300px|thumb|Helsingin kaupunginteatteri Timo Jussi Penttilä (16. maaliskuuta 1931 Tampere – 25. helmikuuta 2011 Helsinki)Timo Penttilä Suomen arkkitehtimuseon sivuilla. Viitattu 10.7.2011. oli Suomen merkittävimpiä modernistisia arkkitehteja.
Elämä ja ura Penttilän vanhemmat olivat karjanjalostuksessa ansioitunut maanviljelysneuvos Arvo Penttilä ja Ester Elviira Matinheimo. Penttilä valmistui ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta vuonna 1950 ja arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1956. Vuosina 1957−1959 hän työskenteli Aarne Ervin arkkitehtitoimistossa ja perusti tämän jälkeen oman toimiston. Hänen läpimurtotyönsä oli vuonna 1958 suunniteltu ja 1960 valmistunut Tampereen työväenopiston talo Sampola, jonka hän suunnitteli yhdessä Kari Virran kanssa. Seuraavana vuonna hän voitti Helsingin kaupunginteatterin arkkitehtuurikilpailun, joka nosti hänet maan eturivin arkkitehtien joukkoon. Kaupunginteatterissa hän vaihtoi varhaisten töidensä betonipinnan vaaleisiin kaakelilaattoihin sekä siirtyi ankarasta rationalismista ekspressiivisemmän ilmaisun suuntaan. Kaupunginteatteri on esimerkki Penttilän pehmeästä, ihmisläheisestä modernismista, jossa on samankaltaisuuksia Reima Pietilän ja Alvar Aallon kypsimpiin töihin.
Penttilä suunnitteli myös tiukan rationaalisia rakennuksia, muun muassa Helsingin Hanasaari B -voimalaitoksen, joka on saanut ammattipiireissä arvostusta alusta lähtien. Siinä raskaat rakennusmassat on saatu sommittelulla näyttämään keveämmiltä. Vuonna 1967 valmistunut Ratinan stadion Tampereella taas edustaa 1960-luvun niin sanottua betonibrutalismia, jossa raskaat betonirakenteet jätettiin näkyviin hallitsevaksi arkkitehtoniseksi elementiksi. Rakennuksessa on nähty vaikutteita myös italialaisen modernistin Pier Luigi Nervin töistä. Uransa aikana Penttilää kritisoitiin ammattikunnan sisällä liiasta kokeilunhalusta ja modernismin tiukkoja sääntöjä kunnioittamattomasta ekspressiivisestä arkkitehtuurista (eli modernistin perisynnistä, formalismista). Arkkitehtikunnan ulkopuolella esimerkiksi J. P. Roos on arvostellut häntä terävästi liian tinkimättömästä modernista otteestaRoosin artikkeli.
Penttilä oli Suomen rakennustaiteen museon esimiehenä vuodet 1976–1980 ja kirjoitti myös ahkerasti ja poleemisesti Arkkitehti-lehteen. Hän voitti 1970-luvun lopulla useita kulttuurirakennusten suunnittelukilpailuja Lähi-idässä – Bahrainin kulttuurikeskus 1976, kilpailuehdotukset Iranin kansalliskirjastosta Teheranissa 1978 ja Yhdistyneiden arabiemiraattien ulkoministeriöstä 1979 – mutta ne eivät toteutuneet. Hänen viimeisiksi töikseen Suomessa jäivät muutamat Espoon Tapiolan keskustaan sen täydennysrakentamisen yhteydessä 1980-luvun alussa suunnitellut toimistotalot sekä Heikki Saarelan ja Kari Lindin kanssa suunniteltu Helsingin Salmisaaren B-voimalaitos, joka valmistui vuonna 1985. Vuonna 1976 Penttilälle myönnettiin rakennustaiteen valtionpalkinto.
Penttilä toimi Berkeleyn yliopiston vierailevana luennoitsijana 1968–69 ja siirtyi vuonna 1980 arkkitehtuurin mestarikoulun professoriksi Wienin taideakatemiaan. Hän jäi eläkkeelle 1996.
Tuotanto
Tampereen työväenopiston rakennus Sampola 1960 Salokunnan kirkko (Sastamala) 1960 Tampereen kauppaoppilaitos 1965 Koskipuiston ravintola (Tampere) 1966 Ratinan stadion (Tampere) 1966 Asuintalo Pellonperäntiellä Helsingin Tammisalossa 1966 Helsingin Kaupunginteatteri 1967 Hanasaaren voimalaitos (Helsinki) 1974 Suomen kaupunkiopisto, nyk. Kongressikeskus Merihotelli (Kivenlahti, Espoo) 1975 Kiinteistö Oy Hirviniemenranta, Helsingin Kuusisaari 1980 Suomen Sokerin pääkonttori (Tapiola, Espoo) 1980 Salmisaaren voimalaitos (Helsinki) 1985 Perusyhtymä Oy:n Makrotalo (Tapiola) 1986 Asuinkerrostalo Wienin Gumpendorferstrassella 1988
Lähteet Artikkelit Timo Penttilä Suomen arkkitehtuurimuseon sivuilla
Ostensive Original Gareth Griffiths, "Ostensive Original: Timo Penttilä Against Architectural Theory", Tampere, Datutop 33, 2015.
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Timo Penttilä Society
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Vuonna 1931 syntyneet Luokka:Vuonna 2011 kuolleet