pienoiskuva|Harsokorennot (Chrysopidae) syövät yleensä mettä ja siitepölyä, mutta myös kirvoja, punkkeja ja muita selkärangattomia jonka vuoksi ne ovat sopivia biologisiksi torjujiksi. Biologinen torjunta on menetelmä tuholaisten, kuten tuhoeläinten, kasvitautien ja rikkakasvien torjuntaan hyödyntäen muita eliöitä kuten mikro-organismeja tai hyönteisiä kemiallisten torjunta-aineiden sijaan. Menetelmien etuna on se ettei tarvita varoaikaa ennen tuotteiden käyttöä kuten esimerkiksi kemiallisissa aineissa tarvitaan. Torjuntaan voidaan käyttää myös luonnonmukaisia liuoksia tai rikkakasveille mekaanista torjuntaa kuten esimerkiksi kitkentä tai haraus.
Luontaisten vihollisten elinmahdollisuudet Kasvihuoneissa käytetään yleisesti biologista torjuntaa jota suorittavat esimerkiksi petopunkit ja pistepirkot. Biologiset torjuntaeliöt kasvihuoneissa pysyvät suljetussa ympäristössä, mutta ulkoilmassa ne leviävät pian ympäristöön. Ulkona esimerkiksi leppäkertut ovat hyviä tuhoamaan viljoista kirvoja. Ulkona on myös muita biologista torjuntaa suorittavia eliöitä kuten linnut, hyönteiset, punkit ja muut peto- ja loiseliöt jotka vähentävät tuhohyönteisten määrää. Jotta puutarhassa ja muualla ulkoilmassa elävät kasvientuholaisten luontaiset viholliset pysyttelisivät niiden kasvien luona joista niiden pitäisi torjua tuhohyönteisiä, pitäisi ympäristöstä tehdä niille sellainen jossa ne viihtyvät. Tällöin ne ovat varmimmin paikalla torjumassa haitallisia lajeja.
Esimerkkejä biologisesta torjunnasta Harmaahomeen (Botrytis cinerea) torjuntaan käytetään mehiläisiä. Mehilästen pesiin laitetaan torjunta-ainetta jossa on Gliocladium catenulatum J1446 -sienen rihmastoa ja itiöitä. Mehiläiset levittävät torjunta-aineen mansikoihin kerätessään mettä niistä.
Metsissä käytetään tuhoja tekevien kovakuoriaisten pyydystämiseen ansoja joissa on syöttinä feromoneja. Feromonipyydykset asetetaan paikoilleen metsään ennen kuin kuoriaiset alkavat parveilla. Kirjapainajille ne laitetaan ennen toukokuuta. Feromoni houkuttelee kuoriaiset ansaan jossa on liukas muovipinta ja ne putoavat sitä pitkin keräysastioihin. Feromoneja käytetään ainakin seuraavien lajien pyydystämiseen: havununna (Lymantria monacha), jäärät ja suutarijäärät, kirjanpainaja (Ips typographus), kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus), lehtikuusenkoi (Coleophora laricella), tammikääriäinen (Tortrix viridiana), okakaarnakuoriainen (Ips acuminatus) ja vaakanävertäjä (Tomicus minor).
Katso myös Luomuviljely Kasvinsuojelu Kemiallinen torjunta
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kasvinsuojelu