Lagotto romagnolo on italialainen koirarotu. Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus oli vedestä noutava lintukoira. Myöhemmin sitä on käytetty tryffelinetsintään. Rotu oli vuonna 2025 Suomen 33. eniten rekisteröity koirarotu. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin 300–500 lagotto romagnoloa.

Ulkonäkö pienoiskuva|Lagotto romagnolo Lagotto on sopusuhtainen, vaatimattoman näköinen koira. Sillä on iloinen ilme, joka vastaa rodun luonnetta. Turkin laatu vaihtelee koirakohtaisesti. Sen turkki on kihara, villava ja tiheä. Turkista ei irtoa karvaa, mutta se huopaantuu herkästi, joten sitä pitää hoitaa avaamalla takut ja poistamalla kuollutta pohjavillaa. Kun turkki kastellaan, sen annetaan kuivua itsekseen, jolloin karva vetäytyy taas kiharoille.

Pää on melko suuri ja ylhäältä katsottuna puolisuunnikkaan mallinen. Kirsu on suuri ja kuono-osa leveä. Purenta on täydellinen leikkaava- tai tasapurenta. Korvat ovat kolmionmuotoiset ja taittuneet. Kaula on lihaksikas, runko tiivis ja vahva. Lagoton selän on oltava suora, eikä häntä saa koskaan olla kippuralla. Jalat ovat lihaksikkaat ja suorat, liikkeet tasaiset ja reippaat.

Turkki voi olla väriltään esimerkiksi ruskea tai valkoinen merkein, pienipilkkuinen ruskeavalkoinen eli roan. Osalla lagotto romagnoloista on ruskea maski. Rodun säkäkorkeus uroksilla on 43–48 cm (ihannekorkeus 46 cm) ja nartuilla 41–46 cm (ihannekorkeus 43 cm, jonka sallittu poikkeama +/–1cm). Paino on uroksilla noin 13–16 kg ja nartuilla noin 11–14 kg. Rodun sanotaan joskus muistuttavan espanjanvesikoiraa.

Luonne ja käyttäytyminen

Lagotto on luonteeltaan kekseliäs, hyväntahtoinen ja pehmeä koira, joka on hyvin kiintynyt omistajaansa. Se on erittäin hyvä seuralainen sekä erinomainen varoittaja. Lempeällä, mutta johdonmukaisella koulutuksella lagotosta saa koulutettua hyvin käyttäytyvän koiran. Siltikin rodulla on paljon luonnevaihteluita yksilöiden välillä, joita ei koulutuksella pysty poistamaan. Rodulla esiintyy myös jonkin verran arkuutta sekä heikkoa hermorakennetta. Riistaviettiä on jalostettu rodusta pois, jotta koira pystyisi keskittymään paremmin tryffeleiden etsintään.

Tutkimusten mukaan lagotto romagnoloilla esiintyy enemmän pelkoja kovia ääniä kohtaan verrattuna keskimääräiseen koirarotuun. Jopa noin 40 %:lla lagotto romagnoloista esiintyy jonkin asteista ääniarkuutta. Rodulla esiintyy myös keskimääräistä enemmän aggressiivisuutta omia ihmisiään kohtaan ja pelkoja vieraita koiria kohtaan.

Harrastukset Kotimaassaan Italiassa lagottoja käytetään edelleen pääasiassa tryffelisienten etsinnässä. Suomessa lagotot ovat pääasiassa seura- ja harrastuskoiria, joita kilpailee näyttelyiden ohessa muun muassa agilityssä, tokossa ja rally-tokossa. Erinomaisen hajuaistinsa ansiosta monia lagottoja käytetään Suomessakin sienten, kuten kantarellien, suppilovahveroiden ja korvasienien etsintään. Suomesta on löydetty myös tryffeleitä lagottojen avulla. Rodulla on palveluskoirakoeoikeudet, ja muutamat harrastavat aktiivisesti palveluskoiralajeja.

Alkuperä

Lagotto romagnolo on kotoisin Ravennan suoalueilta ja Comacchion alangoilta. Alun perin se kehitettiin noutavaksi lintukoiraksi. Kun Romagnassa sijaitsevia suoalueita kuivattiin ei lagottoja enää tarvittu ja kanta kuihtui nopeasti, kunnes sen hyvää hajuaistia alettiin hyödyntää arvokkaiden tryffelisienien etsinnässä. Se vakiinnutti nopeasti paikkansa tryffelinetsinnässä. Suomen ensimmäiset lagotot tuotiin Italiasta vuonna 1996 ja ensimmäinen suomalainen pentue syntyi 16. elokuuta 1999. Terveys pienoiskuva|Lagotto romagnolo Lagotto elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2011–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä luusto- ja nivelsairaudet. Lagotto romagnolon merkittävimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasia, muutamat silmäsairaudet, kilpirauhasen vajaatoiminta, atopia ja ruoka-aineallergiat.

Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Noin 59 %:lla lagotoista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A ja B), kun taas kohtalaista ja vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 9 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D ja E).

Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis) ja kaihia. Lagotto romagnolon PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto ja silmätarkastuslausunto.

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) johtuu liian alhaisesta kilpirauhashormonien määrästä ja sen koirien yleisimpiä sisäerityssairauksia. Kilpirauhasen vajaatoiminta puhkeaa usein keski-ikäisillä tai vanhoilla koirilla. Sairautta hoidetaan elinikäisellä levotyroksiinikorvaushoidolla.

Yksi rodun merkittävimmistä terveysongelmista on atopia ja ruoka-aineyliherkkyys. Molemmissa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin eli allergeeneihin. Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Lagotto romagnolot ovat keskimääräistä rotukoiraa vähemmän sisäsiittoisia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Lagotto romagnolon jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 20 %.

Katso myös Espanjanvesikoira Portugalinvesikoira Barbet Villakoira Lähteet

KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Suomen Lagottoklubi ry

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Italialaiset koirarodut Luokka:FCI 8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat Luokka:Vesikoirat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit