Aqtöben alue (; ) on hallintoalue Kazakstanin länsiosassa. Sen hallinnollinen keskus on Aqtöben kaupunki. Alueen pinta-ala on 300 600 neliökilometriä. Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan siellä oli 906 220 asukasta.
Aqtöben alue rajoittuu koillisessa Qostanain, idässä Ūlytaun, kaakossa Qyzylordan, lounaassa Mañğystaun, lännessä Atyraun ja luoteessa Länsi-Kazakstanin alueisiin sekä pohjoisessa Venäjän Orenburgin alueeseen ja etelässä Uzbekistanin Karakalpakstanin tasavaltaan. Se on etupäässä matalaa tasankoa. Keskiosassa kohoaa Uralvuorten eteläinen jatke Mūğaljar (korkein kohta Ülken Boqtybai 657 metriä). Lännessä on Etu-Uralin ja koillisessa Turgain laakio, lounaassa Kaspian syvänkö ja etelässä hiekka-aavikoita kuten Aralin Karakum sekä Iso- ja Pieni-Borsyq. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kromiitti, nikkeli, koboltti, fosfori, titaani, kulta, bauksiitti, rikkikiisu, maaöljy, maakaasu, kivihiili ja kaliumkloridi.
Alueella vallitsee kuiva mannerilmasto. Talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia ja kuivia. Tammikuun keskilämpötila on etelässä –10 ja idässä –17 astetta. Heinäkuun keskilämpötila on pohjoisessa 21–23 ja etelässä 24–26 astetta. Vuotuinen sademäärä vaihtelee pohjoisen 350:stä etelän 200 millimetriin.
Suurimmat joet ovat Jem (Embı), Uralin sivujoet Or ja Elek sekä Yrğyz, Oiyl, Torğai ja Sağyz. Pienistä järvistä suurin osa on suolaisia. Joet ja järvet kuivuvat usein kevään jälkeen.
Alueen pohjois- ja keskiosat ovat ruoho- ja heinäaroa ja eteläosa puoliaavikkoa tai aavikkoa. Jokilaaksoissa on niittyjä, poppeli-, haapa- ja koivumetsiköitä ja pensaikkoja. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, korsakki, mäyrä, saiga-antilooppi, kuhertajagaselli ja villisika.
Vuonna 1932 perustettu alue jakautuu hallinnollisesti Alğan, Baiğaninin, Hromtaun, Mūğaljarin, Märtökin, Oiylin, Qarğalyn, Qobdan, Şalqarin, Temırin, Yrğyzin ja Äiteke bin piireihin sekä Aqtöben kaupunkipiiriin. Muita kaupunkeja ovat Alğa, Embı, Hromtau, Jem, Qandyağaş, Şalqar ja Temır. Kaupunkiväestön osuus on 74,1 prosenttia. Asukkaista 85,7 prosenttia on kazakkeja, 7,2 prosenttia venäläisiä, 3,3 prosenttia ukrainalaisia ja 1,0 prosenttia tataareja (vuonna 2025).
Alueen läpi kulkevat Orenburgin ja Taškentin sekä Atyraun ja Orskin väliset rautatiet. Tärkein maantie johtaa Oralista Aqtöben ja Qarabūtaqin kautta Araliin.
Tärkeimmät teollisuudenalat ovat kaivos-, metalli- ja kemian teollisuus. Maatalous tuottaa viljaa, vihanneksia, perunaa, lihaa ja maitoa. Suurimmat veronmaksajat olivat vuonna 2022 öljy- ja kaasuyhtiö SNPS-Aktobemunaigaz sekä kaivos- ja metalliyhtiö Kazhrom.
Aqtöbessä toimii yliopisto, lääketieteellinen korkeakoulu ja sotilaslentäjäakatemia, kazakin- ja venäjänkieliset teatterit, filharmonia ja kotiseutumuseo.
Lähteet
Aiheesta muualla
Alueen sivusto
Luokka:Kazakstanin hallinnolliset alueet