Vitali Lazarevitš Ginzburg (; 4. lokakuuta (J: 21. syyskuuta) 1916 Moskova, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 2009 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen fyysikko, joka osallistui Neuvostoliiton vetypommin kehittelyyn 1950-luvulla. Ginzburg sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2003 yhdessä venäläis-yhdysvaltalaisen Aleksei Abrikosovin ja yhdysvaltalaisen Anthony Leggettin kanssa työstään suprajohtavuuden ja supranesteiden parissa.
Ginzburg valmistui Moskovan valtionyliopistosta 1938 ja sai väitöskirjansa valmiiksi 1942. Ginzburg työskenteli Lebedevin fysiikaninstituutissa 1940-luvulta lähtien, ja hän oli instituutin johtaja 1971–1988. Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen Ginzburg oli vuodesta 1956. Hänen suurimpia saavutuksiaan on Lev Landaun kanssa kehittämä suprajohtimiin liittyvä Ginzburgin–Landaun-teoria.
Venäjänjuutalaista syntyperää ollut Ginzburg oli tunnettu ateismin edustaja sekä neuvostoaikana että kommunismin romahtamisen jälkeisellä Venäjällä.http://nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/2003/ginzburg-autobio.html Hän oli yksi allekirjoittajista presidentti Vladimir Putinille lähetetyssä avoimessa kirjeessä, jossa vastustettiin Venäjällä lisääntynyttä klerikalismia. Ginzburg tunnettiin myös voimakkaana antisemitismin vastustajana ja Israelin valtion kannattajana.
Lähteet
Aiheesta muualla Nobelprize.org
Luokka:Nobelin fysiikanpalkinnon saajat Luokka:Venäläiset fyysikot Luokka:Neuvostoliittolaiset fyysikot Luokka:Moskovan fysiikan ja teknologian instituutin professorit Luokka:Venäläiset ateismiaktivistit Luokka:Vuonna 1916 syntyneet Luokka:Vuonna 2009 kuolleet