Walvis Bay (, vanh. , suomeksi 1800-luvulla Valaskalalahti) on Namibian satamakaupunki ja lahti, jonka rannalla kaupunki sijaitsee. Alueella on takanaan hyvin pitkä historia. Walvis Bay on Namibian kolmanneksi suurin kaupunki. Vuoden 2023 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 102 704 asukasta, ja sen pinta-ala on 1 121,1 neliökilometriä. Walvisbaylaisten suurin tulonlähde on kalastus. Kaupungissa puhutaan englantia, saksaa ja afrikaansia.
Walvis Bayn lahti on turvallinen laivoille, sillä se on luonnollinen syväsatama, jota suojaa Pelican Pointin hiekkasärkkä. Kyseessä on Namibian rannikon ainoa luonnonsatama. Walvis Bayn vesissä on paljon planktonia ja muuta merielämää, ja ne houkuttelevat paikalle paljon etelänmustavalaita, mistä syystä entisinä aikoina sinne tuli myös paljon valaanpyytäjiä. Nykyään Walvis Bay on vilkas kalastajasatama.
Eri aikoina eri siirtomaaisännät kehittivät Walvis Bayta ja sen ominaisuuksia. Se oli sijainniltaan strateginen, koska se sijaitsee matkalla Hyväntoivonniemelle, minkä seikan maailmanvallat olivat panneet merkille sen jälkeen, kun ne olivat tulleet tietoisiksi tästä lahdesta vuonna 1485. Tämä selittää Walvis Bayn monimutkaisen poliittisen aseman vuosisatojen varrella.
Kaupunki sijaitsee aivan Kauriin kääntöpiirin pohjoispuolella Kuisebjoen deltassa, ja sinne päättyvät niin TransNamib-rautatie kuin valtatie B2. Molemmat yhdistävät Walvis Bayn pääkaupunki Windhoekiin Swakopmundin kautta.
Walvis Bayn lahti ja sen hiekkadyynit vetävät puoleensa paljon turisteja. Kaupunki onkin tärkeä turistikohde. Vierailukohteita ovat muun muassa Bird Island, jossa kerätään guanoa, Dune 7 -niminen hiekkadyyni, suolahaihduttamo, kaupungin monilukuinen lintukanta ja kaupungin museo. Kuisebmundin stadion on kotikenttä kahdelle joukkueelle, jotka pelaavat Namibian valioliigassa. Langstrandin ja Dolfynstrand lomakohteet sijaitsevat aivan kaupungin pohjoispuolella alle 20 km päässä kaupungista. Walvis Bay Export Processing Zonen vapaakauppa-alue on tärkeä osa kaupungin talouselämää.
Etymologia Hollantilaiset viittasivat tähän paikkaan nimellä Walvisch Baye, kun taas englantilaiset kutsuivat sitä nimellä Whale Bay. Englantilaisten kielenkäytössä nimi muotoutui ensin muotoon Walfish Bay, sitten muotoon Walvish Bay ja lopulta muotoon Walvis Bay. Joskus on käytössä ollut myös Walwich Bay tai Walwisch Bay. Hererot kutsuivat tätä paikkaa nimellä Ezorongondo. Ambolaiset kutsuvat paikkaa nykyisin nimellä Ombaye.
Historia pienoiskuva|left|Kartta, joka osoittaa Walvis Bayn sijainnin ja viittauksen Etelä-Afrikkaan ennen alueen luovuttamista Namibialle.
Portugalilainen merenkävijä Diogo Cão saavutti hieman pohjoisempana sijaitsevan Cape Crossin vuonna 1485.Foundations of the Portuguese Empire, 1415–1580, Diffie Bailey University of Minnesota Press, 1977, s. 156. Hänen jälkeensä alueelle tuli Bartolomeu Dias, joka ankkuroi lippulaivansa São Cristóvãon nykyiseen Walvis Bayhin 8. joulukuuta 1487. Hänen retkikuntansa löysi sitten meritien Hyväntoivonniemestä itään.Historical Dictionary of European Imperialism, James Stuart Olson, Robert Shadle, Greenwood Publishing Group, 1991, s. 170. Hän antoi tälle lahdelle nimen "O Golfo de Santa Maria da Conceição" (‘Neitsyt Marian lahti’).Às portas da Índia em 1484, Abel Fontoura Costa, Imprensa da Armada, 1935, s. 31. Portugalilaiset eivät kuitenkaan virallisesti vallanneet paikkaa itselleen.
Walvis Bayn perustivat hollantilaiset 1700-luvun lopulla. He käyttivät sitä pysähdyspaikkana matkalla Alankomaista Kapkaupunkiin. Sitä ei kuitenkaan juuri kehitetty ennen 1800-luvun loppua. Kun Afrikkaa jaettiin, britit valtasivat Walvis Bayn ja sen ympärillä olevat alueet. He antoivat Kapin kolonian liittää sen itseensä vuonna 1884, missä yhteydessä myös Pingviinisaaret liitettiin Kapin koloniaan. Tämä prosessi oli alkanut jo vuonna 1878.Britannica, Walvis Bay, britannica.com, USA, viitattu 7.7.2019.Succession of States and Namibian territories, Y. Makonnen teoksessa Recueil Des Cours, 1986: Collected Courses of the Hague Academy of International Law, Academie de Droit International de la Haye, Martinus Nijhoff Publishers, 1987, s. 213.
Vuonna 1910 perustettiin Etelä-Afrikan unioni, ja tällöin myös Walvis Baysta tuli osa tätä uutta liittovaltiota.Debates of Parliament, Hansard, Volume 9, Issues 19–21, Government Printer, 1993, s. 10179. Pian seurasi Saksan kanssa riita siitä, missä tämän eksklaavin rajat menivät. Riita sovittiin seuraavana vuonna, jolloin Walvis Bayn alueeksi tuli 434 neliömailia.Walvis Bay: exclave no more, Ieuan Griffiths, Geography, Vol. 79, No. 4 (October 1994), s. 354.
pienoiskuva|300px|upright|Pelican Point, majakka ja sen yhteydessä oleva talo (2014).
Saksalaiset valloittivat tämän eksklaavin Lounais-Afrikan sodan alussa, kun ensimmäinen maailmansota oli puhjennut, mutta Unionin puolustusvoimat (UDF) löivät Saksan joukot vuonna 1915 koko Lounais-Afrikan alueella.The War in Africa, David Killingray teoksessa A Companion to World War I, John Horne, John Wiley & Sons, 2012, s. 119. Tämän jälkeen Walvis Baytä, kuten koko Lounais-Afrikkaa, hallinnoivat Etelä-Afrikan puolustusvoimat.Biennial Conference: Papers nos. 33–59, African Studies Association of the UK, 1996, s. 5.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kansainliitto luovutti Lounais-Afrikan Etelä-Afrikalle luokan C mandaattialueena.The Namibian War of Independence, 1966–1989: Diplomatic, Economic and Military Campaigns, Richard Dale McFarland, 2014, s. 67. Siviilihallintoon siirryttiin vuonna 1921, ja Walvis Bayn hallinto siirrettiin Etelä-Afrikalle vuoden 1922 Lounais-Afrikan lain nojalla.Strategic territory and territorial strategy: the geopolitics of Walvis Bay's reintegration into Namibia, David Simon, Namibian Economic Policy Research Unit, 1995, s. 8.
Vaikka Walvis Bay ei koskaan ollut ollut osa Saksan Lounais-Afrikkaa, laissa sanottiin: Walvis Bayn satamaa ja kaupunkia, jotka muodostavat osan Kapmaata, on oikeudellisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta kohdeltava ikään kuin ne muodostaisivat osan Lounais-Afrikan mandaattialueesta. Etelä-Afrikka pyrki anneksoimaan itseensä koko Lounais-Afrikan, ja esitti tämän pyrkimyksensä Kansainliitolle. Myöhemmin, vuonna 1949, lakia muutettiin siten, että Lounais-Afrikan valkoiset saivat edustuksen Etelä-Afrikan parlamenttiin.Official Documents of the 4th Session of the United Nations General Assembly, United Nations, 1949, s. 11.
Vuonna 1977, kun kansainvälinen yhteisö oli painostanut Etelä-Afrikkaa luopumaan Lounais-Afrikasta, Etelä-Afrikka kumosi kyseisen lain ja siirsi Walvis Bayn takaisin Kapmaan hallintaan, tehden siitä jälleen eksklaavin.The Green and the dry wood: The Roman Catholic Church (Vicariate of Windhoek) and the Namibian socio-political situation, 1971–1981, Oblates of Mary Immaculate, 1983, s. 6. Vuodesta 1980 lähtien alueella oli edustus sekä Kapin provinssin valtuustossa että Etelä-Afrikan House of Assemblyssa (kuuluen osaksi Kapkaupungin Green Pointin vaalipiiriä), kunnes se myöhemmin muodosti oman vaalipiirinsä vuonna 1982.Sub-Saharan Africa Report, Issues 2578–2584, Foreign Broadcast Information Service., 1982, s. 48.
Reaktiona tähän Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselma 432:n, jossa sanottiin, että Namibian “koskemattomuus ja yhtenäisyys tulee turvata siten, että Walvis Bayn alue liitetään sen osaksi”.
Vuonna 1990 Lounais-Afrikka sai itsenäisyyden Namibian nimellä, mutta Walvis Bay pysyi edelleen osana Etelä-Afrikkaa, joka myös lisäsi joukkojensa määrää tämän eksklaavin alueella.Namibia Nears Freedom, But S. Africa Tugs On Its Lifeline, David Zucchino, Philadelphia Inquirer, 14 January 1990. Vuonna 1992 nämä kaksi maata kuitenkin perustivat yhteishallinnon Walvis Baylle ja sen yhteyteen kuuluneille saarille.Namibia Yearbook, no. 3, s. 18 Aluetta johtivat yhdessä Nangolo Mbumba, joka tuolloin oli Namibian hallituksen jäsen, ja Carl von Hirschberg, entinen Etelä-Afrikan suurlähettiläs YK:ssa.Country Report: Botswana, Namibia, Swaziland, Lesotho, Economist Intelligence Unit, 1992, s. 13.
Vuoden 1993 elokuussa, ennen Etelä-Afrikan apartheidin päättymistä, Etelä-Afrikan monen puolueen neuvottelufoorumi hyväksyi päätöksen, jonka mukaan “Walvis Bay ja sen yhteydessä olevat saaret tuli inkorporoida ja integroida Namibiaan”.Pretoria to quit Walvis Bay: Multi-party body's policy breakthrough, The Independent, 17.8.1993. Etelä-Afrikan parlamentti hyväksyi samana vuonna lain, jonka nojalla Walvis Bay luovutettiin Namibialle.No. 203 of 1993: Transfer of Walvis Bay to Namibia Act, 1993. Kun molemmat maat olivat allekirjoittaneet niiden välisen sopimuksen asiassa, Etelä-Afrikka muodollisesti luovutti Walvis Bayn ja Pingviinisaaret Namibialle 1. maaliskuuta 1994.
Maantiede Kaupunginosat Sen seurauksena, että kaupunki oli ollut Etelä-Afrikan hallinnassa, se on ollut segregoitunut. Mustat ihmiset asuivat Kuisebmundissa, värilliset Narravillessa ja valkoiset kaupungin keskustassa.
Sen jälkeen, kun alue siirtyi Namibialle, monet ihmiset ovat rakentaneet hökkeliasumuksia kaupungin ympärille. Kaupunki on pyrkinyt estämään slummiutumista perustamalla Tutaleni-nimisen asuntoprojektin ja samannimisen asuinalueen kaupungin koillisosaan.
Ilmasto Vaikka Walvis Bay sijaitsee tropiikissa, sen ilmasto on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan kylmä aavikkoilmasto, joskin kyseessä on vain lievästi kylmä ilmasto. Siihen vaikuttavat Naukluftvuoret ja aluetta viilentävä Benguelanvirta. Sadetta Walvis Bay saa keskimäärin ainoastaan 13,2 mm vuodessa, mikä tekee siitä yhden maapallon kuivimmista kaupungeista. Vaikka sen ilmasto on kuiva, kaupunki kokee myös paljon kosteutta. Keskimääräinen ilmankosteus on 80 %. Lämpimin kuukausi on helmikuu, jolloin keskilämpötila on 17,9 °C, ja viileimmät kuukaudet ovat elokuu ja syyskuu, jolloin keskilämpötila on 13,2 °C. Lämpötilan vaihtelu vuorokaudessa on vähäistä, vain 5,7 °C. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena myös Walvis Bayssa ilmasto on lämmennyt viime vuosina. 17. toukokuuta 2015 mitattiiin Rooikopissa, Walvis Bayn kansainvälisen lentokentän lähellä lukema 37,4 °C.
Väestö Walvis Bayn väestö Vuosi Väkiluku Huomautuksia 1991 22.999 2001 43.611 2011 62.096 2020 85.000 arvio
Talous ja infrastruktuuri Liikenne Rahtiliikenne right|thumb|Walvis Bayn lentokenttä.
Walvis Bayn satama on merkittävä logistiikan keskus eteläisessä Afrikassa. Sen kautta kulkee rahtia muualle Namibiaan, Sambiaan, Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Botswanaan. Alueelle on muodostettu Walvis Bay Corridor Group (WBCG) vuonna 2000. Sitä ennen sataman kautta kulki 30 000 konttia, mutta vuonna 2016 jo 370 000 konttia. Vuonna 2017 satamaa uudistettiin siten, että sen kapasiteetti oli vuonna 2019 jo 750 000 konttia vuodessa. Sataman lähin kilpailija on Durbanin satama Etelä-Afrikassa, ja sen byrokraattisten ja logististen ongelmien vuoksi liikennettä on siirretty Walvis Bayhin. Sinne tulevasta rahdista 95 % kuljetetaan edelleen rekka-autoilla.
Vuoden 2019 elokuussa avattiin uusi konttiterminaali, joka on laajuudeltaan 40 eekkeria ja sijaitsee täyttömaalla. Terminaalin rakensi kiinalainen China Harbour Engineering Company ja sen rahoittivat Namibian valtio ja Afrikan kehityspankki. Hankkeen budjetti oli 4,2 miljardia Namibian dollaria. Terminaaliin tuli myös laituri risteilijöitä varten. Sataman maantieteellisen sijainnin vuoksi maan hallinto toivoo, että se saa vahvan jalansijan Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön liikenteessä niihin maihin, joilla ei ole rannikkoa. Sataman lisäksi toivotaan, että myös tie- ja rautatieverkostoa voidaan kehittää. Konttiterminalin operointi luovutettiin lokakuussa 2024 Namibian satamalaitoksen (valtion) ja Mediterranean Shipping Companyn (MSC) yhteisyritykselle, Terminal Investment Limitedille (TIL) 25 vuoden sopimuksella.
Osana yrityksiä vahvistaa ja kehittää kauppasuhteita muiden Afrikan maiden kanssa Namport (Namibian satamalaitos) on huhtikuussa 2019 allekirjoittanut viiden vuoden sopimuksen Dakarin satamalaitoksen kanssa.