thumb|Näkymä Hurskosken alueelta Hurukselassa. thumb|Huruksela- ja Kotka-kyltti seututiellä 357 Kouvolasta päin tultaessa. Huruksela on kylä Kotkan kaupungin pohjoisosassa Kymijoen varrella. Kylä on maaseutualuetta, jossa on suhteellisen tiivistä asutusta kyläraittien varrella. Hurukselan asukasluku on 227 (31.12.2012). Huruksela kuului Kymin kuntaan vuoteen 1976 saakka.
Maantiede ja luonto
Hurukselan kylänosia ovat Salonmäki, Heikkilänmäki, Mammulanmäki, Hirvenmäki, Kahrinmäki ja Sakkara. Kymijoki rajaa kylää koillisessa, pohjoisessa ja lännessä: kylän pohjoisimmassa kohdassa sijaitsee Susikoski. Noin 4 km Susikoskesta alavirtaan sijaitsevat Ahvionkosket. Kylää halkovat monet pienemmät joet, kuten Kymijoen sivuhaarat Leppäjoki ja Hirvenjoki, sekä Rapakivenjärvestä Kymijokeen laskeva Vuorenjoki. Kylän eteläosissa kohoavat Vehkovuori (66,5 m), Mäyrävuori ja Vartioisvuori. Etelän suunnalle aukeavalta Vartioisvuorelta on suora näkyvyys Kotkan Pernoon kylän Haukkavuorelle: molemmat vuoret ovat muinaisia vainovalkeiden polttopaikkoja.
Hurukselan maaperän tunnusomainen piirre ovat jääkauden paljastamat avokalliot, joista suurimmat ovat kooltaan useita hehtaareita.
Hurukselan kasvillisuus on seka- ja havumetsää sekä viljelysmaiden kasvillisuutta. Kymijoesta ja metsien pilkkomasta viljelysmaasta johtuen kylän linnusto on erittäin runsas ja monipuolinen. Pesivään lajistoon kuuluvat muun muassa harmaahaikara, kaulushaikara, ruisrääkkä ja kalasääski.
Seututie 357 välillä Anjala–Karhula kulkee Hurukselan halki.
Historia Hurukselasta on löydetty kivikauden aikaisia asuinpaikkoja, joista löydöksinä on mm. kivikirveitä, talttoja ja saviruukkujen palasia. Osolahden läheltä on löytynyt mahdollinen kivikauden kvartsilouhos ja Härmänkankaan suunnalta useita kivikauden asuinpaikkoja, joista on löytynyt kvartsi-iskoksia.
Muita esihistoriallisen ajan löytöjä kylän alueelta ovat mahdollinen vanhemman roomalaisajan rannerenkaan katkelma , sekä viikinkiajan kulkunen .
Pysyvän asutuksen kylään arvioidaan syntyneen 1100–1200-luvuilla. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Hurukselan kylästä ovat 1400-luvulta. 1500-luvun puolivälin jälkeen Hurukselassa oli 12 taloa, joista muodostui kylän ns. kantatilat, pääosin 1600-luvun alkupuolella. Talot olivat numerojärjestyksessä Heikkilä, Purtilo, Koho, Rysä, Kahari, Sakuri, Hirvi, Yrjölä (Susi), Halkola, Loppari, Einola ja Mattila. Vuoden 1754 väestöluettelon mukaan kylässä asui kaikkiaan 101 henkilöä. Kylän suojainen sijainti (lännessä, pohjoisessa ja idässä Kymijoki, kaakossa ja etelässä suuret suoalueet) säästi kylän suuremmilta hävityksiltä isonvihan ja pikkuvihan aikana. Kylässä Kymijoen rannalla Wredebytä vastapäätä sijaitsee varsin tunnettu Tyllikivi, joka on saanut nimensä tyllipitsin kaupasta, jota harjoitettiin joen rannalla Ruotsin ja Venäjän rajan kulkiessa joessa.
Hurukselan kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1890. Kansakoulun ensimmäinen opettaja oli myöhemmin kansanedustajana toiminut Vilho Reima. Vuosina 1895–1900 opettajana toimi Kaarlo Wuorio (1861–1900), joka myös perusti Hurukselan torvisoittokunnan.Sortavalan seminaari 1880–1940: muistojulkaisu, toimituskunta: Iivo Härkönen, K. H. Pankakoski, Väinö Seppä. Helsinki: Valistus, 1940. Sivu 707 Koulu lakkautettiin vuonna 2004 oppilaiden vähyyden vuoksi.
Nähtävyydet ja palvelut
Kylässä on seuratalo Soihtula, joka on entinen suojeluskunnan talo. Talo on suosittu syntymäpäivien, häiden, sukujuhlien, huutokauppojen, myyjäisten ja kokousten sekä kurssien pitopaikkana. Soihtulan pihapiirissä sijaitsee vesimylly, jonka yhteyteen on rakennettu kotiseutumuseo. Museo esittelee Hurukselan ja laajemminkin alueen talonpoikaiskulttuuria. Kylän eteläosassa sijaitsee Ahvionkosket, joissa voi harrastaa koskimelontaa. Kahrinmäellä sijaitseva Aholan lomalaidun tarjoaa mm. majoitus- ja ruokapalveluja sekä koskenlaskua Kymijoella. Kylän pohjoisimmassa kohdassa Kymijoen Susikosken rannalla sijaitsee kauppakahvio Susikoski, joka on erityisesti motoristien suosima levähdyspaikka. Kylästä löytyy myös useita muita maatalouden ja puutarhojen palveluja ja tuotteita sekä majoitusta tarjoavia yrityksiä.
Tunnettuja hurukselalaisia
Juha Hirvi, ampuja Matti Pohjola, Helsingin kauppakorkeakoulun professori Risto Rautava, kaupunginvaltuutettu, Helsinki Vilho Reima, Hurukselan kansakoulun 1. opettaja, entinen kansanedustaja, toi äitienpäivän vieton Suomeen.
Lähteet Martti Korhonen: Kymi Virta - Kartano - Pitäjä, 1993. .
Kirjallisuutta Uutela, Nina: Huruksela - kylä Kymijoen mutkassa. Helsinki 1992 Leino, Heleena: Soihtula. Kotka 1995 Purtilo, Oiva: Muistelmia Hurukselan kylästä ja Kymijoen varsilta. Hamina 2000 Halkola, Erkki; Hurukselan kylätoimikunta: Huruksela : nimistö, tarinoita, henkilöitä, piirileikkilaulut. Kotka 2002 Karnaattu, Risto: Hurukselan Sakkaran metsäkulmalta katsottuna. Hamina 2016
Viitteet
Luokka:Kotkan kylät