Jättiläismuurahaiskäpy (Manis gigantea) on kahdeksasta muurahaiskävystä suurin ja siis myös heimonsa Manidae ja sukunsa Manis suurin laji. Se elää Länsi- ja Keski-Afrikassa Senegalista Ugandaan ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan.
Jättiläismuurhaiskävyt elävät noin 20-vuotiaksi.
Ulkonäkö Jättiläismuurahaiskävyillä on pieni pää, pitkä ja kapea kuono sekä jopa 70 senttiä pitkä kieli. Jättiläismuurahaiskäpy omistaa erittäin vahvat takajalat, jotta se pystyy kävelemään kahdella jalalla. Osittain tässä auttaa myös eturaajojen pitkät kynnet. Jättiläismuurahaiskävyn vartalon suojana on suomuinen panssari, eikä sillä ole muita karvoja kuin silmäripset. Jättiläismuurahaiskävyllä ei ole hampaita.Luonnossa 1 Nisäkkäät s.155
Elintavat
Ravinto Jättiläismuurahaiskävyt syövät vain termiittejä ja muurhaisia. Ne murtavat termittikeon vahvoilla eturaajoillaan ja nappaavat termiitit suuhunsa kielellään.
Sosiaalisuus ja lisääntyminen Jättiläismuurahaiskävyt elävät pääsääntöisesti yksin, mutta naaraat saattavat kulkea poikasensa kanssa. Poikaset syntyvät noin puolikiloisena suomut pehmeinä, mutta ne kovettuvat jo ensimmäisen elinpäivän aikana. Naaras imettää kolmisen kuukautta ja poikanen oppii itse syömään muurahaisia noin kuukauden ikäisenä. Vaaran uhatessa poikanen hyppää matalaksi ja emo käpertyy sen ylle suojaksi.
Ihmistoiminta Muurahaiskäpyjä metsästetään erityisesti niiden lihan takia, mutta myös siitä valmistettavia seoksia varten, joiden uskotaan karkottavat pahoja henkiä. Lisäksi suomujen polttaminen häätää leijonat karjan luota. Jättiläismuurahaiskäpy on harvinaistumassa metsästyksen ja metsien hävityksen takia.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla BBC:n sivu jättiläismuurahaiskävystä
Luokka:Muurahaiskävyt Luokka:Uhanalaiset nisäkkäät