Kajaanin paperitehdas oli Kajaanin Tihisenniemellä sijainnut UPM-Kymmene-konserniin kuulunut tuotantolaitos, joka toimi 30. lokakuuta 1919 – 17. joulukuuta 2008. Tehtaassa oli lopettamisvaiheessa kolme paperikonetta ja se oli UPM:n mittakaavassa keskimääräistä suurempi paperitehdas. Se on myös suurin Suomessa suljetuista paperitehtaista ja oli toimiessaan eräs Euroopan suurimmista sanomalehtipaperitehtaista.
Paperitehdas perustettiin vuonna 1919, mutta kemiallisen puunjalostuksen perinteet Kajaanissa ulottuvat vuoteen 1909, jolloin Pohjois-Suomen ensimmäinen sellutehdas, Kajaanin sellutehdas aloitti toimintansa. Yritys toimi aiemmin nimillä Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö ja myöhemmin Kajaani Oy vuoteen 1989 saakka, jolloin Yhtyneet Paperitehtaat Oy osti Kajaani Oy:n. Tehtaan ensimmäinen paperikone PK1 oli toiminnassa vuosina 1919–1983. Kone myytiin vuonna 1988 Kiinaan, jossa se on edelleen toiminnassa. Myös sellutehdas lopetettiin 1980-luvun alussa. Tehdasalueella on myös vuonna 1907 toimintansa aloittanut saha, joka jatkaa toimintaa paperitehtaan lopettamisen jälkeen.
Tehtaan yhteydessä toimii lisäksi Kainuun Voima Oy:n höyryvoimala, joka toimittaa tehtaalla tarvittavan prosessihöyryn lisäksi suurimman osan Kajaanin kaupungissa tarvittavasta kaukolämpöenergiasta. UPM-Kymmene Oyj luopui omasta höyryvoimalastaan vuonna 1999 ja tarvittava prosessihöyry ostettiin Kainuun Voiman höyryvoimalaitokselta tehtaan lopettamiseen saakka. UPM omistaa Kainuun Voimasta 50 prosenttia ja toinen 50 prosenttia on Kajaanin kaupungilla. Paperitehdas oli suurin yksityinen työnantaja Kajaanissa. Tehdasalueella on myös tehdasalueen paloasema, UPM:n metsäosaston toimistoja, tuoreveden ottamo, jäteveden puhdistuslaitos, kytkinkenttä, korjaamotiloja, punnitus- ja mittaus-asema ja Kajaanin saha.
Nykyisin Kajaanin paperitehtaan alueella toimii Renforsin Ranta nimellä tunnettu yritysalue, ja alueella toimii useita yrityksiä. Yrityksiin lukeutuvat mm:ssa Herman It Oy, CSC Tieteen ja tietotekniikan keskus Oy sekä Pölkky konserniin kuuluva Kajaaniwood Oy:n saha.
220px|right|thumb|UPM:n Kajaanin tehtaiden 100-vuotislogo
Tuotanto Kajaanissa valmistettiin loppuvaiheessa SC-aikakauslehtipaperia, MFS-erikoissanomalehtipaperia ja sanomalehtipaperia (news), jotka olivat halvimpia markkinoilla olleita paperilaatuja. Kajaanissa valmistetulle paperille on painettu muun muassa Kainuun Sanomat, Helsingin Sanomat, Kaleva, Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa ja Pirkka, Etelä-Suomen Sanomat. Myös saksalainen Bild der Frau ja italialainen Life Style on painettu kajaanilaiselle paperille. Massanvalmistuslinjoista SC-hiomon (SGW) kapasiteetti oli 125 000 t/a ja painehiomon (PGW) 130 000 t/a. Kuumahierrettä valmistavan TMP1:n kapasiteetti oli 85 000 t/a ja TMP2:n kapasiteetti 230 000 t/a. Paperikone 1:llä oli myös oma hiomo aina PK2:n valmistumiseen saakka. Lisäksi tehtaalla oli vuosina 2007–2008 mäntykuitua käyttävä koelinja.
Paperitehdas
Kajaanin paperitehdas koostui kahdesta osasta: vanhasta paperitehtaasta (PK1) ja uudesta paperitehtaasta (PK2, PK3, PK4), joka jakautui kahteen osaan: PK2 ja PK3 yhteinen halli sekä erillinen halli PK4:lle.
Vanha paperitehdas
Paperikone:
Ruotsalaisen Karlstads Mekaniska Verkstadin valmistamassa PK1-paperikoneessa oli korkeapaineperälaatikko. Kiillotukseen käytettiin Appleton-kiillotuskalanteria, rullaus tapahtui Jagenberg-rullaimella ja arkeiksi paperit leikattiin Hamblet-Maxon-arkkileikkurilla.
Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti ja Tuotteet MuutaPaperikone PK1 (Kuva koneesta)Karlstads Mekaniska Verkstad Ab (KMW)30.10.1919–11.3.1983, n.klo 12, myyty Kiinaan vuonna 1988 Qingdao Bei-Fa-yhtiölle, jossa edelleen toiminnassaTasoviira: viiran pituus 25,4 m3,88 m (joissakin lähteissä ilmoitettu myös 120")Kivitelatn.350 m/min (5,8 m/s, 1976/Kajaani Oy, Tekninen seloste 15.12.76)n. 30 000 tn./a. Pintapainoalue 40...140 g/m2. Hiokepitoiset tapetti- ja bulkkipainopaperit ja kiillotetut paino- ja kuponkipaperit sekä edellämainitut laadut myös värillisinä.(Tekninen seloste 1976)Koneeseen kuului lisäksi 3 hollanteria, 2 jordanmyllyä, massagarnityri, rullain ja duplex-leikkauskone.
1 000 m3 hiokesäiliö (35 t hioketta) 2 kpl 200 selluloosasäiliötä 80 m3 jauhatussäiliö, johon sellu tuli suoraan sellutehtaalta Dilt's kartiomyllyt Paineentasaussäiliöt Massanmittauskeskus Sykloonit Konekyyppi Jordan-mylly Bird-sihdit
Uusi paperitehdas
Uuden paperitehtaan koneiden (PK2, PK3, PK4) yhteinen kapasiteetti oli noin 640 000 tonnia vuodessa. Paperikoneiden kapasiteettia oli tarkoitus kasvattaa investoinnein ja toimintaa tehostamalla 665 000 tonniin vuodessa vuoteen 2010 mennessä, mutta suunnitelmat raukesivat tehtaan lopettamiseen. Paperikone PK4 pysäytettiin 27.2.2008 kymmeneksi kuukaudeksi, mutta tehtaan lopettamisen myötä seisokki muuttui pysyväksi. Konetta pidettiin usean kuukauden ajan muutaman päivän käynnistysvalmiudessa.
Paperikoneet:
Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti ja Tuotteet MuutaPaperikone PK2Valmetheinäkuu 1963–17.12.2008 klo 04:37 (uusittu 1984)Sym-Former R6 650 mm ?1 150 m/minSC-paperi, noin 170 000 t/a (alkuper. 75 000 t/a), Neliömassat 51–70 g/m2Kone purettu ja romutettu keväällä 2009.Paperikone PK3Valmet1.6.1971 klo 20:52 – 17.12.2008 (iltapäivällä) (Uusittu 1988)Tasoviira7 650 mm ?1 350 m/minMFS-paperi (Erikoissanomalehtipaperi) ja kirjapaperi, noin 245 000 t/a, Neliömassat 45–60 g/m2 Kone purettu ja romutettu keväällä 2009.Paperikone PK4 (Kuva koneesta)Valmet2.5.1982-27.2.2008 (aamulla noin klo 9)Sym-Former N9200 mm Sym-Press II1 350 m/min (Ennätys 1 501 m/min, vko 5/2008)Sanomalehtipaperi (News) ja luettelopaperi (TD), 225 000 t/a, Neliömassat 39–49 g/m2. PK4 valmisti viidennen miljoonannen tonninsa perjantaina 30.11.2007. Juhlarulla päätyi sanomalehti Kalevan käyttöön. Kone purettu ja pakattu merikonttehin tarkoituksena rakentaa se Intiaan mutta hankkeesta luovuttiin ja kone on romutettu.
Tuotteet lopettamisvaiheessa Superkalanteroitu aikakauslehtipaperi (SC): UPM Smart, 51,0 – 70,0 g/m2 UPM Cat, 39,0 – 60,0 g/m2
Erikoissanomalehtipaperi (MFS): UPM Brite, 42,0 – 60,0 g/m2
Sanomalehtipaperi (News): UPM News, 40,0 – 52,0 g/m2
Aiemmin poistuneet tuotteet UPM Lux (Kajalux) Tapettipaperi
Raaka-aineet Kajaanin paperitehtaan pääasiallinen raaka-aine oli Kainuusta saatu kuusipuu. Tuonnin osuus Venäjältä oli vähäinen. Tehdas käytti paperin-valmistukseen noin 1,4 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Puu tuotiin tehtaalle noin 150 km:n säteeltä Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta sekä Pohjois-Savosta. Kuusirankojen lisäksi raaka-aineena käytettiin lähialueen sahoilta saatua kuusihaketta, jonka osuus koko raaka-aineesta oli noin 25 %.
Paperin valmistuksessa tarvittava raakavesi otettiin Kajaaninjoesta. Prosessista tulevat jätevedet käsiteltiin tehtaan puhdistamolla mekaanisesti ja biologisesti, minkä jälkeen puhdistettu vesi johdettiin takaisin jokeen.
Mäntykuidun käyttökokeilu UPM-Kymmene Oyj toteutti mäntykuidun käyttökokeilun paperinvalmistuksessa Kajaanin tehtaalla vuosina 2007–2008. Mäntyä oli jo aiemmin kokeiltu Kajaanin tehtaalla useamman vuoden ajan. UPM kehitti menetelmän, jonka avulla paperinvalmistuksessa haitallinen männyn pihka saatiin pilkottua otsonilla UPM:n ja saksalaisen ITT Wedecon kehittämässä menetelmässä. Mäntyhanke Otzo8 alkoi maaliskuussa 2008, ja tuotannon testaus aloitettiin kuusella. Männyn käyttöä lisättiin asteittain. Kajaanin tehdas oli sulkemisvaiheessa ainoa mäntypaperin valmistaja maailmassa. Investointi maksoi 11,3 miljoonaa euroa.
Koetulokset olivat myönteisiä, mutta mäntypaperilla on vieläkin haasteita voitettavana. Yksi ongelma on sen vaaleus. Myös paperiprosessin pihkanpoiston tehokkuus vaatii vielä kehittelyä. Pihkaisuus on rajoittanut männyn käyttöä paperinvalmistuksessa. Mänty on uusi vaihtoehtoinen puulaji mekaanisen massan valmistukseen ja sen oli tarkoitus olla merkittävä kilpailutekijä tehtaalle. 24. heinäkuuta 2008 UPM ilmoitti jatkavansa mäntykoeajoja paperikone PK3:lla. Lopettamisilmoituksen yhteydessä 10. syyskuuta 2008 UPM ilmoitti lopettavansa mäntykokeilun raaka-aineiden hinnanmuutoksista johtuen.
Tehtaan kehitysprojektit Tehtaalla toteutettiin koko sen olemassaolon aikana useita kehitysprojekteja. Viimeisimpiä niistä olivat esimerkiksi:
OTZO8-projekti, 2008 LIITU-projekti, 2007 PAULI35-projekti, 2006 KajaMES-projekti, 2003 Vetoketju-projekti, 2002 Pituusleikkuri 41-projekti, 2001 Jätevedenpuhdistamon laajennusprojekti, 2001 Hila 2001 -projekti, 2001 Rela-projekti, 1999 PK2 Kunnonvalvontajärjestelmä (Sensodec), 1998 Kuorimo 2000 -projekti, 1997 Trukki 95 (valvomo ja kuorimo), 1995 Toimisto 95 (toimistotilat), 1995 Sisäpiha 94 (toimistotilat), 1994 Pakkalinjaprojekti, 1994 Mittausasema, 1990
Tuotannon rajoitukset ja tehtaan lopettaminen 17. joulukuuta 2007 UPM ilmoitti, että Kajaanin tehtaalla suljetaan sanomalehtipaperia tuottava paperikone PK4 kymmeneksi kuukaudeksi 26. helmikuuta 2008 alkaen. Sulkemisen perusteena oli konsernitasolla tehty kattava analyysi jokaisesta paperikonelinjasta. Analyysissa tarkasteltiin jokaisen paperikonelinjan tuotteita, tuotantotekniikkaa ja kustannusrakennetta.
21. heinäkuuta 2008 Kauppalehti uutisoi, että Kajaanin paperitehdas on kahdeksan uhanalaisen tehtaan joukossa Suomessa Venäjän puutullien vuoksi. Samaa olivat uutisoineet myös Tekniikka & Talous sekä Taloussanomat aiemmin vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2008 lakkautushuhut voimistuivat merkittävästi ja 10. syyskuuta 2008 UPM ilmoitti Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta jouluun mennessä. Tehdas suljettiin 17. joulukuuta 2008.
Tehdas lopetettiin kalliista energia-, kuitupuu- ja kuljetuskustannuksista johtuen. Merkittävänä tekijänä lopettamiseen liittyen olivat myös tehtaan valmistamat halvimmat paperilajit, joista saatu tuotto oli pieni. Kyseisten papereiden kysyntä oli laskeva ja pääsääntöisesti ne valmistetaan kierrätyskuidusta. Tehdas oli myös tappiollinen.
Tehtaalla käytössä olleet sertifikaatit ISO9001 (laatu), 1995-2008 ISO14001 (ympäristö), 1998-2008 SMS 1003-1 (puun alkuperäketjun hallinta) 2003-2008 OHSAS 18001 (työterveys- ja turvallisuus) 2001-2008
Lisäksi tehdas oli mukana eurooppalaisessa vapaaehtoisessa ympäristöasioiden hallintajärjestelmässä EMASissa.
Henkilöstö Tehtaalla työskenteli loppuvaiheessa noin 535 henkilöä (2006-vuonna 720, 2007-vuonna 577) ja yhteensä UPM työllisti Kajaanissa noin 1 000 henkilöä. Naisia koko henkilöstömäärästä oli 16 %.
17.12.2007 UPM ilmoitti, että Kajaanista vähennetään noin 60 työpaikkaa. Lomautettavia on noin 110. 14.2.2008 UPM ilmoitti, että yt-neuvottelujen tuloksena toimihenkilöitä irtisanotaan 27 ja työntekijäpuolelta väkeä vähennetään 47 henkilön verran. Kajaanin paperitehtaalle ei kesällä 2008 palkattu lainkaan kesätyöntekijöitä, vaan kesälomitukset hoidettiin oman väen voimin. Kesälomajärjestelyjen ansiosta lomautukset vastasivat 30 työntekijän työpanosta. Alun perin arvio lomautettavien määrästä oli 110 henkilöä. 10.9.2008 UPM Ilmoitti sulkevansa paperitehtaan. 535 henkilöä irtisanottiin UPM:n palveluksesta tai lähti eläkeputkeen.
Henkilöstölehti UPM:n Kajaanin yksiköiden henkilöstön tiedotuslehtenä on huhtikuusta 2008 alkaen ollut Tihinen-niminen A4-kokoinen paperijulkaisu. Tihinen korvasi aiemman Kajaanin kuulumisia-lehden (aikaisemmin Kajaani Oy:n kuulumisia), joka oli ilmestynyt yli 65 vuotta vuodesta 1942. Vuosina 1975–1989 ilmestyi lisäksi Kajaviesti, Kajaani Oy:n sisäinen tiedotusviesti.
Tehtaanjohtajat Kari Pasanen 2002–2008 (siirtynyt Rauman paperitehtaan johtajaksi helmikuussa 2009) Arto Lampinen 2000-2002 Pauli Hänninen 1993–2000 (myöh. UPM-Kymmene Oyj:n teknologiajohtaja) Raimo Horneman 1989–1993 Antti Arjas 1985–1990 Eero Turunen 19xx–1985 Jori Pesonen