Vehnäterrieri (, ) on irlantilainen, suurehko terrierirotu. Luonteeltaan vehnäterrieri on tarmokas ja sosiaalinen. Vehnäterrieri sopii hyvin seura- tai harrastuskoiraksi. Alun perin vehnäterrieri toimi monipuolisena maatilojen työkoirana.
Rotu ei ihan yltänyt vuonna 2025 sadan suosituimman koirarodun joukkoon Suomessa. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi vajaa sata vehnäterrieriä.
Ulkonäkö pienoiskuva|Vehnäterrieri Vehnäterrieri on voimakasrakenteinen, kestävä, vankka ja korkeajalkainen terrieri. Säkäkorkeus on 45–55 senttimetriä ja paino noin 14–20 kilogrammaa. Vehnäterrierejä on vaaleasta vehnänväristä aina kullanpunaiseen vivahteeseen. Aikuisessa koirassa ei saa olla mustaa rungossa, eikä se saa olla kokonaan valkoinen. Vehnäterrierit ovat syntyessään tummia, ja niillä on yleensä tumma tai musta naamio. Väri puhdistuu koiran kasvaessa aikuiseksi. Vehnäterrierin kirsu on musta. Vehnäterrierin turkki on silkkinen ja pehmeä: karva laskeutuu laineikkaasti koiran kylkiä ja jalkoja pitkin alas.
Turkinhoito Vehnäterrierin turkki vaatii paljon hoitoa pysyäkseen kunnossa. Varsinkin nuoren vehnäterrierin turkkia on kammattava päivittäin, koska se menee hyvin helposti takkuun. Oikein hoidettuna vehnäterriereillä ei ole karvanlähtöä, mutta karvaa irtoaa kammatessa ja pesukertojen yhteydessä. Vehnäterrieri kuuluu trimmattaviin koirarotuihin ja trimmaus tehdään useamman kerran vuodessa.
Luonne ja käyttäytyminen Vehnäterrierit ovat eloisia koiria, jotka kiintyvät omistajaansa tiiviisti. Vehnäterrieri on puolustushaluinen olematta hyökkäävä. Rotu sopeutuu erinomaisesti tämänpäivän elämään; se on leikkisä, mutta myös kärsivällinen ja rauhallinen. Oikeanlaisella ohjauksella vehnäterrieri on yhteistyöhaluinen, vaikka se onkin joskus terrierimäisen jääräpäinen.
Tutkimuksissa on tullut esiin, että verrattuna keskimääräiseen koirarotuun vehnäterriereillä esiintyy enemmän eroahdistusta ja koviin ääniin liittyviä pelkoja. Ääniarkuus on koirien yleisin käytösongelma ja jopa noin 40 % vehnäterriereistä on jollain tasolla ääniarkoja. Niillä kuitenkin esiintyy keskimääräistä vähemmän pelkoja esimerkiksi vieraita ihmisiä tai koiria kohtaan. Myös pakko-oireinen käytös on keskimääräistä harvinaisempaa, kuten valojen jahtaaminen tai hännän jahtaaminen. Rodulla ei esiinny aggressiivisuutta sen enempää mitä koiraroduilla keskimäärin.
Alkuperä Vehnäterrieri on mahdollisesti vanhin neljästä irlantilaisesta terrieristä. Rotu on todennäköisesti sukua irlanninterrierille. Irlannin Kennelklubi hyväksyi venhäterrierin virallisesti vasta vuonna 1937.pienoiskuva|Vehnäterrieri Terveys Rodun keskimääräinen elinikä on noin 12 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä tapaturmat. Vehnäterrierin tyypillisimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, synnynnäiset silmän kehityshäiriöt, atopia ja allergiat.
Noin 74 %:lla vehnäterriereistä on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy vain 6 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E). Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy jopa 16 %:lla rodun edustajista.
Vehnäterrieripentueissa ilmenee ajoittain synnynnäistä silmän kehityshäiriötä, jossa pentujen silmät ovat normaalia pienemmät (mikroftalmia) ja alikehittyneet, ja pennut ovat olleet sokeita. Osalla koirista on myös silmänpohjassa verkokalvolla halkioita (colomba) ja suonikalvon muutoksia (chroidean hypoplasia). Sairauteen on kehitetty geenitesti. Emän perimä määrää, sairastuuko pentu. Taudin voimakkuus puolestaan riippuu pennun perimästä.
Rodulla esiintyy jonkun verran atopia ja ruoka-aineyliherkkyyttä. Molemmissa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin (allergeeni). Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Vehnäterrierit ovat keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Vehnäterrierin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut jopa 34 %.
Katso myös Kerrynterrieri Glen of imaalinterrieri Lähteet KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Kerry- ja vehnäterrierikerho Rotumääritelmä (PDF) Viitteet
Aiheesta muualla
Vehnäterrieri Koirat.comissa
Luokka:FCI 3 Terrierit Luokka:Terrierit Luokka:Irlantilaiset koirarodut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit