Lapualaisooppera on vuonna 1966 kantaesityksensä saanut musiikkinäytelmä, joka on Arvo Salon kirjoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä. Lapualaisooppera kirjoitettiin juhlanäytelmäksi Ylioppilasteatterin 40-vuotisjuhlaan. Kantaesityksen ohjasi Kalle Holmberg ja ensi-iltansa näytelmä sai 21. maaliskuuta 1966. Samana iltana ratkenneissa eduskuntavaaleissa Arvo Salo valittiin kansanedustajaksi.
Lapualaisoopperan roolihahmoista osa oli todellisia historian henkilöitä. Todelliset hahmot ja heidän tekemikseen kuvatut oikeistoradikaalit Lapuan liikkeen väkivaltaisuudet provosoivat voimakkaan kulttuurikeskustelun. Vasemmiston rooliksi näytelmässä jäi väkivallan passiivinen, pasifistinen, vastustaminen. Hengeltään ja tyyliltään näytelmän katsottiin muistuttavan Bertolt Brechtin näytelmiä. 1960-luvulla Lapuan liikkeen radikalismi oli vielä kipeästi muistissa ja monia porvarillisia kansalaisia näytelmä loukkasi. Näytelmää on pidetty uraauurtavana ja eräänä Suomen teatterihistorian kulttiteoksista.
Lapualaisooppera on kantaesityksensä jälkeen esitetty lukuisissa ammatti- ja harrastajateattereissa eri puolilla Suomea. Sen ovat esittäneet muun muassa Tampereen Työväen Teatteri (1966) ja Lapuan harrastajanäyttelijät (2001). Lapualaisooppera on käännetty ruotsiksi nimellä Lappo-operan, ja se on esitetty myös Svenska Teaternissa sekä Tukholman Dramatenissa ja Södra Teaternissa vierailuesityksinä. Pitkän tauon jälkeen Aleksanterin teatteri otti näytelmän ohjelmistoonsa vuonna 2000, ja sen jälkeen sitä on esitetty monissakin teattereissa. Ylioppilasteatteri esitti Lapualaisoopperan kesällä 2016 Mustikkamaan kesäteatterissa 90-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi.Laaksonen, Teemu: Täällä tehdään vallankumousta ja penisorigameja – Ylioppilasteatteri täyttää 90 vuotta. Yleisradio 2.11.2016.
Lapualaisoopperasta kehkeytyi aikanaan myös oikeudenkäynti. Kapteeni evp. Artturi Vuorimaa nosti rikoskanteen teoksen kirjoittajaa Arvo Saloa vastaan, koska merkittävä osa Lapualaisoopperan teksteistä oli Vuorimaan mielestä lainattu luvattomasti hänen kirjastaan Kolme kuukautta Kosolassa. Korkeimman oikeuden päätöksellä KKO 1971-II-44 kaikki vaatimukset Saloa vastaan hylättiin.
Näytelmästä julkaistiin kirjallinen äänilevy sekä dokumenttielokuva Lapualaismorsian vuonna 1967.
Näyttelijät (kantaesityksessä) Vihtori Kosola, Jumalan valitsema kansanjohtaja: Vesa-Matti Loiri Elin, edellisen valitsema emäntä: Tytti Paavolainen Hurja Hilja, sivistynyt Suomen nainen: Terttu Vilhola Vihtori Herttua, Jumalan valinnut varajohtaja: Pekka Laiho Vuorimaa, uskollinen oppilas: Veikko Kerttula Muilu, kyyditsijä: Kai Öhman Isotalo, talonpoika: Jukka Sipilä Vähätalo, pientalonpoika: Kari Franck Erik Petter Mättö, sydäntautinen suutari: Seppo Miettinen Maria, edellisen vaimo: Tuula Nyman Petteri, edellisten poika: Juri Saarikoski Lyyti, kansanedustaja: Kaisa Korhonen Asser Salo, ihmisoikeustaistelija: Lars Svedberg Etelä, työtön merimies: Tuomas Vesterinen Isontalon renki: Heikki Kinnunen
Kuoro (kantaesityksessä) thumb|upright|Kuoroa Vanhalla ylioppilastalolla vuonna 1966. (Valokuva Lasse Naukkarinen.) Sakari Aaltonen Asta Alanen Eija Grönberg Kristiina Halkola Viveca Hedengren Ritva Holmberg Reima Kekäläinen Hilkka Lappela Pertti Lumirae Tytti Oittinen Aulikki Oksanen Taisto-Bertil Orsmaa Jotaarkka Pennanen Arja Saijonmaa Eeva-Helena Salminen Olli Tuominen Hannu Wegelius Maria Wolska Erkki Vuori
Lähteet Forss, Timo Kalevi: ”Toverit herätkää”, Poliittinen laululiike Suomessa. Into 2015. Kallinen, Timo: Ylioppilasteatteri 1926-1976. Kallio, Reino: Lapuan laki oli kova laki. Ilkka 28.7.2001. Kemppinen, Kullervo: Laamanni muistelee. WSOY 2000. Salo, Arvo: Lapualaisooppera. (Uusintapainos v. 2000.)
Viitteet
Aiheesta muualla Ylioppilaslehti Lapualaisoopperasta. Lapualaisoopperaa koskeva päätös KKO 1971-II-44 (Finlexin tiivistelmä). Lapualaisoopperaa koskeva päätös KKO 1971-II-44 (koko päätös). Lapualaisooppera. Ylen Elävä arkisto.
Luokka:Suomalaiset näytelmät