Leviathan on englantilaisen filosofin Thomas Hobbesin vuonna 1651 julkaisema kirja poliittisesta filosofiasta. Hobbesin teoriassa ihmiset tekevät keskenään yhteiskuntasopimuksen ja valtuuttavat suvereenin valvomaan järjestystä ja käyttämään siinä ehdotonta valtaa. Hobbesin mukaan suvereniteetti voi olla monarkia, aristokratia tai demokratia, mutta sen vallan täytyy aina olla rajoittamaton. Kirjan nimi tulee suuresta merihirviöstä Leviatanista, johon valtiota verrataan.

Sisältö

Kirja on jaettu neljään osaan, joista ensimmäisessä Hobbes etsii ihmisen toiminnasta lainalaisuuksia sekä selittää materialismiaan. Toisessa osassa hän selittää, miksi ihmiset haluavat yhteisen hyvän vuoksi solmia yhteiskuntasopimuksen ja antaa valistuneelle yksinvaltiaalle jakamattoman oikeuden pakkovallan käyttöön. Kolmas osa koskee Hobbesin materialistisen ontologian pohjalta selitettyä teologista kuvausta kristinuskosta. Neljäs osa käsittelee pimeyden valtakuntaa, jolla Hobbes tarkoittaa tietämättömyyttä vastakohtana todelliselle tiedolle. Siinä arvostellaan erityisesti monia katolisen kirkon oppeja ja skolastiikkaa sekä myös Aristoteleen filosofiaa.

Hobbesin mukaan valtio voi olla monarkinen, aristokraattinen tai demokraattinen, joskin käytännön syistä hän piti monarkiaa parhaana valtiomuotona. Tärkeintä kuitenkin on, että vallan on oltava jakamaton, koska jaettu valta johtaa osien väliseen valtakamppailuun. Vallankumous taas on oikeutettu onnistuessaan, koska onnistunut vallankumous osoittaa syrjäytetyn suvereenin heikkouden ja näin ollen kyvyttömyyden tehtäväänsä. Lait ovat Hobbesin mukaan reaalisesti ottaen vain voimassa olevia lakeja, jotka on sanktioitu. Pelkkä lain kirjain ei ole mitään.

Hobbesilaista ihmiskuvaa on pidetty kohtalaisen synkkänä hänen rousseaulaista jaloa villiä muistuttavalla kuvauksellaan luonnontilasta ja kaikkien sodasta kaikkia vastaan. Sellaisessa tilassa ei ole omaisuutta eikä voida erottaa oikeutta ja vääryyttä, ja ihmisen elämä on "yksinäinen, kurja, häijy, raaka ja lyhyt". Hobbesin mukaan valtio on perustettu yhteis­kunta­sopimuksella, joka tehtiin juuri sitä varten, ettei tällainen tila vallitsisi. Hobbes ei kuitenkaan ajattele, että kaikki ihmiset ovat taipuvaisia pahaan, vaan hänen mukaansa luonnontilassa ainoastaan joidenkin yksilöiden haitallinen käytös estää rauhallisen yhteiselon.

Kirjan kolmas osa käsittelee kristillistä yhteiskuntaa. Siinä Hobbes myös selittää monia Raamatun kohtia omintakeisella tavallaan. Hänen mukaansa muinaisessa Israelissa Jumala oli ihmisten kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla hallitsijan asemassa siihen saakka, kunnes israelilaiset valitsivat Saulin kuninkaaksi. Tämän vuoksi Jumalan antama Mooseksen laki oli tuolloin voimassa yhteiskunnallisena lakina. Koska Jumalalla kuitenkaan ei ole tällaista asemaa missään muualla eikä koskaan myöhemmin, tulee valtiovallalla olla valta päättää myös alamaisten uskonnosta ja pappienkin olla kuuliaisia kuninkaalle. Hobbes ei sen vuoksi hyväksynyt esimerkiksi paavin hengellistä valtaa hänen oman valtakuntansa ulkopuolella. Kristuksen toisen tulemisen jälkeen kuitenkin perustetaan Raamatussa ennustettu Jumalan valtakunta, jossa suvereeni valta on Kristuksella.

Vaikutus

Kun Leviathan ilmestyi Pariisissa vuonna 1651, se ei miellyttänyt ketään. Sen rationalismi loukkasi useimpia Englannista sisällissodan vuoksi tulleita pakolaisia, ja erityisesti sen hyökkäykset katolista kirkkoa vastaan loukkasivat, paitsi katolista papistoa, myös Ranskan hallitusta.

Hobbesin filosofia herättää tutkijoiden parissa edelleen suurta kiinnostusta, ja esimerkiksi hänen sopimusoikeudellisia näkökulmiaan on pidetty esillä.

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Aho, Tuomo: Leviathan – filosofian hauskimpia suurklassikoita. Tieteessä tapahtuu 3/1999. Aho, Tuomo: Terveisiksi: kääntäjän vaikutelmia. niin & näin 2/2000, 73–74. Koikkalainen, Petri: Hobbesin Leviathanin 'kirkolliseen ja valtiolliseen yhteiskuntaan' liittyvästä käsitteistöstä. niin & näin 2/2000, 64–72. Kuortti, Joel: Hirmuinen opus . Agricola 27.7.1999. Multamäki, Kustaa: Malmesburyn ateisti suomeksi. Historiallisia arvosteluja 12/2000.

Luokka:Kirjat yhteiskuntafilosofiasta Luokka:Kirjat kristinuskon kritiikistä Luokka:1600-luvun kirjat