pienoiskuva|Rhônen laakso, Alpit ja viinitarhat ovat tyypillistä Valais’ta.
Valais, virallisesti , , (puhekielessä , , , ) on kantoni Lounais-Sveitsissä. Kantonissa on noin 350 000 vakinaista asukasta. Valais’n pääkaupunki on Sion ().
Maantiede pienoiskuva|Rhône on monin paikoin padottu kanavaksi. Kuva Sierren ja Sion väliltä Keski-Valais'sta. pienoiskuva|Matterhorn on Sveitsin kuuluisin vuori. pienoiskuva|Gletschistä nousee solatie sekä Furkapassille että Grimselpassille. Valais rajoittuu lännessä Ranskaan, etelässä Italiaan, idässä Ticinon ja Urin kantoneihin sekä pohjoisessa Bernin ja Vaudin kantoneihin sekä Genevenjärveen.
Vesistöt Rhône-joki (, paikallisesti Wallisissa ) hallitsee Valais'n kantonia, sillä koko kantoni – lukuun ottamatta pieniä alueita Simploninsolassa ja Gemmipass-solassa – sijaitsee Rhônen ja sen sivujokien laaksoissa. Rhône saa alkunsa Valais'n koillisnurkasta, Rhônen jäätiköltä, ja virtaa halki kantonin Genevenjärveen. Asutus on suurelta osin keskittynyt Rhônen laakson pohjalle, joka on suhteellisen tasainen ja sijaitsee noin 0,5 km meren pinnan yläpuolella: (Genevenjärvi 372 m – Brig 680 m).
Rhônen merkittävimmät sivujoet Valais'n alueella ovat oikeanpuoleisella rannalla Massa, Lonza ja Dala sekä vasemmalla rannalla Saltina, Vispa, Navisence, Borgne, Drance ja Trient.
Valais’n luonnonjärvet ovat pieniä ja niitä on vähän: suurin järvi, Genevenjärven jälkeen, on Daubensee (0,6 km²). Vesivoimavarastoiksi rakennetut patojärvet ovat isompia: suurin on Lac des Dix (4,0 km²).Le Valais en chiffres, s. 11
Vuoret Valais'n pohjoisrajana ovat Bernin Alpit ja etelärajana Valais'n Alpit. Monet Sveitsin korkeimmista vuorista sijaitsevat Valais'ssa, kuten muun muassa: Dufourspitze, 4 638 m (Sveitsin korkein vuori) Matterhorn, 4 478 m Jungfrau, 4 166 m. Unescon maailmanperintökohde, Jungfraun–Aletschin alppialue sijaitsee suurelta osin Valais'ssa.
Solat Yhteydet kantonin ulkopuolelle ovat olleet pitkään hankalia. Parhaat kulkumahdollisuudet ovat olleet länteen suhteellisen matalien solien ja luonnollisesti Genevenjärven kauttaLe Valais en chiffres, s. 10: Col de la Forclaz -sola (1 526 metriä mpy.) ja Pas de Morgins -sola (1 369 metriä mpy.) vievät Ranskaan. Simploninsola (2 005 metriä mpy.) ja Iso Sankt Bernhardin sola (2 469 metriä mpy.) vievät Italiaan. Nufenenpass (2 478 metriä mpy.) on Valais'n ja Ticinon välillä. Furkasola (2 431 metriä mpy.) vie Uriin. Grimselsola (2 165 metriä mpy.) ja Col du Sanetsch (2 251 metriä mpy.) ovat reittejä Berniin. Näissä solissa on nykyään tie. Historiallisia kulkureittejä - ilman nykyaikaista tietä - on muitakin. Ne ovat nykyään lähinnä retkeilyreittejä: Gemmipass (2 316 metriä mpy.), Rawilpass (2 429 metriä mpy.) ja Pas de Cheville (2 038 metriä mpy.) ovat ikivanhoja kulkureittejä pohjoiseen. Col Ferretin solat (2 490 metriä ja 2 537 metriä mpy.) vievät Lounais-Valais'sta Alppien yli Italiaan.
Ilmasto ja sää pienoiskuva|Rhône laskee Genevenjärveen Bouveret'ssa. Alpit vaikuttavat Valais'n säähän merkittävästi, sillä korkeat vuoret ohjaavat ilmavirtauksia. Valais'ssa onkin usein muusta Sveitsistä poikkeava sää. Erityisesti Alpit vaikuttavat sademääriin: Rhônen laaksossa sataa vuosittain noin puolet siitä, mitä Pohjois-Sveitsin alangoilla ja jopa vain neljäsosa siitä, mitä Valais'n vuorilla sataa. Rhônen laaksossa, Sionissa, sekä Vispan laaksossa, Zermattissa, vuotuinen sademäärä on noin 600 mm. Isossa Sankt Bernhardin solassa sademäärä on noin 2 300 mm.
Paikkakuntakohtainen lämpötila riippuu selvästi korkeudesta. Lumiraja on talvikuukausina joulu-helmikuussa tyypillisesti 1 200-1 500 metrissä, alempana lumisateet ovat satunnaisempia. Zermattissa (1 638 mpy.) talvi kestää yleensä useita kuukausia, Sionissa (482 mpy.) lunta on satunnaisesti ja Isossa Sankt Bernhardin solassa (2 472 mpy.) talvi kestää jopa 7 kuukautta. Heinäkuun keskilämpötila Sionissa on noin +19 °C, Zermattissa +12 °C ja Isossa Sankt Bernhardin solassa +5 °C. Korkeuden vaikutus kesäajan keskilämpötilaan on näin ollen noin 0,6–0,7 °C 100 metriä kohti. Föhntuuli on vuoristosäähän liittyvä erikoisuus. Se tuo erityisesti syksyisin ja keväisin Valais'hin etelästä Alppien yli erittäin lämmintä ilmaa.
KESKILÄMPÖTILA°C korkeus mpy. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu vuosi Sion 482 -0,8 1,6 5,3 9,4 13,7 17,0 19,1 17,9 14,6 9,5 3,4 -0,4 9,2 Zermatt 1 638 -4,8 -4,0 -1,5 2,0 6,7 10,0 12,5 11,7 9,0 4,8 -0,8 -3,8 3,5 Iso Sankt Bernhardin sola 2 472 -7,8 -7,9 -6,7 -4,5 -0,2 3,6 6,8 6,6 4,4 0,7 -4,5 -6,7 -1,4
SADANTAmm korkeus mpy. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu vuosi Sion 482 53 57 48 36 41 52 48 55 38 50 60 61 598 Zermatt 1 638 43 46 49 50 61 56 47 60 41 55 55 49 611 Iso Sankt Bernhardin sola 2 472 223 222 252 244 209 156 118 130 110 191 241 241 2336
Historia
pienoiskuva|Roomalainen amfiteatteri Martignyssä. Roomalaiset valloittivat Valais'n alueen vuonna 25 eaa. ja liittivät alueen Reetian provinssiin. 400-luvulla burgundit ottivat Ala-Valais'n hallintaansa. Ylä-Wallis siirtyi alemannien vaikutuspiiriin. Vuonna 999 Valais'n kreivikunta siirtyi Sionin ruhtinaspiispalle. 1500-luvun loppupuolella Ylä-Valais'n talonpoikaisjoukot valloittivat Ala-Valais'n ja hallitsivat aluetta vuoteen 1798. 1500-luvulta alkaen maallinen hallintovalta ja kirkollinen valta ovat olleet Valais'ssa erillään.
Napoleon I valloitti nykyisen Sveitsin alueen vuonna 1798 ja julisti Valais'n alueen Helvetian tasavallan osaksi vuonna 1802 sekä Simplonin departementiksi vuonna 1810. Vuonna 1815 Valais liittyi 22. kantonina Sveitsin valaliittoon. Kantonin nykyinen perustuslaki on vuodelta 1907.
Hallinto ja asutus
Kantoni Valais on yksi Sveitsin valaliiton 26 kantonista. Kantonin ylin päättävä hallintoelin on parlamentti, Suuri neuvosto, (, ), johon valitaan neljän vuoden välein 130 edustajaa ja varahenkilö kullekin. Suuren neuvoston toimintaa johtaa kolmihenkinen puheenjohtajisto (, ). Vuoden 2013 vaaleissa valituksi tuli edustajia 10 ryhmästä, joista kaikki, Vihreitä lukuun ottamatta, toimivat omalla kielialueellaan. Vaalien äänestysprosentti oli 67.
Puolue/ryhmä paikat v. 2013 Ylä-Wallis Keski-Valais Ala-Valais Parti Démocrate-Chrétien du Valais romand (PDCVR) 33 0 18 15 Parti Libéral-Radical valaisan (PLRVS) 28 0 14 14 Christlichdemokratische Volkspartei Oberwallis (CVPO) 16 16 0 0 Union démocratique du centre du Valais romand (UDCVR) 15 0 8 7 Christlichsoziale Volkspartei Oberwallis (CSPO) 12 12 0 0 Parti socialiste du Valais romand (PSVR) 10 0 6 4 Schweizerische Volkspartei Oberwallis (SVPO) 6 6 0 0 Sozialdemokratische Partei Oberwallis (SPO) 4 4 0 0 Parti chrétien-social du Valais romand (PCS) 3 0 2 1 Les Verts - Die Grüne 2 0 2 0 Entremont Autrement (SVPO) 1 0 0 1 Yhteensä 130 38 50 42
Kantonin toimeenpaneva elin on 5-henkinen hallitus (, ).
Kantonin ylin tuomioistuin on Sionissa sijaitseva kantoninoikeus (, ). Alueellisia alioikeuksia (, ) on 9 kpl. Ne on määritelty hallintoalueittain.
Hallintoalueet
pienoiskuva|Valais'n kantonin hallinnolliset alueet. Valais koostuu 126 kunnasta (tilanne 1.1.2017 alkaen). Ne muodostavat 14 hallintoaluetta (, ). Toisinaan, esimerkiksi tilastoissa, hallintoalueita lasketaan olevan 13, kuten tilanne oli vuonna 1987 toteutettuun Raronin hallintoaluejakoon asti.
Kaupungit Valais’ssa oli vuoden 2019 lopulla seitsemän yli 10 000 asukkaan kuntaa eli kaupunkia: Sion, 34 710 asukasta Martigny, 18 297 asukasta Monthey, 17 894 asukasta Sierre, 16 842 asukasta Brig-Glis, 13 079 asukasta Crans-Montana, 10 365 asukasta Naters, 10 365 asukasta.
Asukkaat ja kieli Valais on virallisesti kaksikielinen kantoni. Kantonin enemmistökieli on ranska, jota puhuu 68 % kantonin vakituista asukkaista (tilanne vuonna 2017). Saksankielisiä on 25 %, italiankielisiä 4 % ja englanninkielisiä 4 %. Kielialueet ovat selkeät: Ylä-Wallisin alueella (Brig, Goms, Leuk, Raron, Visp) saksankielisten osuus oli vuonna 2000 yli 90 % ja vastaavasti Keski- ja Ala-Valais'n alueella ranskankielisten osuus on keskimäärin noin 90 %. Noin 80 % väestöstä on katolisia.Le Valais en chiffres, s. 35
Talous Matkailu pienoiskuva|Näkymä Bettmeralpin rinteeltä Rhônen laaksoon. Matkailu on Valais'n tärkein elinkeino. Hotelli- ja ravintolatoiminta työllisti vuonna 2013 suoraan yli 10 % työssäkäyvistä kantonilaisista ja lähes kolme kertaa niin paljon kuin maatalousLe Valais en chiffres, s. 43–44. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan Valais'n bruttokansantuotteesta 25 % (3,0 miljardia CHF) syntyy matkailussa tai siihen liittyvissä toiminnoissa. Matkailu työllistää suoraan tai välillisesti 27 % eli noin 30 000 kantonilaista. Kantonin hotelleissa, lomahuoneistoissa ja -asunnoissa sekä retkeilymajoissa ja leirintäalueilla on vuosittain yhteensä noin 17 miljoonaa yöpymistä. Näistä on lomahuoneistoissa 7,7 miljoonaa ja leirintäalueilla 0,8 miljoonaa. Hotelliyöpymisiä oli vuonna 2008 4,6 miljoonaa eli runsas neljännes kaikista matkailuyöpymisistä. Hotelliöistä runsas puolet (2,6 miljoonaa) on ulkomaisia.Kantonin viralliset sivut Ulkomaisia matkailijoita tulee eniten Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Merkittävimpiä matkailu- ja urheilukeskuksia ovatLe Valais en chiffres, s. 58: Crans-Montana eli Montana, Lens ja Icogne (0,2 miljoonaa hotelliyöpymistä vuonna 2014 / 0,7 miljoonaa laskettelijapäivää kaudella 2007-08) Leukerbad (0,2 milj. / ei tiedossa) Riederalp eli Betten ja Riederalp (0,1 milj. / 0,6 milj.) Saas-Fee (0,3 milj. / 0,6 milj.) Verbier eli Bagnes (0,2 milj. / 1,1 milj.) Zermatt (1,3 milj. / 1,5 milj.).
Vesivoima pienoiskuva|Valais'n teollisuus perustuu suurelta osin vesivoimaan. Kuvassa Grande Dixencen pato. pienoiskuva|Collombeyn öljynjalostamo Montheyn lähellä Ala-Valais'ssa.
Valais'ssa on 94 kpl vesivoimalaitoksia, joiden maksimigeneraattoriteho on vähintään 300 kW. Lisäksi Valais'n lähikantoneissa sekä Ranskan puolella on 3 voimalaitosta, joiden tuotanto perustuu osittain Valais'n vesiin. Valais'laisen vesivoiman yhteenlaskettu maksimiteho on 4 642 MW ja vuosittain tuotettu energiamäärä keskimäärin 9 594 GWh. Neljä voimaloista on pumppuvoimalaitoksia, joiden generaattoriteho on yhteensä 177 MW ja pumpputeho yhteensä 75 MW. Lisäksi kantonin alueella on 13 "puhdasta" pumppauslaitosta (ilman generaattoria), joilla siirretään vettä ylempiin vesialtaisiin. Näiden laitosten yhteenlaskettu maksimimoottoriteho on 285 MW.
Valais'n vanhin käytössä oleva vesivoimalaitos on rautatieyhtiö-SBB:n omistama Massabodenin 7 MW voimala vuodelta 1899 http://www.bitsch.ch/de/tourismus/sehenswuerdigkeiten/welcome.php?action=showobject&object_id=3126 Voimalaitoksen esittely Bitschin kunnan matkailusivuilla. Suurin on Bieudronin 1 260 MW laitos, joka valmistui vuonna 1999. Bieudron on osa Grande Dixence -padon vesijärjestelmää. Sen putouskorkeus on noin 1,9 kilometriä ja rakennevirtaama 75 m³/s.
Valais'n vesivoiman tuotanto on noin neljännes koko maan vesisähkön tuotannosta (36 TWh v. 2007Le Valais en chiffres, s. 53) ja kuudennes koko maan sähkön kulutuksesta (64 TWh v. 2007 Virallinen tilasto).
Muu teollisuus Metalli- ja kemianteollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä. Valais'n teollisuus perustuu paljolti 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuun vesivoimaan. Sähkön siirtäminen kauas oli tuonaikaisella siirtotekniikalla hankalaa, jopa mahdotonta. Näin ollen energia oli käytettävä hyväksi lähellä tuotantopaikkaa.
Alumiinin tuotanto alkoi vuonna 1908 Aluminium Industrie Aktien Gesellschaftin (AIAG) tehtailla Chippisissä. Alumiinisulatto oli myös Martignyssä. Parhaimmillaan vuosisadan alussa Valais tuotti parikymmentä prosenttia maailman alumiinista. Valais'n viimeinen alumiinisulatto Stegissä suljettiin vuotta 2006. Valais'ssa on edelleen alumiinin jalostuslaitoksia.