thumb|Savustettua ja suolattua hevosenlihaa leivällä. Hevosenliha on ihmisravinnoksi käytettävää teurastetun hevosen lihaa. Sitä kulutetaan Suomessa suhteellisen vähän, lähinnä meetvurstissa. Joissain maissa hevosia kasvatetaan suoraan lihantuotantoon, mutta ei Suomessa.
Ominaisuudet thumb|Raakaa japanilaista basashi-hevosenlihaa. Suomessa teurastetun hevosen ruhonpaino on keskimäärin 230 kilogrammaa. Siitä saadaan 4,5 kilogrammaa sisäfilettä, 14 kilogrammaa ulkofilettä ja 10 kilogrammaa sisäpaistia. Loppulajitelmassa on 100 kilogrammaa muun muassa kylkeä ja lapaa sekä vähemmän arvokkaita paistin osia.
Hevosenliha on vähärasvaista ja matalakolesterolista ja sisältää paljon rautaa. Hevosenlihan proteiinipitoisuus on samaa luokkaa kuin naudanlihan ja sianlihan. Rasvasta suurin osa on tyydyttymättömiä rasvahappoja.
Toisaalta hevosenliha saattaa sisältää lääkeaine- ja hormonijäämiä.Trojan Horse Meat Slate.com Suomessa teurastamot eivät ota vastaan lääkittyjä hevosia, ellei ole osoitettu että niillä on teurasvaroaikojen sisällä käytetty vain tuotantoeläimille hyväksyttyjä lääkkeitä.Suomalaiset arastelevat ekologista hevosenlihaa, Yle.fi uutiset 2.8.2018
Hevosenlihan makua on kuvattu pehmeäaromiseksi ja rakennetta poronlihan kaltaiseksi.
Tuottajamaat Aasiassa tuotettiin vuonna 2017 noin 52 prosenttia maailman kaikesta hevosenlihasta. Suurimmat hevosenlihan tuottajamaat vuonna 2018 olivat:
Maa Hevosten lukumäärä (eläinyksilöä) Tuotanto(miljoonaa kg) 1. 1 589 164 200,452 2. 718 027 126,520 3. 634 845 83,922 4. 397 271 57,193 5. 250 248 45,388 6. 114 841 29,275 7. 127 656 27,395 8. 188 531 24,566 9. 86 244 24,148 10. 155 177 23,762
Tuotanto ja kulutus Suomessa thumb|Hevosenlihapihvi vantaalaisessa ravintolassa. Suomessa hevosenlihaa tuotettiin vuonna 2017 noin 352 000 kilogrammaa. Hevosenlihaa tuodaan Suomeen vuosittain noin 1,5 miljoonaa kilogrammaa etenkin Kanadasta, Meksikosta, Belgiasta, Argentiinasta, Brasiliasta, Uruguaysta ja Ranskasta. Monessa näistä maista hevosia kasvatetaan lihantuotantoon, kun taas Suomessa kaikki teurastetut hevoset ovat olleet hyötykäytössä.
Vuonna 2015 Suomessa syötiin hevosenlihaa noin 400 grammaa henkeä kohti, mistä suurin osa meetvurstina. Vaikka tämä on suhteellisen vähän muihin lihalaatuihin verrattuna, vielä 1990-luvulla hevosenlihaa käytettiin vain 100 grammaa henkeä kohti. Monessa maassa hevosenliha on vähävaraisten ruokaa, ja sitä voidaan käyttää huokeisiin eineksiin naudan sijaan.
Käytön esteitä pienoiskuva|Hevonen teurastamossa, ennen lihaksi leikkaamista Kristinuskossa hevosen käyttäminen ruokana on katsottu kuuluvan luonnonuskontoihin. Esimerkiksi paavi Gregorius III kielsi kristityiltä hevosen syönnin vuonna 732. Osaa hevosista ei hyväksytä ihmisen ruoaksi siksi, koska niiden lihassa voi olla jäämiä ei-hyväksytyistä lääkkeistä. Myöskään osa hevosen omistajista ei halua teurastaa lemmikkiään ruoaksi vaan hautaa sen mieluummin.
Hevosenliha, varsinkin oman hevosen, on ollut tabu Suomessa ainakin 1800-luvulta pitkälle 1900-luvulle. Hevonen oli usein omistajilleen paitsi arvokas työntekijä, myös perheenjäsen, joka kuoltuaan saatettiin haudata hevosten hautausmaalle pellon laidalle. Hautapaikalle voitiin tuoda kynttilöitäkin. Hevosta ei kuitenkaan yleensä raaskittu tai tabuaseman vuoksi voitu lopettaa itse, joten vanha ja sairas hevonen saatettiin myydä teurastajalle sen tuskien päättämiseksi. Maanviljelijät saattoivat pitää hevosten teurastajia saastaisina. Hevosen teurastamisesta ei sopinut puhuakaan, ei ainakaan hevosen itsensä kuullen. Toisaalta paremman väen keskuudessa hevosenlihan syönti tuli suositummaksi jo 1800-luvun loppupuolella, kuten muuallakin Euroopassa.Riitta-Marja Leinonen: Palvelijasta terapeutiksi: Ihmisen ja hevosen suhteen muuttuvat kulttuuriset mallit Suomessa Jultika.oulu.fi
Lähteet
Aiheesta muualla
Raholan syötäviä sanoja - hevosenliha
Luokka:Liha ja lihavalmisteet Luokka:Hevonen