Johan Christopher Toll (1. helmikuuta 1743 – 21. toukokuuta 1817) oli ruotsalainen sotamarsalkka ja poliitikko.
Tollilla oli merkittävä rooli kuningas Kustaa III:n vallankaappauksessa vuonna 1772, sillä hän suostutteli Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Kristianstadin varuskunnan kuninkaan puolelle. Vallankaappauksen jälkeen Tollista tuli eräs kuninkaan tärkeimmistä avustajista, ja hän sai merkittävän aseman Ruotsin puolustus- ja ulkopolitiikassa. Vuonna 1786 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi.
Kun Kustaa III hyökkäsi Venäjälle vuonna 1788, turvautui hän paljolti Tollin laatimiin hyökkäyssuunnitelmiin. Sota sujui huonosti, ja niinpä Toll joutui kuninkaan epäsuosioon. Vastoinkäymisistä ei kuitenkaan olisi pitänyt syyttää Tollia, sillä hän oli alun perin pitänyt hyökkäyksen ajoitusta huonona. Ruotsin armeija olisi hänen mielestään tarvinnut enemmän aikaa sotaan valmistautumiseen.
Tollin vastoinkäymiset jatkuivat 1790-luvulla. Armfeltin salaliitto -nimisestä maanpetoksesta syytetyn Gustaf Mauritz Armfeltin vastaisen oikeudenkäynnin yhteydessä myös Toll joutui epäilyksenalaiseksi, ja hänet tuomittiin melko huterin perustein kahdeksi vuodeksi vankilaan. Kuningas Kustaa IV Aadolf palautti kuitenkin pian Tollin kunnian ja nimitti tämän tärkeisiin diplomaattisiin tehtäviin. Vuonna 1801 Toll siirtyi hoitamaan Skånen kenraalikuvernöörin virkaa.
Vuonna 1807 Ruotsi tarvitsi jälleen Tollin diplomaattisia taitoja. Napoleonin joukot olivat saartaneet Ruotsin armeijan Rügenin saarelle Pohjois-Saksaan, mutta Toll onnistui neuvottelemaan ruotsalaisille kunniallisen vetäytymisen. Ruotsalaiset saivat pitää kaikki aseensa ja kalustonsa. Kustaa IV Aadolf palkitsi hänet tästä hyvästä sotamarsalkan arvolla.
Vuonna 1814 Toll korotettiin kreivin arvoon.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ruotsin sotamarsalkat Luokka:Kenraalikuvernöörit Luokka:Ruotsalaiset kreivit Luokka:Vuonna 1743 syntyneet Luokka:Vuonna 1817 kuolleet