11. divisioona ("Iskevä Kiila") oli Keski-Pohjanmaan sotilasläänin perustama jatkosodan Suomen maavoimien divisioona. Sotilaslääniin kuuluivat Sisä-Suomen- ja Kokkolan suojeluskuntapiirit.Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia 1, s. 62, 101.
Perustaminen Perustamisen jälkeen divisioonaan kuuluivat muun muassa seuraavat yksiköt:Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia 1, s. 101. Jalkaväkirykmentti 8 (JR 8) (Väinö Linnan rykmentti) Jalkaväkirykmentti 29 (JR 29) Jalkaväkirykmentti 50 (JR 50) Kenttätykistörykmentti 4 (KTR 4) Raskas patteristo 30 (RaskPsto 30) Kevyt osasto 10 (KevOs 10) Pioneeripataljoona 28 (PionP 28) Viestipataljoona 32 (VP 32)
Divisioona pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaan, joka pääosin onnistuikin, mutta joidenkin materiaalierien osalta määrävahvuuksia ei saavutettu.
Komentajat Divisioonankomentajana oli koko sodan ajan perustamisesta 18. kesäkuuta 1941 lakkauttamiseen 12. marraskuuta 1944 eversti Kaarlo Heiskanen.
Hyökkäysvaihe 11. divisioona aloitti jatkosodan heinäkuussa 1941 jo ennen yleishyökkäyksen käynnistymistä pehmittämällä vihollisen linjoja ja valtaamalla etumaastosta lähtöasemia. Se pääsi läpimurtoon Värtsilän koillispuolella.
1944 Neuvostojoukkojen aloitettua 9. kesäkuuta 1944 suurhyökkäyksen Valkeasaaressa Kannaksella tilanne kääntyi niin pahaksi, että Valkeasaaressa osa 10. divisioonan joukoista tuhoutui ja seuraavina päivinä ne vetäytyivät lähes pakokauhun vallassa. Yleistilanteen muuttuessa ja siirryttäessä viivytykseen Kannaksella ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim määräsi 16. kesäkuuta 11. divisioonan siirrettäväksi välittömästi Syväriltä Kannaksen puolustuksen vahvistukseksi. Viisi päivää myöhemmin Valo Nihtilälle soitettiin ja tiedusteltiin, miksi neljä junaa seisoo tyhjänä Aunuksessa, vaikka kalustosta on huutava pula. Nihtilän tiedusteltua asiaa Paavo Talvelalta, silloin Aunuksen Ryhmän komentajalta, selvisi 11. divisioonan odottavan neuvostojoukkojen hyökkäystä Syvärin ylitse, minkä jälkeen olisi tarkoitus ryhtyä vastahyökkäykseen. Nihtilä käski divisioonan siirtyä välittömästi Kannakselle. Myös Mannerheim itse varmisti asian suoraan Paavo Talvelalta saman päivän iltana. Vasta 27. kesäkuuta Heiskasen komentama 11. divisioona oli valmis ottamaan rintamavastuun Kannaksella.
Lapin sota Kaarlo Heiskasen komentaman 11. divisioonan saavuttua Ouluun se alistettiin III armeijakunnalle. Osia divisioonasta oli laivattu Tornioon 4. lokakuuta. Aaro Pajari määräsi perustettavaksi taisteluosasto Heiskasen. Tornion taistelujen jälkeen divisioona eteni Tornionjoen vartta pohjoiseen kohti Muoniota. Sen vallattuaan osia divisioonasta eteni vielä pohjoisemmaksi Käsivarteen Lätäsenolle. 17. marraskuuta Kaarlo Heiskanen luovutti rintamavastuun Albert Puroman komentamalle Ryhmä Puromalle. 11. divisioonan taistelut olivat ohitse.
Katso myös Laatokan Karjalan valtaus 1941 Talin–Ihantalan taistelu
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Valo Nihtilä – tuntematon vaikuttaja.
Luokka:Jatkosodan suomalaiset divisioonat Luokka:Karjalan Armeija