkemisviesti pääsilmukan lopettamiseen niin, että * ohjelma sammuu kun ikkuna suljetaan. */ g_signal_connect(window, "destroy", G_CALLBACK(gtk_main_quit), NULL);
/* Näyttää ikkunan ja sen sisällön. */ gtk_widget_show_all(window);
/* Siirtyy suorittamaan pääsilmukkaa. */ gtk_main();
return 0; }
Esimerkkiohjelman voi kääntää GCC-kääntäjällä komennolla gcc -Wall helloworld.c -o helloworld $(pkg-config --cflags --libs gtk+-2.0) ja suorittaa tämän jälkeen ./helloworld -komennolla. Lopputulos näkyy oheisessa kuvassa.
Käyttö thumb|GIMPissä GTK vastaa käyttöliittymäelementtien kuten valikoiden, vierityspalkkien sekä painikkeiden piirtämisestä ja hallinnasta. GTK:ta on käytetty pohjana monissa graafisissa ympäristöissä ja niiden ohjelmissa. Sitä käyttäviä työpöytäympäristöjä ovat muun muassa GNOME, Xfce ja ROX Desktop. Lisäksi se on käytössä esimerkiksi Nokian kämmentietokoneille suunnatussa Maemo-kehitysalustassa sekä OLPC-projektin Sugar-käyttöliittymässä.
Käytössä olevan työpöydän tai alustan ei kuitenkaan tarvitse perustua GTK:hon, jotta sitä hyödyntäviä ohjelmia voisi käyttää; riittää, että järjestelmä sisältää tarvittavat kirjastotiedostot. Tästä syystä GTK onkin käytössä myös useissa monella käyttöjärjestelmällä toimivissa ohjelmissa. Yleisiä GTK:ta käyttäviä ohjelmia ovat muun muassa Abiword, Mozilla Firefoxin Linux-versio, GIMP, Inkscape ja Pidgin.
Katso myös Qt Motif
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
GTK:n viralliset sivut GTK Linux.fi-wikissä
Käyttö ohjelmoinnissa GTK+ 2.0 -tutoriaali
Luokka:GTK+ Luokka:Unix Luokka:Käyttöliittymäkirjastot Luokka:GNU