Suomen laulu () on Fredrik Paciuksen säveltämä ja Emil von Qvantenin sanoittama isänmaallinen mieskuorolaulu. Ruotsinkielisen laulun on suomentanut Taavi Hahlhttp://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Suomen+laulu tai joidenkin lähteiden mukaan Aleksanteri Rahkonenhttp://www.kadettikunta.fi/pdf/KR209.pdf Matti Orlamo: "Haminan kadettiupseerit musiikkitaiteen parissa: Suomen laulun säveltäjä - everstiluutnantti Johan Baeckman". Kylkirauta 2/2009.
Suomen laulun sanojen virolainen mukaelma Eesti laulu hääl (Viron laulun ääni) esitettiin Viron laulujuhlilla Paciuksen sävelmällä vuosina 1879 ja 1910 sekä itävaltalaisen Franz Mairin sävelmällä vuonna 1894.
Historia Teksti sekä alkuperäinen sävellys syntyivät pääsiäisenä 1842 Virolahdella, Harjun kartanon musiikki-iltamien yhteydessä. Teksti oli siis alun perin kadetti Johan Baeckmanin säveltämä, mutta alkuperäinen sävellys tuhoutui ja se on kadonnut täysin. Tämä tapahtui mahdollisesti vuonna 1842 Haminan kadettikoulun "polttajaisissa", joissa komppanianpäällikkö Karl-Johan Ekenstubben käskystä oppilaiden kaikki taiteellinen tuotanto hävitettiin. Hävittämisen motiivi on saattanut olla aineiston poliittinen arkaluontoisuus liittyen Venäjään ja suomalaiskadettien itsenäisyystoiveisiin.
Teksti kuitenkin julkaistiin suomalaismielisen Fabian Collanin toimittamassa Helsingfors Morgonbladissa 31. lokakuuta 1844 nimimerkillä "Q". Fredrik Pacius innostui runosta ja sävelsi sen. Laulu ilmestyi kymmenen vuotta myöhemmin mieskuorolle sovitettuna. Sen ensiesitys oli ilmeisesti 25.3.1856, jolloin ylioppilaat lauloivat sen tervehtiessään keisari Aleksanteri II:ta Fabian Dahlström: Pacius ja kuorolaulu, teoksessa Fredrik Pacius, kotimaana musiikki, Helsinki 2009 . Kääntäjiksi on mainittu eri henkilöitä eri aikoina, ja väitetäänpä J. L. Runeberginkin olleen tässä osallisena.
Kerrotaan että Pacius huudahti eräässä konsertissa laulunsa kuultuaan: "Olenko tosiaan säveltänyt jotakin näin kaunista..!"Suuri toivelaulukirja 1, s.12 (Fazer, 1991).
Sanoituksessa mainittu Väinö on Väinämöinen.
Sanat
Alkuperäinen runo (Helsingfors Morgonblad 31.10.1844)
Suomi-Sång
Vakiintunut ruotsinkielinen lauluversio
Äänityksiä
Kansalliskirjaston Raita-digitointikokoelmassa kappale löytyy ainakin Suomen Laulun (sekakuoro) esittämänä, ruotsiksi Manskören M.M esittämänä sekä tenori M.A. Goltisonin tulkitsemana. Siitä on myös Juho Koskelon varhainen fonografiäänitys (1914-1921 ?) joka on kuunneltavissa University of Californian fonografilieriökokoelmassa.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset isänmaalliset laulut Luokka:Fredrik Paciuksen teokset Luokka:Virolahden historia